Kansallisen PalveluArkkitehtuurin (KaPA) ohjelman avaintiedot

Sähköisten palveluiden ja asioinnin kehittäminen on ollut valtioneuvoston asialistalla 20 vuoden ajan. Kapa-ohjelma (https://esuomi.fi/ & http://vm.fi/palveluarkkitehtuuri) toteuttaa tavoitteita, joita asetettiin jo vuosituhannen vaihteessa. Sen osa-ohjelmat liittyvät eri tavoin toisiinsa. Ohjelman budjetti on vuosille 2014–2017 yhteensä 100 miljoonaa euroa (taulukko 1). Ohjelman kustannukset maksetaan valtiovarainministeriön (ohjaava taho) momentilta 28.70.03 [kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen] ja käyttöoikeus momenttiin on väestörekisterikeskuksella (toteuttava taho). Kapa-ohjelman rahoituksesta päätetään vuosittain valtion budjetin kehyspäätöksissä ja talousarviossa. Budjetista noin 3 miljoonaa on julkisen sektorin sisäiseen työhön varattua ja noin 97 miljoonaa euroa ulkoisiin ostoihin varattua. Kapa-ohjelman budjetista on varattu 35 miljoonaa euroa vuosille 2015–2017 palveluarkkitehtuuria tukeville palveluprojekteille. Avustusta voidaan myöntää ¾ osaa kohtuullisille kokonaiskustannuksille (¼ jää vähintään toteuttajan itse maksettavaksi). Tukea voi hakea tietovarantojen tietoja tarjoavien rajapintapalveluiden liittämiseksi palveluväylään, laajasti käytettyjen ohjelmistorajapintojen toteuttamiseen palveluväylään ja palveluarkkitehtuuria tukevien toiminnallisuuksien toteuttamiseen.

Taulukko 1. Kapa-ohjelman budjetti vuosille 2014–2017.

2014

2015

2016

2017

Yhteensä

Julkisen sektorin oma työ

300 000 €

1 001 000 €

1 040 000 €

1 040 000 €

3 381 000 €

Ostot ja palvelutuotanto

1 095 864 €

16 010 500 €

36 326 750 €

43 185 886 €

96 619 000 €

Yhteensä

1 395 864 €

17 011 500 €

37 366 750 €

44 225 866 €

100 000 000 €

Kapa-ohjelman tavoitteena on luoda edellytykset sähköisten prosessien ja palveluiden kehittämiselle julkisessa hallinnossa. Kansalaiselle mahdollisesti syntyviä hyötyjä ovat (1) helpompi sähköinen asiointi, (2) parempi tiedonsaanti, (3) yhden luukun palveluperiaate, joka tuo sujuvuutta, luotettavuutta ja joustavuutta sähköiseen asiointiin. Kapa-ohjelman hyötyjen arvioidaan olevan (1) byrokratian vähentäminen, (2) kustannussäästöt, (3) tehokkuuden kasvu, (4) päällekkäisyyksien purkaminen ja (5) uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Hyötyjä voi tulla myös (6) keskitetystä kehittämisestä, (7) sähköisten palveluiden tunnettavuuden lisääntymisestä ja (8) omien tukipalveluiden tarpeen vähenemisestä. Hyötyjen toteutuminen riippuu siitä, missä määrin hankkeen ulkopuoliset organisaatiot (esimerkiksi kunnat, ministeriöt, virastot ja yritykset) ottavat suomi.fi -palvelut käyttöön ja kehittävät sen avulla omia toimintaprosessejaan.

Kapa-ohjelma ei itsessään luo uusia sähköisiä palveluja yrityksille tai kansalaisille. Ohjelmassa pyritään luomaan sähköisen asioinnin ohjelmistokomponentteja suomi.fi -palveluihin, joiden avulla julkisen sektorin eri toimijat voivat kehittää omia sähköisiä palveluitaan aiempaa helpommin ja nopeammin. Suomi.fi-palvelun keskeiset ohjelmistokomponentit on tuotettu ja ylläpidetty keskitetysti. Suomi.fi -palvelun avulla pyritään yksinkertaistamaan ja helpottamaan eri sidosryhmien asiointia viranomaisten kanssa tietoturvallisesti. Suomi.fi -palvelut voivat ottaa käyttöön (1) valtionhallinto, (2) kunnat, (3) yritykset ja (4) kansalaiset. Palveluväylään tietoa tarjoavien liittymien kehitystä voi seurata reaaliaikaisesti osoitteessa: https://liityntakatalogi.suomi.fi/. Tätä kirjoitettaessa kansalliseen palveluväylästä oli tietoja tarjoavia liittymiä väestörekisterikeskukselta (2 kpl) ja maanmittauslaitokselta (1 kpl). Tietoja hakevia / hyödyntäviä tahoja oli 16 (eivät näy katalogissa). Koko Kapa-ohjelmaa varten on olemassa mittaristo, joka on tarkoitus julkaista myöhemmin (vuoden 2016 aikana). Ohjelmistokomponenttien käyttöönottoa hidastaa organisaatioiden (1) eritasoiset tietotekniset valmiudet, (2) käyttöön liittyvä työ, joka ei välttämättä tuo suoria / helposti mitattavia kustannushyötyjä ja (3) ennen laaja-alaista hyödyntämistä organisaatioiden pitää rakentaa omien organisaatioiden sisäinen tietojärjestelmien integraatio riittävän hyväksi. Esimerkiksi Espoolla, Vantaalla ja Turulla on tätä varten tietojärjestelmien avoimen lähdekoodin integraatio-alusta -hanke (“kuningas-projekti”: https://goo.gl/rLxhHX). Kansalaisille suomi.fi-palveluiden on tarjottava paljon merkityksellistä sisältöä, jotta he kokevat Kapan avulla tuotettavat palvelut hyödylliseksi ja ottavat ne käyttöön.

