Suomella ei ole varaa jäädä sivuun älyrahasta ja arvon internetistä

Vuoden 2018 aikana Suomi otti ison askeleen taaksepäin teknologian ja innovaatioiden edelläkävijän paikaltaan, kun verohallinnon uusi tulkinta käytännössä lopetti mahdollisuuden rakentaa julkisiin lohkoketjuihin ja virtuaalivaluuttoihin perustuvaa liiketoimintaa Suomessa.

Tämä oli harmittava ja lyhytnäköinen päätös, joka perustui pitkälle siihen, että alan osaamista ei poliitikkojen ja virkamiesten keskuudesta löytynyt, ja keskustelu virtuaalivaluutoista ja erityisesti kryptovaluutoista pyöri lähinnä Bitcoinin, rahanpesun ja rikollisuuden estämisen ympärillä. Tulevaisuuden mahdollisuudet oli ilmeisesti jätetty selvittämättä.

Julkaisin aiheesta viime vuoden aikana useita suosittuja kirjoituksia sosiaalisessa mediassa, ja keskustelin aiheesta sekä kansanedustajien että verohallinnon virkamiesten kanssa. Kirjoitin myös esityksen, miten verotus voidaan korjata siten, että alan toiminta tulee Suomessa uudelleen mahdolliseksi.

Vaikka kaikki keskustelukumppanini ovat myöntäneet, että nykyinen malli on epäonnistunut, muutos ei silti ole edennyt konkretian tasolle, koska alan toimijat poistuivat maasta mieluummin kuin lähtivät taistelemaan oikeudenmukaisemman mallin puolesta. Julkisella sektorilla ei edelleenkään ole vahvaa ymmärrystä siitä, kuinka tärkeästä infrastruktuuriteknologiasta julkisissa lohkoketjuissa on kysymys.

Ymmärryksen puutteesta kertoo paljon se, että kirjoituksiini edelleen monet kommentoivat, että ”lohkoketjut ja virtuaalivaluutat ovat eri asia”, vaikka julkisia ja hajautettuja lohkoketjuja ei voi käytännössä rakentaa ilman virtuaalivaluuttaa.

Kun alan sosiaalisen median keskusteluryhmiin tuli alkuvuodesta 2019 julkishallinnon suunnalta kysymyksiä, miten tämä olisi voitu hoitaa paremmin, keskustelu sävyttyi nopeasti sarkastisella huumorilla: ”Ensin ajetaan alan toiminta pois maasta, ja sen jälkeen huudellaan tyhjille toreille, vieläkö joku urhea jäi paikalle taistelemaan?”

Olen tullut siihen tulokseen, että paras keino luoda ymmärrystä poliitikkojen, virkamiesten ja kansan keskuudessa lohkoketjujen ja kryptovaluuttojen mahdollisuuksille on nollata tilanne, ja kertoa tarina kokonaan uudestaan tavalla, joka on helpompi ymmärtää, ja joka ei luo aiheen ympärille negatiivista stigmaa, joka termille “kryptovaluutta” on syntynyt.

Virtuaalivaluutat ovat ohjelmoitavaa rahaa, eli älyrahaa. Lohkoketjut ovat keskeinen osa arvon internettiä, uutta hajautettua infrastruktuuria, jonka päälle tulevaisuuden tekoälyyn perustuva talous rakentuu älysopimuksien avulla. Seuraavat kappaleet kertovat mitä nämä termit tarkoittavat.

Arvon internet

Arvon internet on globaali verkko, jossa ihmiset, koneet ja tekoälyt voivat käydä kauppaa ja tehdä sopimuksia keskenään ohjelmallisesti, ilman välikäsiä. Arvon internet koostuu lohkoketjuista ja muista hajautetuista tilikirjoista, joihin älysopimukset tallentavat vahvalla salauksella suojattuna osapuolien väliset tilitapahtumat.

Arvon internet on globaali, kaikille avoin ja hajautettu, ja se ei ole pankkien, keskuspankkien tai valtioiden kontrollissa. Nämä ovat arvon internetille yhtä tärkeitä ja keskeisiä vaatimuksia kuin ne ovat nykyiselle internetille.

Kaikille avoin tarkoittaa, että kuka tahansa henkilö mistä tahansa maasta voi osallistua globaaliin talouteen tasa-arvoisesti. Tämä on valtavan suuri parannus nykyiseen tilanteeseen, jossa miljardeilla ihmisillä ei ole edes pankkitiliä. Suurella osalla näistä uusista mukaan tulevista ihmisistä on älypuhelin, jolla he voivat osallistua ja tuottaa lisäarvoa uuteen talouteen ilman vaatimusta pankkitilistä.

Toinen iso hyöty arvon internetin avoimuudesta on se, että tekoälyt ja koneet pystyvät toimimaan arvon internetissä autonomisesti, tehden omia taloudellisia päätöksiä ja sopimuksia ilman ihmistä. Tämä nostaa älylaitteiden ja tekoälyjen tuottaman lisäarvon kokonaan uudelle tasolle, jossa ne eivät ole enää tuota dataa päätöksenteon tueksi, vaan tekevät itse päätöksiä hyödyntäen älysopimuksia ja älyrahaa.

