Minut pestattiin loppuvuodesta 2015 Roihun luovuuslaakson meemikympiksi. Kymppiparini oltiin värvätty tehtävään aiemmin, mutta minulle vakuutettiin, että pääsisin varmasti kärryille. En ollut itse kovin vakuuttunut, sillä en ollut liioin toiminut isoissa pesteissä saati sitten suurleirin kymppinä. Leirin, jolle oli tulossa noin kuusituhatta tarpojaa. No worries, laakson mestarilla oli ratkaisu — Partiojohtajan peruskurssi. Suhtauduin kurssiin etukäteen melko epäilevästi, koska minulla oli keväällä paljon muutakin tekemistä. Kurssille mentyäni huomasin kuitenkin, että se oli jälleen yksi hieno partiokokemus, joka oli ehdottomasti tarpeellinen. Meemipajasta tuli kurssityöni ja toinen laakson mestareista toimi ohjaajanani.

Minun piti siis yhdessä kymppiparini kanssa suunnitella ja toteuttaa Meemipaja, ja leirin aikana…


Tammikuussa eräänä iltana laittelin WhatsUp-viestejä ystävälleni kotilippukunnastani. Mietimme pitäisikö lähteä kesällä Roihulle, edes osaksi aikaa. Leiri tulisi olemaan aikanmoinen elämys, ja se olisi minun kolmas Finnjamboreeni. Olin ollut aktiivipartiolainen aina siihen asti kunnes lähdin kotipaikkakunnalta opiskelemaan vajaa 10 vuotta sitten — sen jälkeen olen partiossa toiminut piirilehden taittajana kuin lehtien ja julkaisujen kuvittajana.

Olin Roihua edeltävällä syksyllä aloittanut Rovaniemellä Lapin yliopistossa päivätöiden ohella opiskelemaan kuvataidekasvatusta, ja aloin miettiä, voisinko hyötyä jotenkin leiristä opinnoissani. Vanha partiokaverini Terhi oli Tarpojien luovuuslaaksossa mestarina. Hän oli jo aikaisemmin pyytänyt minua piirtämään laaksoon värityskortin yhdeksi pajatehtäväksi. Lähestyin Terhiä, ja kysyin, olisiko minun mahdollista järjestää luovuuslaaksossa…


Kun minua pyydettiin ensimmäistä kertaa leirilippukuntani vaeltajaluotsiksi, vastasin suoralta kädeltä ei.

Jatkoin, että kaikki vastaavia hömpänpömppäpestejä tekevät joutaisivat mieluummin vaikka kantamaan vettä. Myöhemmin mieleni muuttui. Roihulta kotiin matkatessani tuumin, että olipa kiva saada hoitaa leirin tärkeintä pestiä. Leirilippukunnassamme oli yli tusina vaeltajaa, joista puolet olivat itävaltalaisia. Vaeltajamme tuntuivat hyvin eri ikäisiltä: nuorimmilla kimalsi rinnassa tuore samoajan päätösmerkki, vanhimmat olivat jo istuneet yliopistossa pänttäämässä Kantin kategorista imperatiivia. Toisaalta vaeltajiamme yhdisti hervottoman maahishuumorin lisäksi into oppia ja kehittyä.

Luotsin tavoitteet korkealla

Vaeltajaluotsin tavoite ei ollut sen enempää tai vähempää kuin varmistaa, että vaeltajat saavat leiristä mahdollisimman paljon irti. Luotsin tehtävänä oli keskustelemalla ja hienovaraisesti tönimällä…


Varavoimatiimi oli Roihulla n. 10 hengen tiimi, jonka jäsenet ovat kokeneita, aikuisia partiojohtajia. Tiimin tarkoituksena oli leirillä olla lyhyellä varoitusajalla valmiina paikkaamaan uupunutta / sairastunutta tai muuten estynyttä jonkin osa-alueen johtajaa (ei leirilpk, mutta siitä ylöspäin). Tarvittaessa olimme valmiita ottamaan pestin haltuun tarvittavaksi ajaksi ja välillä riitti kun sparrasimme ja ratkoimme yhdessä ongelmat. Kohderyhmänä oli siis leiriorganisaation johtamistason pesteissä toimivat. Pisimmät toimeksiannot olivat Roihulla lähes koko varsinaisen leirin mittaisia ja toisissa tapauksissa tiimin jäsen kävi toteamassa tilanteen ja pian todettiin, ettei apua sen kummemmin tarvittukaan.

