Miljoonien eurojen hassaus: Mihin ihmeeseen Espoo kadotti 9 600 tietokonetta?

Seura 39/2015

Poliisi tutkii Espoossa, miten kaupunki onnistui kadottamaan tuhansia tietokoneita. Vastaus yllättää.

Teksti Miikka Järvinen, Seura 39/2015

Espoossa liikkui jo viime talvena huhuja, että poliisi tutki kaupungilta kadonneiden tietokoneiden kohtaloa.

Kateissa oli 9 600 tietokonetta, kannettavaa, tulostinta ja näyttöpäättettä, jotka oli vuokrattu kaupungin työntekijöiden ja koululaisten käyttöön.

Koneiden arvo on useita miljoonia euroja.

Huhut saivat vahvistuksen kesäkuun alussa, kun Espoo tiedotti poliisitutkinnasta. Tutkintapyyntö oli tehty jo joulukuun alussa, mutta siitä kerrottiin julkisuudessa vasta seitsemän kuukautta myöhemmin. Virkavallalle haluttiin näin antaa etumatkaa tutkinnan turvaamiseksi.

Länsi-Uudenmaan poliisi epäili törkeää kavallusta. Tutkintalinjoja oli useita, mutta yksityiskohdista poliisi oli vaitonainen.

Poliisi ei sulkenut pois vaihtoehtoa, että koneet olisi myyty eteenpäin.

Epäilyttäviä laskuja

Kadonneet laitteet oli vuokrattu elinkaaripalveluna Fujitsulta, ja niiden rahoituksesta ja leasing-palveluista vastasi Danske Finance.

Lisäkustannuksia pelättiin aiheutuvan siitä, että kaupunki joutuisi maksamaan palauttamattomista vuokralaitteista viivästysvuokria.

Tapahtumavyyhti oli alkanut purkautua jo 2012, kun Espoon palveluliiketoiminnan johtaja Mauri Suuperko sai vastuulleen tietotekniikka-asiat ja alaisuuteensa uuden tietohallintojohtajan.

Tuolloin leasing-sopimuksella vuokrattujen laitteiden laskutuksesta löytyi tarkastuksessa epäselvyyksiä.

Mutta mikä laskuissa epäilytti? Olivatko leasing-laitteiden laskujen summat nousseet vai löytyikö laskuja, jotka vaikuttivat perusteettomilta?

”Tästä en voi poliisitutkinnan vuoksi sanoa enempää,” Suuperko kommentoi Seuralle.

Tietohallinnon johdon vaihdoksen myötä sopimukset kilpailutettiin. Elinkaaripalveluista vastanneen Fujitsun tilalle otettiin CGI Suomi Oy. Leasing-palveluista vastanneen Danske Financen tilalle tuli Kuntarahoitus Oy.

Viime kesänä tiedotusvälineille antamissaan haastatteluissa Suuperko kertoi, että laitteita vuokranneiden yritysten toiminnassa oli ollut merkittäviä puutteita.

Kaupungin henkilökuntaa hän ei laitteiden katoamisista epäillyt.

Kansanedustajan kaapissa

Kun Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Jyrki Kasvi kuuli poliisitutkinnasta, hän muisti vanhan rikkinäisen tietokoneen, jonka oli saanut luottamustehtävän hoitamiseen.

”Kun näyttö meni rikki, kukaan kaupungilla ei tiennyt, mitä sille olisi pitänyt tehdä, ja miten laitetuki toimii”, Kasvi kertoo.

”Leasing-prosessi ei ollut tilaajan eli Espoon kaupungin hallinnassa.”

Kasvi osti uuden koneen omilla rahoillaan ja unohti rikkinäisen koneen kaappinsa perukoille.

Myös Jyrki Kasvi kuuli viime talvena huhuja kadonneista koneista.

”Virkamiesten kasvoille alkoi tulla tuskallisia ilmeitä, kun asiasta tuli puhetta. Jälkeenpäin ymmärsin, että jotain oli tekeillä.”

Kasvin rikkinäisen tietokoneen löydyttyä kateissa oli 9 604 laitteen sijaan enää 9 603.

Vai oliko?

Mauri Suuperkon mukaan Jyrki Kasvin kaapista löytynyt kone ei ollut koskaan kuulunut kadonneiksi epäiltyjen ja etsittyjen laitteiden listalle.

Tämä johtuu siitä, että kadonneiksi epäillyt 9 600 konetta on hankittu eri prosessin kautta kuin kaupungin luottamushenkilöiden tietokoneet.

Mitä nyt etsitään?

Mutta mitä tarkoittaa, että yhtään kadonnutta konetta ei ole löydetty?

”Esitutkinnassa ei ole löydetty kadonneita koneita. Analysoimme sähköistä materiaalia, joka liittyy kadonneiksi epäiltyjen koneiden hankintaan, käyttöön ja palautusprosessiin,” sanoo tutkinnanjohtaja Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisista.

Poliisin kuulustelemien henkilöiden määrä on kasvanut kesän jälkeen kymmenestä viiteentoista. Immonen pitää mahdollisena, että tapauksessa on kysymys muustakin kuin rikoksesta.

”Puhutaan pitkään kestäneistä laiminlyönneistä. Esitutkinnassa selviää, onko se törkeää huolimattomuutta vai tahallisuutta.”

Poliisi on saanut kansalaisilta vihjeitä, jotka ovat olleet erittäin hyödyllisiä esitutkinnalle. Immonen arvioi tutkinnan valmistuvan vuoden loppuun mennessä.

”Olemme tavoittaneet alkuperäisen leasing-sopimuksen tekijöitä. Kaikki vastuussa olleet toimijat ovat luovuttaneet poliisille materiaalia”, Immonen sanoo.

