Omaishoitajana omaishoitajalle, kiitos!
Helsingin kaupunki muutti omaishoidon tuen kriteereitä sekä maksuluokkia tämän vuoden alusta.
Asia oli meille omaishoitajille tiedossa jo hyvissä ajoin. Keskustelimme asiasta naamakirjan tukiryhmissä ja kyselimme tahoillamme asiaa omilta sosiaalityöntekijöiltämme. Vaikka muutokset jännittivät koitimme uskoa muutosten olevan hyväksi. Niiden vakuuteltiin olevan vuonna 2016 muuttuneiden Omaishoitolain mukaisia. Tavoitteena olisi lisätä omaishoitajien määrää, varmistaa omaishoitajien lomaoikeuksien toteutumiset ja tukea omaishoitajien jaksamista. Kun kriteerit pamahtivat Helsingin kaupungin sivuille esille meihin omaishoitajiin iski ensin epäusko, eihän tämä näin voi mennä. Kriteerit oli tehty niin täyteen porsaanreikiä, että niiden myöntämiseksi tulisi hoidettavan käytännössä katsoen olla jatkuvassa kotihoidossa ilman ulkopuolista tukea kaikissa maksuluokissa. Maksuluokat myös vähenivät neljästä kolmeen. Omaishoitajien piireissä kuohui. Olimme tyrmistyneitä. Näinkö meidät nähdään kaupungin virastossa, turhina kuluerinä, joiden työtä ei arvosteta. Ja siitähän tässä on kyse. Edelleenkään ei ole sisäistetty sitä, että jokainen omaishoitaja ei ainoastaan tee arvokasta työtä ihmisyyden puolesta vaan myös arvokasta työtä kunnan talouden kohenemisen edistämiseksi. Meidän tekemämme työ säästää silkkaa rahaa joka kuussa kymmeniä tuhansia euroja pelkästään kuntatasolla. Ja se on asia mistä me kaipaamme tunnustusta.
Asiasta on nyt kirjoiteltu paljon, hyvääkin asiaa, enkä aio sen tarkemmin paneutua asiaan liittyviin faktoihin. Haluan vain esittää vilpittömän kiitoksen joka ikiselle omaishoitajalle. Teette tärkeää työtä. Teidän työllänne on merkitystä. Teidän työllänne on merkitystä myös jokaiselle veronmaksajalle koska te säästätte valtion rahaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.
Kiitos myös jokaiselle omaishoitajalle, joka on noussut peräämään oikeuksiaan. En tiedä, oliko Helsingin kaupunki ajatellut meidän omaishoitajien olevan niin väsyneitä haastavasta arjestamme johtuen, että jäisimme hiljaisiksi sivustakatsojiksi kun oikeuksiamme tallotaan. Meidän omaishoitajien ja meidän omaishoitajiemme hoidettavien oikeuksia. Olen äärettömän otettuna seurannut yksittäisten ihmisten tahtotilan syntymistä, ihmiset ovat kirjoitelleet Helsingin kaupungin valtuuston jäsenille, viraston päättäville henkilöille, yhdistykset ovat tahoillaan tulleet mukaan nostamaan ääntä lisää ja aito kansalaisaktivismi on osoittanut mitä se parhaimmillaan voi olla. Kiitos samalla myös niille Helsingin valtuuston jäsenille, jotka näkivät huolemme aiheelliseksi ja ovat nostaneet asian myös valtuustossa esille. Toivottavasti asia saadaan käsittelyyn ja niin, että meitä kokemusasiantuntijoita otetaan mukaan kuultavaksi.
Me omaishoitajat teemme tärkeää työtä. Me teemme työtä myös ottamalla osaa säästötalkoisiin sillä tekemämme työ säästää kunnan sekä valtion varoja. Lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.
Me omaishoitajt olemme myös viisaita, tuntevia ja oikeutemme ymmärtäviä ihmisiä. Meitä on vihdoinkin aika arvostaa myös virkamiesten ja päättäjien puolelta teoilla eikä vain sanahelinällä.