Hajautettu tarkoittaa, että kukaan yksittäinen taho ei kontrolloi arvon internettiä. Tämä on mahdollista siksi, että lohkoketjujen sisään on rakennettu älysopimukset, jotka maksavat automaattista korvausta kaikille lohkoketjuille resurssia tuottaville tahoille lohkoketjun omalla älyrahalla. Näin ihmiset ja yritykset kaikkialta maailmasta voivat tarjota, ja haluavat tarjota tietokoneitaan tämän verkon infrastruktuurin käyttöön, tehden siitä vahvemman ja turvallisemman kaikille, ja samalla riippumattoman valtioista ja pankeista.

Arvon internetin tekee mahdolliseksi lohkoketjujen tapa varmistaa osapuolten välinen luottamus ohjelmallisesti. Tätä kutsutaan konsensus-mekanismiksi. Se varmistaa, ettei kukaan osapuoli pääse manipuloimaan tehtyjä sopimuksia ja transaktioita niiden tekohetkellä tai jälkikäteen. Näin kauppaa tekevien osapuolten, olivat ne sitten ihmisiä tai koneita, ei tarvitse luottaa toisiinsa pystyäkseen tekemään sopimuksen. Riittää, että he luottavat älysopimukseen ja lohkoketjun konsensus-mekanismiin.

Älysopimus

Älysopimukset eivät ole nimestään huolimatta itsessään sopimuksia. Ne ovat ohjelmia, jotka tuottavat ihmisten, koneiden ja tekoälyjen välille sopimuksia, jotka tallentuvat lohkoketjuihin.

Älysopimukset ovat mullistava teknologia, koska ne mahdollistavat kaiken taloudellisen toiminnan täydellisen automatisoinnin. Älysopimusten avulla autonomisesti toimivat tekoälyt ja älylaitteet voivat käydä kauppaa keskenään ja ihmisten kanssa, ilman välikäsiä.

Tekoälyt voivat hankkia itselleen dataa ja mitä tahansa muita resursseja maksamalla niistä älyrahalla. Ne voivat myös ansaita älyrahaa tuottamalla resursseja muille tekoälyille, älylaitteille tai ihmisille. Tämä tekee niistä autonomisia taloudellisia toimijoita.

Älyraha

Älyraha on arvon internetissä liikkuva ohjelmoitava valuutta, joka voi edustaa mitä tahansa arvoa sisältävää asiaa. Älyrahan arvo voi muodostua älysopimuksien kautta esimerkiksi arvon internetille tuotetusta resurssista (älyvaluutat), älyrahaa käyttävien ihmisten tai koneiden yhteisölle tuottamasta lisäarvosta (tokenit), tai niiden edustaman arvopaperin arvosta (äly-arvopaperit).

Älyrahat ovat arvon internetin polttoainetta, ja ne mahdollistavat uuden ajan talouden, jossa tekoälyt, koneet ja ihmiset voivat saumattomasti ja luotettavalla tavalla käydä kauppaa ja tarjota palveluja globaalisti.

Suomen kannattaa — ja pitää — olla mukana arvon internetissä

Tällä blogilla on kaksi tavoitetta: kertoa ymmärrettävällä suomen kielellä, mitä ovat arvon internet, älysopimukset ja älyraha, ja perustella, miksi Suomen kannattaisi olla mukana arvon internetissä.

Suomi on asettanut tavoitteeksi olla edelläkävijä tekoälyn hyödyntämisessä. Tämä tavoite kärsii merkittävästi, koska verotuksella on päätetty pitää suomalaiset yksityishenkilöt, tekoälyt ja yritykset ulkona arvon internetistä.

Arvon internet, ja niissä toimivat älyrahat ja älysopimukset ovat yhtä tärkeä osa tulevaisuuden taloutta kuin tekoäly. Suomella ei ole varaa jäädä siitä ulos. Tässä on kyse vakavasta asiasta, joka pitää pikimmiten korjata. Muuten on olemassa riski, että Suomen tavoitteet tekoälyn edelläkävijyydestä jäävät toteutumatta, ja tekoälyn mahdollistamaa lisäarvoa ei voida hyödyntää.

Jos olet samaa mieltä, tykkää, kommentoi ja jaa tätä blogia. Näin vaalien alla olisi tärkeää nostaa tuntemiesi kansanedustajaehdokkaiden tietoisuutta ja ymmärrystä tästä tärkeästä aiheesta.

PS. Tämä blogi käsittelee teknologian eturintamassa olevia asioita, joten vaikka tavoitteenani oli selittää asiat yksinkertaisesti, monet termit saattavat olla edelleen vaikeita. Kerro ihmeessä kommenteissa, miten voisin kuvata aihetta vieläkin paremmin ja selkeämmin!

Berliinissä 16.2.2019

Mikko Alasaarela
Perustaja, Inbot

Voit sukeltaa tekoälyn ja arvon internetin ihmeelliseen maailmaan linkkaamalla kanssani LinkedInissä, Twitterissä ja seuraamalla Telegram-kanavaani.