U-käännös

Kuva: Omar Bárcena. Lisenssi: CC BY-NC 2.0

Scott Galloway: The Four: The Hidden DNA of Amazon, Apple, Facebook, and Google

Noam Cohen: The Know-it-alls: The rise of Silicon Valley as a Political Powerhouse and Social Wrecking Ball

Franklin Foer: World without Mind: The Existential Threat of Big Tech

Harvoin olen päässyt todistamaan tällaista U-käännöstä. Muutaman kuukauden sisällä yhdysvaltalaiset tutkijat ja toimittajat ovat julkaisseet kolme kirjaa, jotka suhtautuvat hyvin kriittisesti Piilaakson suuriin yrityksiin.

Kirjojen kirjoittajat eivät ole ketä tahansa poleemikkoja. Noam Cohen on veteraanitoimittaja, joka erikoistui New York Timesissa Internetiin. Scott Galloway on New York Universityn markkinoinnin professori ja Franklin Foer on Atlanticin toimittaja, joka on aiemmin toiminut mm. The New Republic -lehden päätoimittajana.

Kaikkien kolmen kirjoittajan kirjojen perusajatus on perusteellinen epäily teknologiayrityksiä kohtaan. Erityisesti epäily kohdistuu Gallowayn teoksen alaotsikossakin mainittuihin yrityksiin: Amazoniin, Appleen, Facebookiin ja Googleen. Kirjailijat syyttävät hyvin samankuuloisesti suuria teknologiayrityksiä epärehellisyydestä, tietoisesta pyrkimyksestä koukuttaa käyttäjät tuotteisiinsa ja rakentaa niiden käyttämisestä välttämättömyys.

Ainakin yritysten tuotteiden käytön välttäminen alkaa Yhdysvalloissa olla vaikeaa: Gallowayn mukaan Apple omistaa puhelimet, Google ja Facebook median ja Amazon aikoo tuhota koko vähittäiskauppa-alan. Uhka on varmasti todellinen, mutta en ole varma, onko kyseessä juuri näiden yhtiöiden aiheuttamista ongelmista. Näin suuret yhtiöt toimivat: ne pyrkivät kasvuun ja hallitsevaan markkina-asemaan. Omilla aloillaan neljä ratsumiestä ovat pitkälti päässeet sinne. Jos kukkulan kuninkaina eivät olisi nämä neljä, siellä olisi joitakin muita toimimassa täsmälleen samoin tavoin.

Kipu saattaa osittain johtua liian puhtoiseksi hinkatusta yrityskuvasta ja Piilaakson romantisoidusta imagosta. Steve Jobsin julkikuva omapäisenä vallitsevien rakenteiden ja toimintatapojen haastajana ja toisaalta ennen kaikkea Googlen rooli modernin säkkituoli-startup-kulttuurin muovaajana tekivät teknologiayrityksistä myös arvoliberaalin sivistyneistön (ja tietenkin kaikenlaista yritystoimintaa ihailevan talousoikeiston) lempilapsen.

Ainakin liberaalit (jollaisiksi kaikki kirjoittajat voi amerikkalaisella skaalalla laskea) kipuilevat nyt. Trumpin kanssa mahdollisesti kimpassa olevat venäläiset käyttivät Facebookia saadakseen Trumpin valituksi. Trollilaumat ja kaikenlainen vihapuhe kukoistavat pitkälti klikkimaksimointiin pyrkivien Googlen ja Facebookin algoritmien ansiosta. Neljän kopla on päässyt rakentamaan tähän tarvittavan tekniikan hyvin pienellä säätelyllä ja kirjoittajat vaativatkin säätelyn selvää kiristämistä. Siinä ei paljoa auta se, että teknologiayritykset rakentavat itsestään kuvaa edistyksellisinä sosiaalisina vastuunkantajina ja marssivat Pride-kulkueissa. Steve Jobs on todellakin ja lopullisesti kuollut.

Yhtiöiden loputon himo käyttäjien tietoihin on myös kirjoittajien hampaissa. Varsinkin Foer käyttää kovaa kieltä yrityksistä, jotka pyrkivät soluttautumaan kaikille elämänaloille ja saamaan tietoonsa kaiken. Kirjan alaotsikon mukaisesti Foer näkee teknologiayritysten muodostavan jo uhan nykyisenkaltaisen yhteiskunnan selviytymiselle.

Kolmikon kirjat ovat jyrkässä kontrastissa esimerkiksi Googlen nousua kronikoineen In the Plex -kirjan tai Facebookin synnystä kertovan The Facebook Effectin kanssa. Nekin kannattaa ehkä lukea: kuinka idealisoiduista ja korkeita päämääriä toitottaneista yhtiöistä muovautui nykyisenkaltaisia sylkykuppeja (joita kaikki kuitenkin käyttävät).

Ote Cohenin kirjasta New York Timesissa

Ote Foerin kirjasta Guardianissa

Galloway kertoo neljästä ratsumiehestä