Kuva: Heikki Heinonen

Tavoitteemme ja toiveemme myös oli, että kynnys ottaa meihin yhteyttä olisi matala, jotta voisimme auttaa…


En vieläkään täysin ymmärrä, kuinka pääsin 28-vuoden ikään käymättä yhdelläkään partioleirillä. Tänä kesänä kuitenkin menetin partioneitsyyteni, kun meidän järjestömme Nuorten mielenterveysseura Yeesi kutsuttiin mukaan pitämään työpajaa suurleiri Roihulle. Ennakkoluulottomasti otimme kutsun vastaan työparini Oonan kanssa ja päätimme viettää myös yön leirillä.

Miksi lähdimme mielenterveysseurana mukaan partioleirille? Yksi syy oli totta kai se, että kyseessä oli Suomen suurin nuorisotapahtuma. Toinen syy oli, että mielenterveys ja luonnossa samoilu liittyvät vahvasti toisiinsa.

Pidimme leirillä Yeesi-pistettä, jonne sai poiketa. Jokainen pisteellä käynyt sai kirjoittaa ajatuksensa luonnon ja mielenterveyden suhteesta pienelle lapulle. Olimme virittäneet kahden puun väliin pyykkinarun, johon laput ripustettiin. …


Kävin torstaina 21.7. aamupäivällä tsekkaamassa vaeltajien ohjelmalaakson tarjontaa. Ohjelmalaakso sijaitsee Majavanpesällä, Unity-alaleiristä pohjoiseen. Osallistuin yhteen pidempään aktiviteettiin ja kokeilin, mitä muuta tarjottavaa ohjelmalaaksossa olisi toimintaa kaipaavalle vaeltajalle.

Päivittäin vaihtuva ohjelma on koottu tauluun, joka on lajiteltu kolmeen osaan. Teemat ovat Luonto, Minä ja hyvinvointi sekä Yhteisö. Torstaina vaeltajalaaksossa oli luvassa mm. geokätköilyä, joogaa SUP-laudoilla sekä Disney-leffailta.

Ohjelmatärppi: Partiota ja politiikkaa vai partiopolitiikkaa?

Valitsin aamupäivän ohjelmatarjonnasta pienimuotoisen paneelin, nimeltään Partiokokemukset ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vetäjänä toimi Katleena “Skeitti” Kortesuo ja haastateltavina olivat Silja Keränen Vihreistä ja Daniel Sazonov Kokoomuksesta. Kuusi aiheesta kiinnostunutta osallistujaa loikoilivat mukavasti riippumatoissa, esittäen halutessaan kysymyksiä. …


Raksa eli rakennusleiri on täydessä tohinassa. Askel vie kohti pelastus- ja logistiikkakeskusta. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa pystyssä oleva varasto onkin väärä, joten etsimäni henkilö on ulkona. Tapaaminen piti olla jo tasan kahdelta, mutta nyt kello on jo lähemmäs kymmentä yli. Olen saanut puhelun, joten soitan takaisin. Toisessa päässä on Laura Heikkinen, Roihun jätehuoltomestari ja päivän haastateltava.

Laura päätyi jätehuoltomestarin pestiin ympäristöpalvelupäällikkönä toimivan opiskelutoverin, Maria Rahkolan kautta. Juttelemme Lauran kanssa, miten Roihun jätehuolto on järjestetty yhteistyössä Ekokemin kanssa.

Mikä ihmeen Ekokem ja kiertotalous?