”En ota kantaa kenenkään yksittäisen henkilön toimintaan. Useita henkilöitä tullaan vielä kuulemaan.”

Rekka täynnä läppäreitä?

Jos poliisin tutkinta keskittyy nimenomaan koneiden hankintaan liittyvään sähköiseen materiaaliin, ja kaupunki kertoi jo tutkinnasta ensimmäisen kerran tiedottaessaan, että se selvittää nimenomaan laiterekisterin epäselvyyttä, voidaan kysyä:

Onko tietokoneita koskaan ollut olemassakaan?

Jyrki Kasvi ei usko, että Suomenlahden pohjasta löytyy rekka täynnä Espoosta kadonneita läppäreitä.

”Todennäköisempää on, että kirjanpito ei ole toiminut. Uskon, että 80 prosentin todennäköisyydellä näitä kadonneita koneita ei ole ollut olemassakaan, mutta niistä on yritetty laskuttaa. En uskalla spekuloida, kuka on tehnyt mitäkin.”

Syyllisillä spekulointia välttävät myös Espoon kaupunki ja poliisi, jotka vakuuttavat, että tutkinta sujuu hyvässä yhteistyössä Fujitsun ja Danske Financen kanssa.

Mutta juoksivatko 9 600 olemattoman tietotekniikkalaitteen leasing-sopimuksen maksut koko ajan? Kuka hyötyi taloudellisesti koneiden katoamisesta tai perusteettomista laskuista?

Keskeneräisestä esitutkinnasta johtuen kysymyksiin ei saada vastauksia. Vyyhdin purkautuminen alkoi kuitenkin juuri laskutuksen epäselvyyksistä, ja poliisin tutkinta on keskittynyt nimenomaan hankintoja käsitteleviin dokumentteihin.

Aika katsoa peiliin

Espoon tietokoneiden katoaminen haiskahtaa vahvasti siltä, että kadonneita koneita ei välttämättä ole ollut olemassakaan. Jyrki Kasvi kertoo huomanneensa, että laiterekisterien ylläpito on monissa organisaatioissa heikkoa.

”Kun olen jutellut ihmisten kanssa, moni on sanonut, että kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon tietokoneita on ja missä.”

Kaupunginvaltuutettu Kirsi Louhelainen arvosteli jo pari vuotta sitten Espoon tietotekniikan ulkoistusprosessia kalliiksi ja vaikeasti hallittavaksi.

”Espoon virhe on se, että on ulkoistettu ja unohdettu sitten koko juttu. Vaikka ulkoinen toimittaja lupaa huolehtia elinkaaresta ja sen seuraamisesta, kaupungilla itsellään pitää olla tieto siitä, missä mennään.”

Palveluliiketoiminnan johtaja Mauri Suuperko on moittinut entisten kumppaneiden, Fujitsun ja Danske Financen, toimintaa puutteelliseksi. Louhelaisen mukaan myös Espoolla on syytä katsoa peiliin.

”Jos Espoolla olisi oma prosessi kunnossa, kaupunki olisi voinut osoittaa, kuka on tehnyt virheen”, Louhelainen sanoo.

”Ei tuhansia tietokoneita voi noin vain kadota. On todennäköisempää että elinkaariprosessia ei ole osattu hoitaa. Vastuuta ei voi ulkoistaa ja ajatella, että se vain toimii.”

Johtajuus hukassa

Espoon ongelmien taustalla on Kirsi Louhelaisen mukaan systemaattisesti vääristynyt toimintakulttuuri.

”On hyvä että ongelmista keskustellaan, ja että asia kiinnostaa ihmisiä.”

Myös Jyrki Kasvin mielestä kaupungilla on vakava syy arvioida uudelleen palveluprosessien ulkoistamista, oli poliisitutkinnan tulos mikä hyvänsä.

”Miten on mahdollista, että tehdään sopimus ja sitten sen toteutumista kukaan ei valvo? Tämä prosessi ei ole ollut kenenkään hallinnassa, kun kaikki kuvittelivat, että joku toinen hoitaa sen. Tällä hetkellä kaikki vain odottavat, mitä poliisi löytää,” Kasvi sanoo.

Nyt, kun Espoon kaupungin tietotekniikan elinkaaripalveluiden toimittajat on vaihdettu, palveluliiketoiminnan johtaja Mauri Suuperkon mukaan tapahtuneesta on otettu opiksi.

”Se, mitä nyt tehdään toisin on se, että kaikki sopimukset on kilpailutettu. Tietohallintoa vetää uusi johtaja ja hänen organisaatiotaan on rakennettu paremmin hallittavaksi”, Suuperko sanoo.

”Nyt meillä on järjestelmä joka antaa tiedon siitä, mitä missäkin tapahtuu.”

Aiheesta muualla

Valtuuston puheenjohtaja: Espoon tuhansia kadonneita tietokoneita ei ole ollut olemassa (Helsingin Sanomat 25.9.2015)

Onko Espoon kadonneita koneita koskaan ollut olemassakaan? Seura: “80% todennäköisyydellä…” (Tekniikka & talous 25.9.2015)

Minne katosivat kaupungin 9 600 tietokonetta — Seuran mukaan tapaus saattoi paljastua yllättävästi (Nykypäivä 25.9.2015)

Jyrki Kasvi: Espoon kadonneita tietokoneita ei ole ollut olemassa (Metro 25.9.2015)

Jyrki Kasvilla teoria Espoon it-puhalluksesta — Seura: ”Uskon näin 80 prosentin todennäköisyydellä” (Länsiväylä, Helsingin Uutiset, Vantaan Sanomat 24.9.2015)