Blendle etusivulla

MediaMiksi blogi kuratoi keskustelua digitaalisen uutismedian tulevaisuudesta. Tämä teksti on kirjoitettu nimimerkillä, ks. taustat mediamiksi.fi


Ensi viikolla Mediapäivällä (25.11.2015) eräänä aiheena on alankomainen Blendle-palvelu. Blendle on kansainvälisen mediakeskustelun kuumimpia aiheita. Nyt kun Blendle on 2 kuukaudessa kerännyt Saksassakin yli 100.000 kokeilijaa (Edit 27.11.2015: oli “560.000 kokeilijaa”, lisää tässä). Blendle on digitaalinen lehtikioski jonka kautta lukija on puolitoista vuotta voinut ostaa kaikki Alankomaiden sanomalehtien ja kuluttaja-aikakauslehtien yksittäiset artikkelit. Artikkeleiden hinnat ovat yleensä muutama kymmenen senttiä per kappale.

Kevään 2014 aloituksen jälkeen puoli miljoonaa lukijaa on käyttänyt Blendlen antamaa aloitusrahaa 2,50 EUR ja heistä viidesosa on jatkanut käytön omalla rahalla. Lukija siirtää omaa rahaa Blendlen kukkaroon josta artikkelimaksut veloitetaan. Järjestelmä muistuttaa siltä osin jokunen vuosi sitten muutaman sanomalehden kokeilemaa suomalaista APE-Kukkaro-palvelua, mutta APE toimi lehtien sivustoilla.

Syyskuussa 2015 Blendle lanseerattiin siis myös Saksassa, ja Alankomaiden luvut on jo saavutettu Saksassakin. Se on toisaalta loogista, kun Saksan väestö (81 milj.) on melkein viisinkertainen suhteessa Alankomaiden väestöön (17 milj.). Toisaalta Blendlen käytön jatkava lukijakunta Alankomaissa on edelleen vain alle 1 % Alankomaiden väestöstä. Eikä Blendle suostu kertomaan kuinka paljon nämä käyttäjät todellisuudessa ostavat. On yksinkertaista aritmetiikkaa laskea että Blendlestä tulee mainitseman arvoisia rahavirtoja enintään vain suurimmille lehdille.

Blendle on siis todella kiinnostava kokeilu, mutta sen omasta taloudellisesta menestyksestä ei voi vielä sanoa mitään.

Blendlen liiketoimintamalli tuskin ratkaisee digilehtien talousahdinkoa. Blendle ei auta lehtien lukijasuhteiden kehittämistä vaan rakentaa omaa tavaramerkkiä.

Blendle kaappaa digilehtien kontaktipinnan lukijoihin.

Blendle on uutisportaali niin kuin sadat muut aggregaattorit, Google Newsista alkaen, sillä erolla että Blendlessä lukeminen maksaa kun sen sijaan useimmissa muissa sisältö on ilmaista.

Voisi teoreettisesti kuvitella että lehdet innostuisivat todella Blendlestä, jos lukijamäärät kasvavat 10 tai 20-kertaisesti. Silloin satunnaisista ostoista kertyisi pienillekin lehdille roposia. Mutta jotta sellaisista lukijamääristä voi haaveilla, on ostaminen tarjottava lehtien omilla sivuilla. Eli siellä missä tuhannet lehtimiehet eri tavoin voivat houkutella ihmisiä lukemaan. On epärealistista uskoa että todella suuret lukijajoukot siirtyisivät Blendlen palveluun, ja vasta siellä valitsevat lukemisensa. Kilpailu lehtien, portaalien ja eri teknisten alustojen kesken on liian kova.

Mutta Blendle on tehnyt suuremmoisen työn todistaessaan että myös isojen tilausten ostajien ulkopuolellakin on nuoria ja muita lukijoita jotka ovat valmiit maksamaan lehtimiesten työstä. Blendle tuottaa myös kokemusta siitä mistä lukijat ovat valmiit maksamaan, ja mistä ei. Blendleen 3 MEUR sijoittaneet Springer-kustantamo ja New York Times saavat sillä tavalla rahoilleen vastinetta. Myös Wall Street Journal ilmoittaa keräävänsä Blendlellä kokemusta.

Blendlen perustaja ja kansikuvajulkkis Alexander Klöpping esiintyi viime päiviin saakka Muppetin Kermit-hahmona. Mutta hän on äsken vaihtanut hupparimieheksi. En siis pääse paistamaan sammankonreisiä, vaan tyydynpä lihapulliin.

Ruotsalainen Kokki