Koronaa lukuina ja suhteina

DuckOnTheDesert
3 min readNov 24, 2021

--

Kirjoitin aiemmin koronasta ja sairaaloiden kapasiteetista. Tulos yllätti, joten päätin perehtyä tarkemmin meille jaettuihin lukuihin ja suhteutan niitä tutumpiin ilmiöihin ja tilastoihin.

Kuka siihen sitten kuolee? Tutkitaan vuoden 2020 tilastoja. Tilastokeskuksen mukaan koronaan kuolleista 90% oli yli 70-vuotias ja peräti joka neljäs yli 90-vuotias. Selvästikin kuolemat painottuvat siten vanhempiin ikäryhmiin. Alle 70-vuotiaita tautiin kuoli lukumääräisesti koko vuonna 60 ihmistä.

Tilastokeskuksen tietoja vuodesta 2020.

Vertailun vuoksi Veikkauksen lotossa on saatu 50 vuoden aikana yli 3500 päävoittajaa eli keskimäärin reilut 70 vuodessa. Saamme siis tilastollisesti enemmän lottomiljonäärejä vuodessa kuin alle 70-vuotiaita koronaruumiita. Halju vertailu, mutta auttaa ymmärtämään suhteita. Vuosi 2021 ei ole vielä pulkassa, mutta suhde on kääntymässä niin, että alle 70-vuotiaita kuolleita tullee hieman enemmän kuin lottovoittajia. Mittaluokka kuitenkin pysyy ja vertailu toimii.

“Vuonna 2020 saimme enemmän lottomiljonäärejä kuin alle 70-vuotiaita koronakuolemia.”

Edellisen Tilastokeskuksen linkin takaa löytyy myös huomio, että tautiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta, kun kaikkien kuolleiden mediaani-ikä oli 81 vuotta. Tästä suora tulkinta on erittäin epäintuitiivinen. Nimittäin tilastollisesti satunnaiselle ihmiselle taudin saaminen nostaa eliniänodotetta kolmella vuodella.

“Tilastollisesti Covid-19-tartunnan saaminen nostaa eliniänodotetta kolmella vuodella.”

Onko tämä joku tilastollinen harha..? Noh.. sanoisin, että tilasto kuin tilasto, niin vastuu on lukijalla :) On syytä muistaa, että mittauskin on aina vain yksi näkymä eikä koko totuus. Tautiin sairastuu vanhoja ihmisiä ja se on tunnetusti vanhemmalle väestölle hankala, mikä näkyy tilastoissa. Työikäiselle väestölle kuoleman todennäköisyys on kuitenkin varsin pieni, mutta toki sitäkin sattuu siinä kuin lottovoittojakin.

Kun törmäät raflaavaan lukuun jossain, niin pohdi sitä hetki. Monesti niistä on saatu raflaavia liittämällä ne sopivaan asiayhteyteen, aivan kuin yllä voidaan ihan rehellisesti todeta faktana, että tilastollisesti koronan saaminen nostaa eliniänodotetta. Käytännössä toki mikään sairaus ei tuo lisää elinvuosia ja kompa on esitystavassa.

Entä puheet kokonaiskuolleisuuden nousemisesta?

Kaivelin asiaa hieman syvemmin. EU pitää ja julkaisee kattavaa tietokantaa maakohtaisista kuolintilastoista. Latailin sieltä dataa (hankalaa ja vaatii hieman perehtymistä) ja tutkin eri maiden tilastoja. Vertailin vuoden 2020 viikkotason kuolemia vuosien 2016–2019 saman viikon keskiarvoihin. Kuolleisuus todellakin oli koholla. Keskimäärin Saksan kuolleisuus oli koholla 31%, Italian 15%, Suomen 3% ja Belgian 16%, muutamia mainitakseni. Saksan luvut hämmentävät, koska siellä kuolleisuus on ollut huomattavasti enemmän koholla kuin Italiassa, jota on pidetty yhtenä pahiten kärsineistä maista. Ehkä datassa on jotain viivettä tms.

Suhteutetaan näitäkin hieman paremman ymmärryksen saamiseksi. Jos kuolleisuus nousee vaikka 14%, on se noin yhden seitsemäsosan nousu. 14% on ison kuuloinen prosentti. Asiaan saa tuntumaa, kun suhteuttaa sen omaan elämään. Muistele seitsemät edelliset hautajaiset, joihin osallistuit. Monelleko vuodelle ne jakaantuvat? Luultavasti aika monelle. Jos kaikkina noina vuosina kuolleisuus olisi ollut 14% korkeampi koronan takia, niin olisit osallistunut niinä vuosina yksiin hautajaisiin enemmän, ja niissäkin vainaja olisi ollut todennäköisesti 84-vuotias, kuten alussa todettiin.

Suomen kuolleisuuslukuja.

On hyvä tajuta, että mainittu 14% on suhde kuolemiin, jotka tapahtuvat joka tapauksessa, eikä suhteessa väestöön, kuten monesti annetaan ymmärtää. Vuonna 2020 Suomen kuolleisuus oli 9.929 eli 0.99% (tarkoittaa, että kuolleiden suhde väestöön on 0.0099). Jos tämä nousisi mainitun 14%, olisi kuolleisuus 11.31 eli 1.11% eli 0.0111. Absoluuttinen nousu on 0.12% eli 0.0012. Ei kuulosta enää niin paljolta, kun pohditaan väestötasolla, mikä on se oikea vertailukohta. Vielä kun huomioidaan, että todellinen nousu oli 3%, niin absoluuttinen nousu oli 1.03*0.99–0.99 = 0,03% eli 0,0003. Se uppoaa kohinaan.

Näiden havaintojen pohjalta en jaksaisi ainakaan kuolemanpelkoa taudista potea.

--

--