Kapa-ohjelma koostuu neljästä erillisestä, mutta toisiinsa liittyvästä hankkeesta:

  1. Palveluväylä (tiedonsiirtoväylä organisaatioiden välillä. “X-Road” ja “Kansallinen palveluväylä”)
  2. Palvelunäkymät (tietojen esittäminen käyttäjälle internet-sivustolla: http://beta.suomi.fi). Yhdistää vuonna 2002 lanseeratut Suomi.fi ja yrityssuomi.fi -palvelut. KaPA-ohjelmasta loppukäyttäjälle näkyvä osa, jossa kansalainen hallinnoi omia tietojaan perusrekistereistä.
  3. Sähköinen tunnistaminen (luonnollisten henkilöiden tunnistaminen, korvaa vetuma.fi & tunnistus.fi -palvelut ja tupas-järjestelmän julkisella sektorilla). eIDAS yhteensopiva (EU Direktiivi N°910/2014 Sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista). eIDAS luo koko EU-alueelle sähköisen yhteisen tunnistaumisjärjestelmän = koko EU:n laajuinen markkina.
  4. Roolit ja valtuutukset eli RoVa. Henkilön tai yrityksen sähköisen asiointioikeuden tarkistamispalvelu. Mahdollistaa (1) sähköisten valtakirjojen luomisen ja (2) hallinnan sekä henkilöiden että yritysten välillä. Luo uuden perusrekisterin (valtuusrekisteri), jonne on kirjattu puolesta asioinnin luvat henkilöille ja yrityksille.

Kapa-ohjelmassa työskentelee julkisella sektorilla 30 ja ulkopuolisena resursseina 65 henkilöä. Työntekijöistä väestörekisterikeskuksessa (oma yksikkö) työskentelee 17 ja valtiovarainministeriön JulkICT-digitalisaatioyksikössä 7 henkilöä. Kuntaliitossa olevassa Kunta-KaPA toimistossa työskentelee 6 ihmistä. Hankkeen työntekijöistä 23 työskentelee täysipäiväisesti ja yksi osa-aikaisesti. Ulkopuolisista työvoimaa hankkeella on yhteensä 65 henkilöä: konsultteja on 12, asiantuntijoita 8 ja ohjelmistokehittäjiä 45. Henkilöstö työskentelee yhteisessä tilassa ja pääsääntöisesti kaikkien työsuhteet ovat voimassa KaPA-ohjelman ajan eli vuoden 2017 loppuun asti, mutta työntekijämäärä vaihtelee hieman ohjelman aikana tarpeen mukaan. Kapa-ohjelmassa käytetään ketterän kehittämisen mallia, jonka on valtion isoissa tietotekniikka-projekteissa uutta. Kapa-ohjelmaan liittyy 15.7.2016 voimaan tullut Kapa-laki (HE 59/2016), joka kokoaa “hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin tukipalvelujen tuottamiseen” liittyvän sääntelyn yhteen lakiin. Taulukossa 2 on esitetty eri sidosryhmien näkemykset Kapa-ohjelman hyödyistä tärkeysjärjestyksessä.

Taulukko 2. Kiinnostavimmat KaPA-palvelut kunnille, ministeriöille & virastoille ja yrityksille.

Kiinnostavuus-sija

Kunnat

Ministeriöt & virastot

Yritykset

1.

Sähköinen tunnistaminen

Sähköinen tunnistaminen

Sähköinen tunnistaminen

2.

Palveluväylä

Palveluväylä

Asiointivaltuudet

3.

Asiointivaltuudet

Palvelunäkymät

Palveluväylä

Show your support

Clapping shows how much you appreciated Mika Honkanen’s story.