10 Suomen turvallisuuteen vaikuttanutta tapahtumaa tai muutosta vuonna 2014
Teksti: Pentti Perttula
Maailmassa tapahtui viime vuonna paljon, ja valitettavan paljon ikäviä asioita, ja monet niistä valitettavan lähellä. Päätin listata muutaman päällimmäisiksi mieleeni jääneen tapahtuman ja muutoksen, joilla on vaikutusta Suomen turvallisuuteen. Asiat eivät välttämättä ole tärkeysjärjestyksessä, mutta kaikki ovat mielestäni merkittäviä ja kaikki koskevat tavalla tai toisella Venäjää.
Listani lopusta löytyy myös Ruotsissa tehty Top 10 -lista maan kannalta merkittävistä sotilaallisista tapahtumista sekä luettelo merkittävimmistä konflikteista vuodeksi 2015 koko maailmassa.
1. Ukrainan konflikti
Venäjän sotilaalliset toimet Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa 20. helmikuuta alkaen herättivät Suomessa ennen kuulemattoman turvallisuuspoliittisen keskustelun, johon kuuluivat puolustusmäärärahojen nostaminen, sotilaallinen yhteistyö Ruotsin ja NATOn kanssa sekä NATO-jäsenyys.
Vastareaktiona Suomessa virinneeseen NATO-keskusteluun Hufvudstadsbladetin kesäkuussa haastattelema venäläinen politiikantutkija Sergei Markov varoitti, että Suomen ja muutaman muun Euroopan maan russofobia voi johtaa kolmanteen maailmansotaan.
Ukrainan kriisin ainoat konkreettiset puolustuspoliittiset vaikutukset Suomessa ovat olleet puolustusmäärärahojen nostamisen ja NATO-jäsenyyden kannatuksen kasvu. Kriisin, EU:n pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden mahdollinen vaikutus Suomen talouden kautta puolustusmäärärahoihin jää vielä nähtäväksi.
2. Ilmatilaloukkaukset
Venäläiset sotilaskoneet loukkasivat Suomen ilmatilaa viime vuonna viisi kertaa:
− 20. toukokuuta klo 17.06–17.09, Antonov An-26 -kuljetuskone
− 20. toukokuuta klo 17.57–18.03, Tupolev Tu-154M -kuljetuskone
− 23. elokuuta klo 18.52–18.56, Antonov An-26 -kuljetuskone
− 25. elokuuta klo 14.31–14.35, Tupolev Tu-134 -kuljetuskone
− 28. elokuuta klo 12.08–12.12, Antonov An-72 -kuljetuskone
Toukokuun ilmatilaloukkausten syynä voidaan pitää säärintamaa ja lentäjien yleistä välinpitämättömyyttä, mutta elokuun ilmatilaloukkaukset liittyivät melko varmasti Suomen isännöimään NATOn, PfP:n ja EU:n Northern Coasts 2014 -harjoitukseen, joka alkoi 29. elokuuta. Niillä, samoin kuin muilla lähelle ilmatilan rajaa tehdyillä lennoilla, selvitettiin todennäköisesti myös Suomen puolustuksen toimia ja reaktionopeutta.
Elokuun lopulla Suomen ilmavoimat toi Hornet-hävittäjiä Helsinki-Vantaan lentokentälle tunnistuslentoja varten. Koneet siirrettiin pois syyskuun puoliväliin mennessä. Joulukuun alussa Venäjällä oli jälleen normaalia vilkkaampaa sotilaskonetoimintaa Suomenlahdella ja Ilmavoimamme teki jälleen paljon tunnistuslentoja, mutta ilmatilaamme ei loukattu. Transponderit pois kytkettyinä lentäneiden venäläiskoneiden arveltiin aiheuttavan vaaraa siviililiikenteelle myös Suomen lähialueilla, vaikka Ruotsin kahden tapauksen kaltaisia läheltä piti -tilanteita ei tullutkaan.