Ekokem on kiertotalousyhtiö, Laura kertoo. Kiertotalous pyrkii ehkäisemään jätteen syntymistä sekä saamaan uusiokäyttöön materiaaleja, esimerkiksi muovia ja metallia. …


Lähtökohtaisesti partiossa toimitaan jo kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja opetellaan ympäristövastuullisuutta edistäviä taitoja, kuten jätteiden lajittelua ja kierrättämistä. Varsinkin Roihun kokoisella 17 000 hengen suurleirillä ympäristön huomioiminen on erittäin tärkeää, koska suuri ihmismäärä aiheuttaa melkoisen rasituksen alueen kestävyydelle. Tärkeimpiä leirillä huomioitavia asioita ovat jätteet ja harmaat vedet, joita syntyy erittäin paljon ja ovat potentiaalisesti suurimmat ongelmat ympäristölle väärin hoidettuina. Jätteiden ja jätevesien lisäksi leirin ympäristötiimi vastaa WC-palveluista ja neuvoo tarvittaessa koko leiriorganisaatiota ympäristöasioiden huomioinnissa.

Jätevedet tarvitsevat puhdistussysteemin

Roihun ympäristöasioita hoitaessani olen päässyt käyttämään monipuolisesti ympäristöalan osaamistani ja samalla oppimaan myös paljon uutta. Harmaiden vesien, eli suihkuista ja tiskistä syntyvien jätevesien, käsittelyssä on osattava…


Verkostoituminen on tarpeellista ja hyödyllistä niin työelämässä kuin partiopestissäkin. Tuntemalla oikeat henkilöt organisaation eri osissa oman viestin perille saaminen on helpompaa, kysymyksiin saa nopeammin vastauksen ja tekemiseen tukea.

Suomen Partiolaisten Roihu on kuitenkin 17000 osallistujan ja 1500 tekijän myötä suurprojekti, jossa ei voi millään tuntea kaikkia eikä tutustua kaikkiin. Oikeiden kontaktien löytäminen ja luominen onkin ensiarvoisen tärkeää.

Tiukalla projektityöskentelyllä ei pötkiä pitkälle — vapaamuotoisemmat tilaisuudet ja koulutukset oleellisia henkilökohtaisten suhteiden muodostamiseksi

Mielestäni paras paikka verkostoitua parin vuoden projektissa on ollut projektin tukemiseksi räätälöity Partiojohtajan jatkokurssi, Ko-Gi 119, jolle osallistuin. Kurssilla perehdytään partiotoiminnan tavoitteisiin ja menetelmiin, kehitetään omaa toimintaa johtajana sekä…


Oi sitä näkemisen riemua!

Aurinko avaa aamun, leiriläisiä jännittää ja tekijöitä hippasen hermostuttaa. Kaikkia odotuttaa vieraiden tulo leiriin. On hymyjä ja kyyneleitä; näkemisen riemua ja koti- ikävää. Hermostuminen vaihtuu onnistumisen tunteeseen: kahviloiden maksutoiminnot onnistuvat ja bajamajat vetävät, kukaan ei hermostu jonoista. Mielikuva vie vierailupäivän ihannetilanteeseen. On varmaa, että päivä sisältää yllätyksiä siinä missä jokainen muukin leiripäivä. Kerroin vaan on isompi.

Vierailupäivän leirivahvuus lähes tuplaantuu — hyvä suunnittelu ja yhteistyö avainasemassa

Viisihenkisen vierailupäivätiimin lisäksi on tarvittu monen muun ryhmän osallistumista päivän puitteiden tekemiseksi. Vierailijoita odotetaan 10 000, minkä myötä roihulaisten määrä 1,6- kertaistuu. Pysäköintialueiden sopimiset, sukkulabussien varaamiset, vierailijoiden eväspaketit ja leirimuistot…

Roihu 2016

Tervetuloa! Roihu on Suomen Partiolaisten elämysvuosi vuonna 2016, joka huipentui leiriin 20.7.-28.7.2016 Hämeenlinnassa. #vieläkinliekeissä

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store