Kohti inklusiivisempaa teknologia-alaa — monimuotoinen tiimi tekee parhaan tuotteen

Suomen teknologia-ala hyötyisi henkilöstön monimuotoisuudesta. Minulla on 20 vuoden kokemus työstä erilaisten digitaalisten palveluiden sekä tietojärjestelmien ja videopelien kehityksestä. Olen nähnyt miten paljon hyvää siitä seuraa kun tiimeihin saadaan palkattua ihmisiä erilaisilta taustoilta. Sekä työyhteisöjen viihtyvyys että työn lopputulosten laatu paranee. Monimuotoinen tiimi on onnellisempi ja tekee aina paremman tuotteen.

Monimuotoinen tiimi on parempi

Olen tieteiskirjallisuuden ystävä. Luin hiljattain Arthur C. Clarken ja Gentry Leen kirjoittaman teoksen Kehto. Kirjassa oli paljon hyvääkin, mutta aika ajoin kävi selväksi että herrat eivät ole luetuttaneet kirjaa todennäköisesti yhdelläkään naisella.

Eräässä kohtauksessa yksi kirjan päähenkilöistä —arviolta kolmekymppinen Carol Dawson — nousee merestä takaisin veneeseen sukellusreissun jälkeen. Kiivettyään veneeseen Carol “yllättyy ja ajattelee ‘oho, reagoivatko rintani näin kylmyyteen’?”. Öö, siis mitä ihmettä.

Clarke on taitava rakentamaan huikeita tieteistarinoita, mutta olen varma että joku monimuotoisemmassa kirjoitustiimissä olisi tarttunut tähän kohtaan, ja kertonut miten hölmöltä se naisena kuulostaa. Ehkäpä samalla oltaisiin kirjoitettu uskottavampi henkilöhahmokin.

Sama pätee kaikkiin tuotteisiin, puhuttiin sitten miesten puhetta paremmin tulkitsevista kännyköiden — usein naiskoodatuista — tekoälyassistenteista tai yhden kehotyypin mukaan mallinnetuista autoteollisuuden törmäystestinukeista.

Monimuotoisen tiimin hyödyt ovat selvät:

  1. Syntyy luovempia ja voimakkaampia ideoita
  2. Kulttuuritaustat tuovat tuntemusta laajemmilta markkinoilta
  3. Paremmat mahdollisuudet puhutella kohderyhmiä oikein
  4. Monimuotoinen työyhteisö on vetää puoleensa lisää osaajia
  5. Parempi mukautuvuus muuttuviin olosuhteisiin
  6. Onnellisempi henkilöstö ja korkeampi tuottavuus
  7. Taustoiltaan rikas yhteisö on hedelmällinen paikka oppia uutta

Lähde: 13 benefits and challenges of cultural diversity in the workplace

Diversiteetti, inklu… mikä?

Käydään heti aluksi kaksi termiä läpi.

Diversiteetti eli henkilöstön monimuotoisuus: Diversiteetti kuvaa sitä miten paljon eri taustoista tulevia ihmisiä työyhteisöön kuuluu. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi ikä, sukupuoli, etninen tausta, uskonto, koulutus, siviilisääty, seksuaalinen suuntaus, asenteet ja arvot, toimintakyky, persoonallisuus sekä poliittinen ja taloudellinen asema.

Inkluusio eli yhteenkuuluvuus ja kaikkien ottaminen mukaan: Inkluusio kuvaa sitä miten hyvin ja millä toimilla työyhteisöstä rakennetaan monimuotoisempaa: pääsevätkö kaikki yhdenvertaisesti mukaan päätöksentekoon, tarjotaanko rooleja tasa-arvoisesti, voivatko kaikki osallistua työyhteisön keskusteluihin esteettä, jne.

Inkluusiolla rakennetaan diversiteettiä. Eli toisin sanoen: jos kaikkien ottamisessa mukaan yrityksen toimintoihin onnistutaan, saadaan rakennettua kestävä monimuotoinen työyhteisö.

Suomessa on pula koodareista

Suomen tulevaisuuden menestys on koodaajien ja ohjelmisto-osaajien käsissä. Siksi on hälyttävää, että Suomessa on kasvava koodaripula. Yksin Suomen ohjelmistoalalla osaavien koodaajien vaje kasvaa tuhansilla joka vuosi. Nyt välitön koodaajatarve on 7000–9000 osaajaa.
Ilkka Paananen, Risto Siilasmaa & co. HS 18.10.2018

Monimuotoisuuden puute koskee kaikkia STEM-aloja (science, technology, engineering and mathematics). Otan tässä kirjoituksessa tarkasteluun erityisesti teknologia-alan sekä ohjelmointityön.

Tarvitsemme reilusti lisää ohjelmoijia työmarkkinoille. Koen että yksi isoimmista ongelmista löytyy siitä että teknologia-ala ja erityisesti ohjelmointityö on erittäin sukupuolittunutta.

