osa 1, osa 3 Blogi on viettänyt tahatonta hiljaiseloa. Kirjoittajan ponnistelut ovat suuntautuneet lähinnä tieteellisen kirjoittamiseen, jonka tuloksia voi ihmetellä esim. Suomen Etnomusikologisen seuran Musiikin suunta -lehdessä, Bibliofiilien seuran BiblioPhilos-lehdessä sekä popularisoituna esim. Muusikko-lehdessä. Mutta jatketaan agendaa: puhe partituurista jatkuu. Yllä on linkki osaan 1. Edellisessä osassa käytiin läpi partituurin…

Onko harvinainen x-merkintä nuottiarvon jatkajana 25 %:lla jäänyt vain suomalaiseksi erikoisuudeksi? Mistä merkintä on saanut alkunsa? Elääkö tuo kummajainen omaa elämäänsä täällä Euroopan pohjoisella reunalla, vai onko kyseessä kansainvälisesti tunnettu merkintätapa? Jouduin taannoin perkaamaan tilannetta, jossa tiettyjen säveltäjien käyttämä x-merkki nuotin perässä ei ollutkaan kansainvälisessä mittakaavassa aivan niin tunnettu symboli…

Tämän juttusarjan aiemmat osat ovat luettavissa täällä: osa 1, osa 2. Sarjan päättävässä osassa sukelletaan suuriin aiheisiin, nimittäin käsitellään niitä notaatio-ohjelmien ominaisuuksia, jotka eniten tukevat ja toisaalta rajoittavat tai haittaavat sävellystyötä. Ollaan siis kyselyn perusväittämien parissa. Säveltäjien omalle äänelle annetaan reilusti tilaa, eli eiköhän mennä suoraan asiaan. Säveltäjän työskentelyä tukevat notaatio-ohjelmien ominaisuudet

Paljon on sävellyksiä ehtinyt Suomenmaalla syntyä tämän sarjan ensimmäisen ja toisen osan julkaisun välillä. Käydään siis suoraan asiaan. Tässä osassa keskitytään notaatio-ohjelmien playback-ominaisuuksiin sekä esitysmateriaalin, siis stemmojen tekemisen autuuteen ja piinaan. Sarjan ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Playback-ominaisuus säveltäjän työkaluna Vastaukset kysymykseen playbackistä eli soittosimulaatiosta sekä sen merkityksestä/roolista säveltäjän työvuossam, oli ainakin itselleni…

Tämän vuoden keväällä [2015] tein kyselytutkimuksen Suomen Säveltäjät ry:n jäsenten keskuudessa. Kyselyn aiheena oli notaatio-ohjelmat taidemusiikin säveltäjän työkaluna. Suomen Säveltäjät ry on aatteellinen yhdistys, jonka jäsenistö koostuu taidemusiikin parissa työskentelevistä säveltäjistä. Yhdistys toimii eri puolilla maata ammattiaan harjoittavien jäsentensä keskinäisenä yhdyssiteenä, valvoo ja tukee säveltäjien taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja…

Pikkunuotti, tuo muusikon neljänneksi paras ystävä, jää usein vaille ansaitsemaansa huomiota. Tässä kirjoituksessa nostetaan pikkunuottien profiilia ja annetaan niille ansaittu arvonkorotus. Ja nyt ei todellakaan ole kysymys pikkuväen nuoteista, vaan aikuisen oikeista työkaluista. Pikkunuotin, cue-nuotin, tarkoituksena on auttaa soittajaa pysymään kärryillä teoksen edetessä. Yleisesti ajatellaan, että noin 16 tahtia on…

Partituuriin, tuohon säveltäjän ajatusten tallennusvälineeseen, kannattaa suhtautua sen vaatimalla kunnioituksella. Tasapainoisesti taitettu partituuri voi olla todellista silmäkarkkia. Kun malttaa satsata vielä tiettyjen perusasioiden kuntoon laittamiseen, palvelee partsikka esittäjiä — ja esitystä suunnittelevia—monipuolisena työkaluna. “Yllättävän moni hyväkin säveltäjä aliarvioi materiaalin merkityksen tärkeimpänä kontaktina muusikoiden kanssa.” — kapellimestari Susanna Mälkki

Notaatio-ohjelmista haaveiltiin ja niitä kehitettiinkin jo kauan ennen Finalen ja myöhemmin Sibeliuksen esiintuloa. Digitaalinen editointi kun on huomattavasti joustavampaa ja kustannustehokkaampaa kuin perinteinen painolevyjen kaiverrus. Ennen graafista käyttöliittymää nuotit syötettiin sisään ohjelmointikielen avulla. Nuotinpiirto oli siis eräänlaista koodausta, jossa nuottikuva purettiin koodiksi jonka perusteella ohjelma rakensi nuottigrafiikan uudelleen. Yhä edelleen…

Teoksen kokoonpano on tärkein parametri siitä tehtävän nuotin sivukoon valitsemisessa. Sivukoko määrittelee kaikkien sivuilla näkyvien elementtien koon. — Viime vuosina kehitys on kulkenut jossain määrin taaksepäin: digitaalisten kopiokoneiden koneistot tukevat vain standardeja paperiformaatteja, osittain jopa vain japanilaisia paperistandardeja (B4JIS). Samalla suurten paperikokojen koneet ovat tulleet yhä harvinaisemmaksi. Kopiokonevalmistajien mukaan syynä on vähentynyt kysyntä, ja näin varmasti onkin. …