3. Alakurtin tukikohta herää
Suomen rajan tuntumassa − 60 km:n päässä siitä, Kuolan niemimaalla − Venäjän Alakurtin vanhaa tukikohtaa on uudisrakennettu kesästä lähtien noin 400−500 venäläisen voimin. Lisäksi tukikohdan lentokenttää ja sinne johtavaa rautatietä on korjattu.
Alakurttiin sanotaan asettuvan Venäjän Pohjoisen laivaston signaalitiedusteluyksikön, johon kuuluu noin 3000 elektronisen sodankäynnin erikoismiestä. Myöhemmin sinne ilmoitettiin sijoitettavan motorisoidun jalkaväkiprikaatin, johon normaalivahvuisena kuuluisi noin 7000 miestä. Kahden rakennuskompleksin rakennustyöt on määrä saattaa loppuun maaliskuun loppuun mennessä.
Kylmän sodan aikaan Alakurtissa, jossa on myös 2400 metrin betonikiitotie, oli alemman valmiustason Panssaridivisioona. Tukikohta suljettiin viisi vuotta sitten, jonka jälkeen sinne jäi vain rajavartioiden yksikkö.
4. Murmanskiin lisää ydinohjuksia
Joulukuussa Murmanskiin Gadžijevon laivastotukikohtaan sijoitettiin kolmas neljännen sukupolven Borei-luokan ydinsukellusvene Vladimir Monomah (K-551). Kaksi muuta ovat Alexander Nevski (K-550) ja Juri Dolgorukij (K-535). Jokainen niistä voi laukaista 16 uutta Bulava-ydinohjusta, joiden kantama on 8000 kilometriä. Jokaisessa ohjuksessa on 10 ydinkärkeä.
Koska yhtään Delta-IV-luokan kuudesta ohjussukellusveneestä ei ole vedetty pois, on Barentsimerellä enemmän strategisia ballistisia ydinkärkiä kuin kertaakaan sitten kylmän sodan huippuvuosien. Jokaisen uuden Borei-luokan sukellusveneen myötä alueelle tulee 100−200 ydinkärkeä. Huhujen mukaan Alexander Nevski siirretään tänä vuonna Tyynelle Valtamerelle.
Neljättä, viidettä ja kuudetta sukellusvenettä, Knyaz Vladimiria, Knyaz Olegmia ja Knyaz Suvorovia rakennetaan parhaillaan Severodvinskissa. Viimeisimmän rakentaminen aloitettiin 26. joulukuuta.
Murmanskin alueelle sijoitettiin S-400-ilmatorjuntajärjestelmä (NATO: SA-21 Growler), joka pystyy samanaikaisesti torjumaan 36 kohdetta laukaisemalla 72 ohjusta. Lentokoneiden torjuntaetäisyydeksi ilmoitetaan 240 kilometriä ja ohjusten 60 kilometriä.
5. Nopealiikkeiset Iskanderit
RSS-40 Iskander-M-tykistöohjuksen suurin taistelulataus on 800 kilogrammaa, jolloin sen kantama on noin 400 kilometriä. Kevyemmällä latauksella ohjus lentää noin 700 kilometriä. Iskander-tykistöohjusprikaatiin kuuluu 51 ajoneuvoa, joista 12 on ohjuslavetteja, 12 kuljetus-/latausajoneuvoja, 11 komentoajoneuvoa, 14 tukiajoneuvoa, yksi huoltoajoneuvo ja yksi tietojenkäsittelyasema.
Lähin ohjusprikaati (26.) sijaitsee (Ylä-)Laukaassa (Luga), noin 150 kilometriä Pietarista etelään. Jo pelkästään sieltä ohjukset ulottuisivat suurimpaan osaan Etelä-Suomea. Joulukuussa − Kaliningradin yhden sotaharjoituksen yhteydessä − kuitenkin havaittiin, että Venäjä pystyy siirtämään Iskander-ohjuksia nopeasti ilmakuljetuksina paikasta toiseen eli niitä on mahdollista siirtää hyvin nopeasti mihin tahansa tukikohtiin Suomen itäpuolella.