Koodaus mielletään miesten työksi

Vuoden 2016 nuorisobarometrin mukaan vain 7 % nuorista naisista on kiinnostuneita tietojenkäsittelystä:

Nuorisobarometri 2016

Tytöt ovat nuorina keskimäärin yhtä kiinnostuneita STEM-aloista kuin pojatkin, mutta jossain vaiheessa tuo kiinnostus lopahtaa. Syyt tähän löytyvät piilevistä asenteista:

Ensimmäisiä kuluttajatietokoneita markkinoitiin Hennin mukaan lähes pelkästään miehille ja pojille. Sen seurauksena 1980-luvulla syntyi myös populaarikulttuurissa voimakas narratiivi, jossa tietokoneet ovat yksinomaan miesten juttu.
On olemassa stereotypia tietojenkäsittelijöistä intohimoisina hakkereina, jotka suhtautuvat alaansa kapea-alaisen kiinnostuneesti. Vaikka sekä miesten että naisten joukossa on henkilöitä, jotka eivät koe istuvansa tähän muottiin, niin stereotypia aiheuttaa erityisesti naisille haittaa.
Vallitseva kulttuuri tukee ennakkokäsitystä miehistä tietojenkäsittelytieteessä ja jatkuvasti kyseenalaistaa naisten kyvykkyyttä alalla. Myös Suomessa Teknologiateollisuuden tutkimuksessa havaittiin, että osa haastatelluista IT-alalla työskentelevistä naisista oli joutunut epäilevien tai vähättelevien asenteiden kohteeksi, varsinkin uransa alussa.
Tytöt, pojat ja tietojenkäsittelyn opettaminen — Emilia Hjelm

Piileviä asenteita tulee tarkastella myös yritysten sisällä:

Esimerkiksi teknologia on rationaalisuuden ja logiikan maailma. Näitä ei yhdistetä sukupuoleen, vaikka ne ovat sellaisia arvoja ja toimintatapoja, jotka on koodattu maskuliinisiksi sen kautta, että historiallisesti miehet ovat olleet yhteiskunnassa siinä asemassa, että he ovat voineet kehittää tiedettä ja teknologiaa.
Suomessa on viime aikoina puhuttu rasismin kohdalla siitä, että jos et aktiivisesti tee töitä rasismia vastaan, silloin olet osa syrjivää systeemiä. Sama pätee sukupuoleen työmaailmassa. Olemalla hiljaa osallistuu systeemin ylläpitoon. Tasa-arvon eteen pitää nähdä vaivaa — jokaisen meistä, joka päivä.
Tasa-arvotyötä gradu kerrallaan — Elina Ikola

Näiden asenteiden tuulettamiseen tarvitaan kaikkia: vanhempia, opettajia, virkailijoita, yhdistysaktiiveja, yritysjohtajia sekä poliitikkoja. Jokainen voi vaikuttaa työyhteisöönsä omalla suhtautumisellaan.

Tarvitaan myös innostavia esikuvia, kuten vaikkapa Linda Liukas ja Karoliina Korppoo, jotta kaikki voisivat jo lapsuudessa kokea STEM-alat itselleen kiinnostavaksi ja mahdolliseksi suunnaksi.

Konkreettiset muutokset työpaikoilla syntyvät siitä että yksittäiset työntekijät alkavat kiinnittää enemmän huomiota omiin piileviin asenteisiinsa, sekä niiden vaikutuksiin omaan ajatteluun ja toimintaan.

Diversiteetin tuomat mahdollisuudet yrityksille

BBC:n jutussa nostettiin esiin naispuolisia digitaalisia avustajia ja pohdittiin, onko tekoäly seksististä. Teknologian sosiaalisia ulottuvuuksia tutkinut sosiologi Mianna Meskus kertoo, että sekä roboteissa että niiden toimintamalleissa näkyy se, että niiden suunnittelijat ovat miehiä.
Seksistinen tekoäly antaa sihteerin työt naisille — ”Ei varmasti ole vahinko” HS 19.12.2016

Miksi diversiteettiin — oli se sitten sukupuoleen, ikään, kulttuuritaustaan, poliittiseen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää — kannattaa kiinnittää huomiota? Tutkimuksissa on todettu että diversiteetti parantaa ryhmän ongelmanratkaisukykyä ja johtaa laadukkaampiin ja luovempiin ideoihin.

Tämä ei johdu pelkästään siitä että erilaisista taustoista tulevat ihmiset tuovat mukanaan informaatiota, joka ei olisi saatavilla homogeenisemmälle ryhmälle. Mitä erilaisemmista yksilöistä ryhmä koostuu, sitä enemmän kukin ryhmän jäsen joutuu valmistautumaan perustellaakseen oman näkökulmansa, ja tätä kautta työstämään oman ajattelunsa pidemmälle.

