FIRA: Manifesti avoimelle liiketoiminnalle

Firan tavoitteena on laadukkaampi ja kustannustehokkaampi rakentaminen sekä turvallisemmat asuinympäristöt. Koko projekti lähti liikkeelle siitä, kun Fira järjesti Tampereella Living Lab –tilaisuuden kesällä 2017. Tapahtumaan oli kutsuttu rakennusalaa uudistavia tahoja, joiden tehtävänä oli luoda ratkaisuehdotuksia Firan esittämiin rakennusalaa vaivaaviin ongelmiin sekä selventää, kuinka digitalisaatio pystyisi auttamaan meitä ongelmien ratkaisemisessa. Haimme ratkaisuja rakennusalan tuottavuuteen liittyviin haasteisiin, mutta ProtoRhinon esittämä betonin laadunvarmistus herätti mielenkiintomme. ProtoRhinon Pasi Karppisen kanssa vaihdoimme ajatuksia, ja ajatusmaailmamme loksahtivat yhteen.

Päätimme lähteä mukaan kehittämään ProtoRhinon DigiConcrete hanketta erityisesti digitaalisten palveluiden näkökulmasta. ”Tahdomme ymmärtää betonin ominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä paremmin ja luoda digitalisaation avulla alaa mullistavia liiketoimintamalleja. Loppukäyttäjälle eli asukkaalle tämä tarkoittaa laadukkaampaa, kustannustehokkaampaa ja turvallisempaa ympäristöä asua”, kertoo Mikael Långström.

Firan pitkä historia betoniammattilaisena ja digitalisaation luomat mahdollisuudet ravistaa alan toimintatapaa kutkuttavat. Digitalisaation avulla on tarkoitus ymmärtää missä kohtaa betonin valmistus- ja toimitusketjua virheitä tapahtuu. Sen avulla pystytään ratkaisemaan se, miten homeongelmilta tai vaarallisilta lohkeamilta vältytään.

Asukkaalle tämä tarkoittaa mielenrauhaa ja huolettomampaa asumista. Sillä digitaaliset ratkaisut pitäisivät automaattisesti huolen siitä, että rakenteiden muutokset pystytään ennakoimaan: anturit mittaavat jatkuvasti betonin ominaisuuksia.

Samalla kilpailutilannetta betonirakentamisen osalta saataisiin ravisteltua ja kustannuksia näin ollen alaspäin. Tulevaisuudessa laatu ohjaisi toimintaamme, eikä hinta. ”Yksinkertaistettuna betonirakentamisen ympärille muodostuisi kuin oma alustansa, jonka kautta asiakkaat pystyvät vertailemaan toimijoita ja tekemään tilauksia. Aivan kuten Applen tai Googlen app storet.”, Mikael selkiyttää.

Digitalisaatio ei kuitenkaan tarkoita vain toimintojen viemistä digitaaliseen muotoon. Se tarkoittaa sitä, että rakennusala avaa omia rajapintojaan ja mahdollistaa näin uusien toimintamallien syntymisen. DigiConcrete Firan rooli on digipuolen vetäjä. Firan avulla digitaalisia ratkaisuja on mahdollista viedä työmaille, joiden avulla dataa kerätään uusille toimintamalleille. Näin yksi rajapinta on saatu auki ja tieto virtaamaan käytännöntasolta suunnittelun suuntaan ja toteutukseen takaisin.

Tukkikirjanpidosta automatisoituihin toimintoihin

Tänäänkin työmailla kuitataan kuormakirjat kuulakärkikynällä kuljettajan osoittamaan kohtaan. Betonin laatua seurataan tukkikirjanpidolla ruutuvihkoon, josta käsin kirjatut tiedot raportoidaan eteenpäin. Inhimilliset virheet ovat yleisiä ja laadunvalvonnassa korostuvat yksilöiden toimintatavat. Automatisoitu datan kerääminen ei ole riippuvainen yksilöstä tai ulkoisista tekijöistä: data kerätään aina samalla tapaa tiettyyn kellonaikaan. Digitalisaation avulla datasta saadaan luotettavampaa ja tarkempaa, ja samalla vapautetaan käsipari tekemään muita tehtäviä.

Laadukkaampaa, kustannustehokkaampaa ja turvallisempaa asumista

Koko projektin ideana on ymmärtää betonin ominaisuuksia paremmin, ja luoda toimintamalleja, joiden avulla esiintyviin ongelmiin päästään kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Parhaimmillaan jopa estämään ongelmien synnyn. Projektin ympärille on saatu kerättyä alan kovimmat ammattilaiset, jokaisesta betonin vaiheesta aina raaka-aineista loppukäyttäjään saakka.

Paikallavaletun betonin ongelmat nousevat esiin tällä hetkellä aivan liian myöhään. Betonin laatua seurataan lisälaatumenetelmillä, mutta ongelma piilee siinä, että betoni on jo valettu ja ongelma on ehtinyt jo nousta pintaan. Digitalisaation avulla tietoa kerättäisiin automaattisesti ja näin ollen työmaiden arki helpottuisi ja nopeutuisi. Samalla laatuun vaikuttaviin tekijöihin pystytään vaikuttamaan ja välttymään esimerkiksi siltä, että kuljetuksen aikana vioittunutta betonimassaa ei käytetä työmaalla.

Betonin laadunseurannan menetelmiä on kehitetty 30–50 vuotta sitten. Raaka-aineet ovat muuttuneet ja kehittyneet eteenpäin, mutta laadunvalvonta kulkee edelleen askeleen perässä. ”Toivon, että projektin myötä alalle syntyy alusta, jossa tietoa hallinnoidaan ja sen ympärille syntyy uutta liiketoimintaa”, summaa Sami Purtola.