Suomella ei ole mitään torjuntakalustoa tätä asetta, tai mitään muutakaan ballistista ohjusta, vastaan.
6. Baltian maiden painostus
Venäjä on toiminut Viroa ja Latviaa vastaan samalla tavoin kuin Georgiaa ja Ukrainaa vastaan ennen kuin sodat alkoivat. Sen koneet rikkoivat maiden ilmatilaa lähes päivittäin ja propagandaa venäjänkielisten sorrosta näissä maissa levitettiin sekä virallisesti että epävirallisesti.
NATOn koneet nousivat Venäjän ilmavoimien lentotoiminnan vuoksi tunnistuslennoille Baltiasta viime vuonna noin 150 kertaa, mikä on viisinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Myös Venäjän Itämeren laivasto toimi aktiivisesti aivan Baltian aluevesirajojen tuntumassa.
Latvian itäisimmässä maakunnassa venäjänkieliset aktivistit kampanjoivat maakunnan liittämiseksi Venäjään. Maan asukkaista kolmannes on venäjänkielisiä ja siellä on useita venäjänkielisiä tv-kanavia, joiden kautta Kreml pyrkii vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin. Samankaltaista toimintaa on Virossa ja Liettuassa.
Viron tiedustelupoliisi Eston Kohverin sieppaus Viron maaperältä oli painostusta Viroa ja myös muita Baltian maita kohtaan osoittaen, että näiden maiden kansalaiset eivät ole turvassa missään. Vastatoimena uudenvuoden aattona pidätettiin Liettuassa useita sotilaita epäiltynä vakoilusta Venäjän hyväksi. Samaan aikaan Virossa syytetään erästä maan entistä turvallisuuspoliisin asiamiestä vakoilusta Venäjän hyväksi.
7. Lentotukikohta Valko-Venäjälle
Venäjä on ilmoittanut kunnostavansa lentotukikohtaa Valko-Venäjän Babruiskissa. Tukikohdan on määrä ottaa vastaan 24 päivitettyä Suhoi Su-27SM3 -hävittäjää vuonna 2016. Joulun alla Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti, että tukikohtaan tulee aiemmin ilmoitettua enemmän hävittäjiä ja myös helikoptereita. Määrää hän ei kertonut.
Venäjä on muuttanut suunnitelmiaan uuden tukikohdan sijoituspaikasta. Kesäkuussa 2013 tukikohta ilmoitettiin rakennettavan Lidan lähelle muutamassa kuukaudessa. Viime elokuussa Venäjän ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Viktor Bondarev kertoi, että tukikohta valmistuu Baranavitšyyn vuonna 2015 eikä Lida ole ollut sijoituspaikkana koskaan esillä. Lokakuussa Bondarev ilmoittikin sijainniksi Babruiskin ja valmistumisvuodeksi 2016. Hallitusten välistä sopimusta tukikohdan perustamiseksi ei vielä ole tai sitä ei ainakaan ole julkistettu.
Lida ja Baranavitšy ovat molemmat Länsi-Valko-Venäjällä, mutta Babruisk maan itäosassa. On arveltu, että Venäjä haluaa sijoittaa tukikohdan kauemmaksi Puolan ohjuksista. Lisäksi Babruiskin vanha tukikohta on tyhjä, joten venäläiset voivat sijoittua sinne yksin tarvitsematta jakaa tukikohtaa Valko-Venäjän ilmavoimien kanssa.
Syy projektin siirtämiseen vuodella saattavat olla Valko-Venäjän presidentinvaalit, jotka pidetään tänä vuonna. Tukikohdan tulolla ei haluta sekoittaa Aljaksandr Lukašenkan todennäköistä uudelleenvalintaa. Ukrainan tilanteen vuoksi valkovenäläisten epäluulo Venäjää kohtaan on kasvanut, ja myös Lukašenka on puhunut avoimesti Venäjän toimia vastaan Ukrainassa.