Työyhteisön diversiteetti pakottaa yhteisön jäsenet työskentelemään enemmän oman idean kommunikoinnin eteen, ja tämä puolestaan johtaa parempiin lopputuloksiin: laajempaan ajatteluun, laadukkaampaan työhön, sekä voimakkaampiin ideoihin.

Miten yritykset voivat rakentaa inklusiivisuutta?

  • Rekrytointi: kuinka maskuliinista termistöä ja puheensävyä rekrytointi-ilmoituksissa ja viestinnässä käytetään, työhaastattelijoiden monimuotoisuus sekä työhaastattelussa esitettävät kysymykset, työhakemusten anonymisointi
  • Työtehtävät: ohjautuvatko eri taustaiset ihmiset erilaisiin ja eri palkkatason tehtäviin yrityksessä, kenelle avainroolit annetaan
  • Arvioinnit: bias-vääristymiin erikoistuneen asiantuntijan avulla voidaan selvittää arvioidaanko työntekijöitä objektiivisesti
  • Palkkatasot: perustuvatko palkat tasavertaiseen järjestelmään, pitääkö työntekijän mainostaa itseään voimakkaasti korottaakseen palkkaansa
  • Konsultointi: yritykset kuten Ekvalita voivat auttaa diversiteetin parantamiseen tähtäävien toimien suunnittelussa

Ekvalitan toimitusjohtajan Malin Gustavssonin esitys keinoista parantaa tasa-arvoa, inkluusiota ja diversiteettiä yrityksissä ja organisaatioissa:

Gender equality in practice — Malin Gustavsson / Ekvalita / Metaphora Consultancy

Inklusiivinen kielenkäyttö — matalimmalla roikkuva hedelmä piilee yhteisön huumorissa

Sisältövaroitus: alla on esimerkkejä loukkaavista termeistä.

Työilmapiirillä on suuri merkitys siihen miten kestävää diversiteettiä rakennetaan. Esimerkiksi ummehtunut keskustelukulttuuri ja loukkaava huumori tiimipäivissä saattaa saada eri taustoilta tulevat ihmiset jättämään yrityksen.

Tässä käytännön vinkkejä miten välttää loukkaamasta toisia vaikkapa tiimipäivässä, IT-firman Slackissa tai e-urheilutapahtuman Twitch-streamin chatissa. Esimerkiksi ableistinen kielenkäyttö satuttaa asianomaisia sekä samalla muokkaa ihmisten asenteita negatiivisemmiksi vammaisia kohtaan.

Nostin esimerkeiksi suoria loukkauksia, mutta vastaavasti näihin samoihin teemoihin pohjautuva huumori on haitallista työyhteisön kulttuurille.

Ableismi

Esimerkki: “Toi pelaa kuin joku v*mmainen. Ihan mielenvikainen tyyppi!”

Määritelmä: Käsitys siitä että vammattomuus on normaalia ja vammaiset ulkopuolisia, erilaisia ja huonompia.

Homofobia

Esimerkki: “L*pakko. V*tun h*mo!”

Määriltemä: Homofobia on homoseksuaalisuutta tai homoseksuaalisia henkilöitä kohtaan tunnettua pelkoa, vastenmielisyyttä tai heihin kohdistuvaa syrjintää.

Misogynia

Esimerkki: “Huomionhakuinen h*ora!”

Määritelmä: Misogynia on naisiin kohdistuva asenne, jota yleisesti kuvaa aliarvostus tai suoranainen viha, eli naisviha.

Rasismi

Esimerkki: “M*nne! R*ssä!”

Määritelmä: Rasismi on oppi tai ideologia, jonka mukaan rodulliset tai etniset erot ihmisryhmien välillä oikeuttavat ryhmien välisen epätasa-arvon.

Seksismi

Esimerkki: “Pelaat kuin ä*mä. Oot ihan neiti!”

Määritelmä: Seksismillä viitataan katsantokantaan, joka korostaa sukupuolten välisiä eroja ja niihin perustuvaa sukupuolten eriarvoisuutta.

Transfobia

Esimerkki: “Proniminini on ‘it’. Identifioidun kissaksi.”

Määritelmä: Tutkijat kuvaavat transfobiaa inhontunteiksi, peloiksi, vihaksi tai epämukavuuden tunteiksi niitä henkilöitä kohtaan, jotka eivät mukaudu yhteiskunnan sukupuoleen liittyviin odotuksiin.

Kiitos että luit joko jutun.

Tsekkaa myös Feministisen puoleen aloitteet tasa-arvoiseen työelämään liittyen ja tutustu kirjoitukseeni jolla pyrin innostamaan kaikkia koodaamaan iästä riippumatta sekä 7.4.2019 julkistettuun Inklusiiv-kampanjaan.

Rakennetaan yhdessä Suomen työelämästä tasa-arvoinen ja monimuotoinen.