Johtamista viestien

Viestintähän on pohjimmiltaan kommunikaatiota, eli ihmisten välistä vuorovaikutusta. Viestinnän avulla johtaja tuo tiimille tietoon sen, mitä johtaja toivoo tiimin tekevän. On vaikea kuvitella, että tiimiä voisi johtaa ilman viestintää. Jos kukaan ei tiedä mitä itseltä odotetaan, ei oikeanlaista työtä voi syntyä.

Viestintä on siis tärkeää. Niin tiimin sisällä kuin myös tiimin ulkopuolella. Eli kun yritys haluaa asiakaskuntansa tietävän jotain, täytyy viestiä. Markkinointi ja brändit ovat siis myös viestintää. Puhutaan sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä.

Seuraavaksi hieman organisaatioviestintään liittyviä käsitteitä:

  • Yritysten viestintään on kehitetty erilaisia teorioita. On esimerkiksi organisaatiokäyttäytymisen teoria, joka liittyy vahvasti psykologiaan. Yrityskulttuuri on iso osa organisaatiokäyttäytymisen teoriaa. Esimerkiksi käsite HR (Human Resources) on organisaatiokäyttäytymisen teoriasta lähtösin. HR on aika karu käsitteenä, sillä se kuulostaa siltä kuin ihmiset olisivat yritykselle vain jotain kulutustavaraa, yksi resurssi muiden joukossa!
  • Toinen tunnettu teoria on diskurssiteoria. Sen mukaan organisaatiosta vallassa oleva näkökulma vaikuttaa sen todelliseen olemukseen. Eli kun organisaatiosta puhutaan tietyllä tavalla niin voi olla että organisaatio alkaa käyttäytyä samalla tavalla. Tämä käy tietyllä tavalla järkeen, sillä muiden ihmisten mielipiteet itsestä tuntuvat usein vaikuttavan omaan käytökseen.
  • Dyadic communication tarkoittaa kahdenvälistä kommunikaatiota. Kyseessä voi siis olla kahden henkilön välinen keskustelu (interpersonal), tai esimerkiksi persoonatonta kommunikaatiota (impersonal). Termi kannattaa muistaa.
  • Pienryhmäkommunikaatiota tapahtuu myös organisaatioissa paljon, koska usein nykyaikana organisaatiossa on järjestytty pieniksi ryhmiksi, kuten työpaikalla kahvipöytäkeskustelut tai muut työn lomassa syntyvät keskustelut.
  • Organisaatiotasolla puhutaan massakommunikaatiosta, eli mediasta ja sosiaalisesta mediasta, viraalivideoista, meemeistä ja niin edespäin.

Käsitteistä huolimatta viestintää, eritoten johtajuusasemaan kuuluvaa viestintää ei voi oppia puhtaasti paperilla. Fakta on se, että viestintä on taito, joka ei ole kaikille luontainen. Esimerkiksi johtaja, joka ei ole vahva viestintätaidoiltaan voi tuntua ikävältä ja pahansuovalta johtajalta alaisilleen, vain sen takia että johtaja tuskin ikinä viestii mitään positiivista. Johtajasta itsestään tämä voi tuntua aivan normaalilta tavalta toimia. Tässä esimerkki mahdollisesta huonosti viestivän johtajan ajatuksenjuoksusta:

  • Kerrotaan kritiikki, että alaiset tietävät mitä ei pidä tehdä.
  • Jos alaiset tekevät asiat oikein, ei sanota mitään.

Eli passiivisuuskin voi pilata alaisen luottamuksen johtajaan. Tämänkaltainen johtajuus tuntuu olevan yleistä, mutta harvemmin tulee ajatelleeksi että ehkäpä johtaja itse ei tajua sitä, miltä oma johtaminen vaikuttaa.

A single golf clap? Or a long standing ovation?

By clapping more or less, you can signal to us which stories really stand out.