Marras-joulukuussa Venäjä ilmoitti sijoittavansa neljä S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää Valko-Venäjälle. Ne ovat toimintakunnossa lokakuuhun mennessä tänä vuonna.
8. Arktinen varustautuminen
Lokakuussa Venäjän puolustusministeri Shoigu ilmoitti, että Venäjä sijoittaa asevoimiensa yksiköitä koko sen arktiselle rannikolle ”Murmanskista Tsukotkaan” eli noin 4700 kilometrin matkalle. Jo samassa kuussa sijoitettiin sotilaita Wrangelinsaarelle, 140 km Otto Schmidtin niemeltä pohjoiseen, rakennettuun sotilaskylään ja marraskuussa toiseen sotilaskylään Otto Schmidtin niemellä, johon on nousemassa lentotukikohta.
Kotelnyi Jakutian rannikolla, Srednyn saari, Frans Joosefin maa ovat työn alla tänä vuonna. Novosibirskin tukikohta herätetään henkiin, samoin Rogachevon tukikohta Novaja Zemljan eteläisemmällä saarella. Tiksin lentotukikohta Laptevinmeren rannalla valmistuu tänä vuonna. Kolmea tukikohtaa − Alykel Krasnojarskissa, Vorkuta Komissa, Anadyr Tsukotkassa − laajennetaan.
Ensivaiheessa napapiirin pohjoispuolelle rakennetaan tai kunnostetaan 13 lentotukikohtaa ja 10 tutka-asemaa sekä vahvistetaan turvallisuuspalvelun rajavartioston joukkoja. Seuraavaksi aletaan rakentaa merivoimien pinta-alusten ja sukellusveneiden tukikohtaketjua.
Venäjän Pohjoinen strateginen esikunta (OSK Sever), jolla on sotilaspiirin status, tuli operatiiviseksi 1. joulukuuta. Sen alaisuuteen siirrettiin joukkoja Läntisestä, Keskisestä ja Itäisestä sotilaspiiristä seuraavan kahden viikon kuluessa. Mm. Venäjän pohjoinen laivasto on irrotettu Läntisestä sotilasalueesta ja liitetty uuden esikunnan alaisuuteen.
Esikunnan alaisuuteen tulee vuoteen 2017 mennessä kaksi uutta arktista prikaatia, joista toinen tulee Murmanskin alueelle ja toinen asettuu jonnekin Uralin itäpuolen tukikohdista. Huhtikuun 9. päivänä järjestettiin ensimmäistä kertaa maahanlaskuharjoitus, jossa joukkoja pudotettiin Pohjoisen Jäämeren jäälle jäätukikohta Barneon lähellä.
Video harjoituksesta: http://youtu.be/kkHxCGMTdyc
Novaja Zemljalle ilmoitettiin olevan tulossa sekä S-400- että Pantsir S-1-ohjusjärjestelmät kuluvan vuoden aikana. Jo viime vuonna Pantsir tuotiin Novosibirskin alueelle.
9. Venäjän hyökkäyskyvyn kasvattaminen
Vaikka Venäjältä jäi saamatta Ranskasta tilatut Mistral-luokan maihinnousualukset, se on kasvattamassa hyökkäysvoimaansa. Yksi osa tätä on voimakas maahanlaskujoukkojen (VDV) määrän ja niiden harjoitusten määrän kasvu. Moskovasta on ilmoitettu joukkojen harjoittelevan yli 20 maassa tänä vuonna. Marraskuussa ne harjoittelivat Serbiassa.
