Innovaatiokumppanuutta etsimässä

Järjestimme Innovaatiokumppanuus 2.0 -pajan valtakunnallisella kokeiluviikolla 9.10.2018. Kerroimme pajan taustoista ja tavoitteista blogisarjan ensimmäisessä osassa. Tässä blogiosassa pohdin innovaatiokumppanuuden merkitystä ja kumppanuuksien rakentamista.

Innovaatiokumppanuus 2.0 -pajan tunnelmaa

Määritelmää haussa: mistä innovaatiokumppanuudessa on kyse?

Kun alunperin lähdimme ideoimaan pajan järjestämistä Jannen ja Petrin kanssa, totesimme aika pian, että tarkoitamme termillä ‘innovaatiokumppanuus’ hyvin erilaisia asioita. Virallisesti termi viittaa hankintamenettelyyn, joka on kuvattu lainsäädännössä. Menettelystä on tehty käsikirja, jossa merkitystä ja prosessia avataan:

Tsekkaa Tekesin (nykyisin Business Finland) tuottama Innovaatiokumppanuus-käsikirja

Termi innovaatiokumppanuus on hyvä käsite kuvaamaan myös laajempaa kokonaisuutta, joka käsittelee erilaisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä innovaatioiden ja innovaatiivisten kokeilujen luomiseksi.

Uudenlainen innovaatiokumppanuuden viitekehys ja sen määritelmä voisi pitää sisällään vaikkapa seuraavanlaisia reunaehtoja:

  • toimijoina julkishallinto ja yritykset (toki myös järjestöt ja tutkimuslaitokset, korkeakoulut jne.)
  • kumppanuuden perustarkoituksena on luoda yhdessä uutta
  • toimintatapojen ja pelisääntöjen tulisi kannustaa ja mahdollistaa kokeiluja
  • innovaatiokumppanuudet tulisi valjastaa palvelemaan disruptiivisen muutoksen tarpeita: yhteiskunnan muutosajurit uudet teknologiat, digitalisaatio asiakas- ja ihmislähtöisyys/-keskeisyys, hallinnon organisaatioiden ja muiden rakenteiden muutos
  • parhaimmillaan innovaatiokumppanuudet luovat uusia liiketoimintaekosysteemejä.

Miten kumppanuuksia rakennetaan?

Työskentelemme digitalisaation ja kokeilukulttuurin edistämisen parissa, ja tällaisten uusien kumppanuuksien rakentaminen ja ruokkiminen on keskeistä. Miten uudenlaisia innovaatiokumppanuuksia sitten synnytetään ja rakennetaan?

(1) Tunnistimme, että keskiössä ovat luonnollisesti kohtaamiset ja match-making — oikeiden porukoiden ja kumppanien tunnistaminen ja törmäyttäminen.

(2) Lisäksi on tärkeää, että kumppanuuksia muodostetaan jo varhaisessa vaiheessa — ideoidaan ja kehitetään aihioita yhdessä.

(3) Kumppanuuksia varten tarvitsemme toimintakulttuurin muutosta, ja siihen liittyy uudenlainen yhteistyö toimijoiden välillä sekä kumppanuuden rakenteet, tuki ja periaatteet.

(4) Tunnistimme myös, että nimenomaan alusta-ajattelu mahdollistaa uudenlaisia kumppanuuksia (alustatalous, jakamistalous, arvoverkot, ekosysteemit jne.).

Blogisarjan kolmannessa osassa kerromme pajan tarkemmista tuloksista ja tuotoksista neljän teeman ympärillä.

#kokeiluheimo ja Innovaatiokumppanuus 2.0 -verkosto

Pajassa syntyi ajatus jatkaa yhteistyötä ja perustimme #kokeiluheimo-yhteisön. Verkostossa me kaikki voimme yhdessä edistää innovaatiokumppanuusteemoja! Verkosto lähti nyt käyntiin Facebook-ryhmällä. Lisäksi loppuvuonna on tarkoitus järjestää pari tapaamista mm. Industryhackillä ja Think Companylla. 
Klikkaa itsesi jäseneksi innovaatiokumppanuus 2.0 -facebook-ryhmään. Kutsu mukaan myös kaveri tai kollega, joka voisi olla aiheesta kiinnostunut!

Innovaatiokumppanuus 2.0 -pajan taustavoimat — Anni, Janne ja Petri, tapasivat hallinnon lohkoketjuteknologiaverkoston Open Day -tapahtumassa keväällä 2018, ja syntyi idea jakaa kokemuksia innovaatiokumppanuuksista. Kyseessä oli siis päähänpisto — kokeilu, jonka perusteella järjestimme pajan ja seuraavat askeleet nähdään #kokeiluheimo:ssa.

Anni Leppänen on Valtiokonttorin D9-digitiimin kokeilukehittämisen asiantuntija.

Janne Pulkkinen oli Valtiokonttorin D9-digitiimin johtava palveluarkkitehti, joka aloitti juuri KELAn innovaatiojohtajana.

Petri Tuomela on Suomen Tilaajavastuun projektipäällikkö.