Repoveden kansallispuisto on kävijätiheydeltään Suomen suurin

Olhavanvuori, Repoveden kansallispuisto (Kuva: S Hänninen, Tervarumpu.fi)

Minun ja kahden pikkupoikani iltarituaaleihin kuuluu dokumentin katsominen YLE:ltä tai Netflixistä. Tyypillisesti aiheena on luonto, sillä BBC:n luontodokkarit ovat aivan huippuja. Mutta välillä poikkeamme poikien kanssa sivupolulle ja katsomme jotakin juniin liittyvää. Junat ovat poikien mielestä niin mielettömän hienoja. Kuluneen illan ohjelmaksi valikoitui Areenan Lifestyle-osiosta Zay Hardingin tähdittämä Matkapassi ja Intia. Nuorempi poika nukahti parissa minuutissa ja vanhempi sinnitteli 15 min pidempään. Todistaessani Intian väenpaljoutta Zayn kokemana juolahti mieleeni ajatus: “Mikähän on kävijätiheys Repovedellä ja miten se suhteutuu muihin puistoihin? Kuinka paljon väkeä ahtautuu samalle alueelle?”

Kannoin syliini nukahtaneet pikkumiehet omiin sänkyihinsä. Tein nopean Googlauksen ja totesin, että tällaista tilastoa ei helposti ja nopeasti ole saatavilla. Joten, kaivoin esiin Google Sheetsin ja tein numerojumpan.

Repoveden suosio kasvaa edelleen

Varmasti jokainen on jo huomannut, että Repoveden kansallispuisto on selvästi yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista. Tämän vuoden kasvu elokuun loppuun mennessä näyttää 20% kasvua edellisvuoteen verrattuna (Metsähallitus 2017,seuranta sisääntuloissa). Jos kasvu jatkuu loppuvuoden samanlaisena, tulee Repoveden käyntimäärä huitelemaan jossain 175000–180000 välillä. Hurjaa, kun ajattelen sitä kun aloitimme Repovedellä Tervarumpuna. Käyntimäärä oli tuolloin 76500 (Metsähallitus 2010).

Kävijämäärien kasvun näkee ja tuntee puistossa. Lauantaisin sisääntulojen parkkialueet jatkuvat tienpientareilla pitkälle tulouralle ja pahimmillaan pois ei pääse, kun tiestä on tullut yhden ajoneuvon levyinen ja kokoajan vastaan tulee autoja. Tulipaikoilla riittää tulistelijoita ja reiteillä patikoijia. Piikkipäivinä on vaikea saada aikaiseksi hetkeä, jossa ei kohtaisia toista ulkoilma-aktiivia.

Tämän hetkisillä käyntimäärillä mitattuna Repoveden kansallispuisto on Suomen kuudenneksi suosituin puisto.

Kävijätiheys ja kansallispuistot

Ennenkuin aloin näppäilemään numeroita, tein nopean hakukonekatsauksen kävijätiheyden käyttöön yleisellä tasolla. Suomeksi aiheesta ei nyt juurikaan löytynyt mitään, mutta maailmalta aihe (visitor density) löytyi useammin. Vaikutti myös siltä, että aihetta oli näemmä käsitelty useammin kestävän matkailun yhteydessä.

Laskin tiheyden turhia mutkittelematta suoraan Metsähallituksen ilmoittamasta käyntimäärästä ja kansallispuiston kokonaispinta-alasta.

Käyntimäärä ei ole sama kuin kävijämäärä. Kävijämäärä kertoo yksilöllisten kävijöiden määrän kun taasen käyntimäärään voi sisältyä saman kävijän useita käyntikertoja. Tässä kyseisessä tapauksessa vedin rohkeasti yhtäläisyysviivan käyntien ja kävijöiden välille. Tiheyden laskemisessa käyntimäärä toimii mielestäni paremmin, sillä se indikoi suoremmin kävijäpainetta alueella.

Pinta-alat tulivat kansallispuistoille ilmoitetuista kokonaispinta-aloista, jotka ilmoitetaan julkisesti vierailijoille käytettäväksi. En lähtenyt tarkistamaan pinta-aloja rajoitusosilla tai vastaavilla. Repoveden osalta tarkistin, että Puolustusvoimien liikkumiskieltoalue ei kuulunut pinta-alaan. Erikseen voi sitten käydä pohdintaa siitä, onko kokonaispinta-ala tässä hyvä vai huono. Itse kuitenkin lähdin siitä että se mikä on asiakkaan valittavissa, otetaan huomioon laskennassa.

Hurjaa: Repoveden kansallispuisto on Suomen ehdoton ykkönen kävijätiheydessä

Vaikka käytännössä tästä olikin jo vainu, yllätti Repoveden lukema minut ja miten Suomen TOP-kansallispuistot-lista meni uusiksi:

1. Repoveden kansallispuisto 9900 kävijää/km2 (Top 7)
2. Nuuksion kansallispuisto 6171 kävijää/km2 (Top 2)
3. Kolin kansallispuisto 6037 kävijää/km2 (Top 5)

14. Pyhä-Luoston kansallispuisto 1077 kävijää/km2 (Top 6)
21. Oulangan kansallispuisto 743 kävijää/km2 (Top 4)
24. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 528 kävijää/km2 (Top 1)
36. UKK 116 kävijää/km2 (Top 3)

Pohdintaa

On tietysti selvää, että tiheyden käyttämiseen tässä yhteydessä liittyy problematiikkaa, kuten esim. se että, kävijät eivät asusta puistossa samaan tapaan kuin asukaat valtioissa ja käyntipiikit ajoittuvat tiettyyn aikaan vuodesta, tietyille viikonpäiville ja jopa tietylle aikavälille päivästä. Ja alan tilastonikkarit ja tutkijat varmaan osaavat kertoa paljon muitakin.

Tosiasiallisesti asiakaspalautteen, some-keskustelun ja omienkin kokemusten kautta Repovesi koetaan jo ruuhkaisena. Tiheys tietyllä tapaa kertoo raadollisen numeerisesti tästä koetusta tilanteesta ja ehkäpä jopa ongelmasta.

Olisikohan aika kehittäjillä alkaa pohtimaan sitä, miten tätä kävimassaa alettaisiin oikeasti levittämään laajemmalle alueelle?