Jo helmikuun lopulla, samaan aikaan Krimin valtauksen kanssa, Venäjä järjesti Kirillovissa (Vologdan alueella) maahanlaskuharjoituksen, johon osallistui 1800 sotilasta, 80 rynnäkkö- ja kuljetushelikopteria sekä 30 panssarivaunua. Presidentti Vladimir Putin seurasi harjoitusta. Myös Suomen puolustusministeri Carl Haglund oli kutsuttu vieraaksi, mutta ei osallistunut Ukrainan tilanteen vuoksi.
Elokuussa Venäjä ja Valko-Venäjä (lähes nimellisesti) järjestivät Pihkovan alueella yhteisen maahanlaskuharjoituksen, johon osallistui peräti 2600 sotilasta. Mainittakoon, että kun Yhdysvallat pudotti vajaat 1000 sotilasta Irakin Kurdistaniin vuonna 2003, sitä pidettiin suurena saavutuksena.
Venäjä ilmoitti elokuussa kaksinkertaistavansa maahanlaskujoukkojensa määrän eli nostavansa sen peräti 72 000:een vuoteen 2019 mennessä. Ne ovat saamassa 1500 uutta BMD-4M-taisteluajoneuvoa ja 2500 BTR-MD/BTR-D3 Rakushka -kuljetusajoneuvoa vuoteen 2025 mennessä. Maahanlaskujoukot testasivat molempia ajoneuvoja viime vuonna. Jo viime vuonna Spetsnaz-erikoisjoukon koko kasvatettiin rykmentistä prikaatiksi.
10. Venäjän informaatiosodankäynti
Venäläisten informaatiosodankäynti kasvoi myös tietoverkoissa viime vuonna ennennäkemättömiin mittoihin. Propagandauutisoinnin lisäksi systemaattisesti Venäjän toimia sosiaalisessa mediassa puolustelevien kommentoijien joukko vaikutti ja vaikuttaa edelleen myös Suomessa. Kommenttien lisäksi he kirjoittavat blogeja ja pyrkivät optimoimaan Internetin hakutuloksia toivottuun suuntaan.
Trollaamisen helpoimpia uhreja ovat ihmiset, joiden mielestä kaikkia pitää kuunnella tasapuolisesti, pitää olla rationaalinen ja kaikki pitää pystyä todistamaan aukottomasti. Yksipuolisesti ja hyökkäävästi toimiva trolli saa tällöin helposti omia näkökantojaan läpi.
Top 10 -lista Ruotsista
Vuodenvaihteessa ruotsalainen sotahistorioitsija Lars Gyllenhaal listasi blogissaan 10 Ruotsin kannalta merkittävintä sotilaallista tapahtumaa vuonna 2014. Ne olivat:
- Venäjä miehitti Krimin niemimaan
- Venäjän signaalitiedustelukone melkein törmäsi SAS:n lentokoneeseen 3. maaliskuuta
- Venäjän pataljoonan kokoinen maahanlaskuharjoitus saarella lähes Huippuvuorten tasalla
- Venäjä miehitti Itä-Ukrainan
- Venäjä loukkasi toistuvasti Ruotsin ilmatilaa
- Venäjän ennätyssuuri maahanlaskuharjoitus Pohjolan lähialueella elokuussa
- Venäläisten tekemä Eston Kohverin sieppaus 5. syyskuuta
- Kahden venäläisen Su-24:n ilmatilaloukkaus lähellä Öölantia 17. syyskuuta
- Vieraan vallan minisukellusvene(itä) Tukholman saaristossa
- Venäjän varustautuminen Arktisella alueella
Näyttää siltä, että Venäjä, Venäjä ja Venäjä eivät siis ole pelkästään Suomen merkittävimmät ulko- ja puolustuspoliittiset haasteet.
10 merkittävintä konfliktia vuonna 2015
International Crisis Groupin johtaja Jean-Marie Guéhenno on listannut 10 kuluvan vuoden merkittävintä konfliktia. On huomattavaa, että naapurimaamme Venäjä on mukana suoraan tai välillisesti näistä ainakin kahdessa.
