Tuleeko metsään menemisestä matkapaketti?
Kuluneen vuoden aikana, kun on kuulostellut eri tahojen tunnelmia valmisteilla olevasta matkapaketteihin liittyvästä lainsäädännöstä, ei ole voinut välttää mielikuvaa siitä, että lähes kaikki matkailun parissa toimivat arvelevat olevansa jatkossa matkanjärjestäjiä. Näin ei kuitenkaan ihan ole, vaikka ehkä joidenkin esiintymisissä raflaavasti näin onkin annettu ymmärtää.
Melkein tarkalleen vuoden päivät sitten aloitin aiheen parissa ja olen ehtinyt keskustelemaan Kuluttaja- ja kilpailuviraston, MaRan ja Oikeusministeriön edustajien kanssa. Lisäksi minulla on ollut SMAL:n presentaatiot käytettävissäni. Edellä mainitut tahot ovat toimineet uuden lain valmistelijoina. Kaikkien näiden tahojen tulkinnat ja ajatukset ovat olleet suhteellisen yhdenmukaiset eikä vaihtelua juurikaan ole esiintynyt, varsinkaan jaetuissa presentaatioissa.
Tällä hetkellä lainsäädännön valmisteluprosessi on edennyt niin pitkälle, että laki matkapalveluyhdistelmistä, laki matkapalveluyhdistelmien tarjoajista sekä laki matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta ovat hallituksen esityksinä etenemässä eduskunnassa. Tarkoituksena on, että 1.1.2018 lait astuvat voimaan ja niitä on noudatettava 1.7.2018 alkaen. Pohjana olevaan direktiiviin voi tutustua eur-lex-europa.eu-palvelussa.
Seuraavassa olen pohdiskellut uutta lainsäädäntöä nimenomaan pienen suomalaisen matkailuyrittäjän näkökulmasta ja miten se tulee vaikuttamaan reaalisesti matkailuliiketoiminnan tekemiseen. Olen käyttänyt ajattelun pohjana käytyjä keskusteluja eri valmistelijoiden kanssa, valmistelijoiden presentaatiota, mietintöjä ja hallituksen esityksiä. Kaikesta em. huolimatta vastuu on kuulijalla. Oikeuskäytäntöä ei vielä ole, joten kaikki tulkinnat uudesta laista, tulivatpa keneltä tahansa, ovat vielä auki. Vaikeimmat ja harmaimmat alueet tulevat ratkeamaan vasta oikeusasteissa. Ja kuten eräs juristi taannoin minulle sanoi, viranomainen vetää ensimmäisenä äärimmäisen tiukkaa tulkintaa, ja myöhemmin alkaa järjen ääni voittaa.
Matkapalvelu ja mitä se tarkoittaa
Ihan ensimmäiseksi kannattaa sisäistää matkapalvelun määritelmä, sillä tähän kaikki lain kohdat kiinnittyvät.
Matkapalvelut jakatuvat perusmatkapalveluihin ja muihin matkapalveluihin. Perusmatkapalveluja ovat matkustajien kuljetus, majoitus ja moottoriajoneuvon vuokraus. Muita matkapalveluja ovat kaikki muut palvelut, jotka eivät ole olennainen osa perusmatkapalveluja. Muita matkapalveluja ovat käytännössä siis esim. ohjelmapalvelut, aktiviteetit, opastukset, liput, hoidot jne.
Millaista toimintaa harjoitan ja olenko soveltamisen piirissä?
Ensimmäiseksi kannattaa analysoida oma toiminta ja tuotteet. Huomiota kannattaa kiinnittää myös sisältöihin ja miten asiakasta puhutellaan. Lisäksi kannattaa miettiä, millainen asiakkaan päätöksenteon polku muodostuu ja miten asiakas ostaa ja millä hinnalla.
Lakia matkapalveluyhdistelmistä ei sovelleta, mikäli matka kestää alle 24 tuntia eikä sisällä yöpymistä. Voit siis vapaasti rakentaa ja myydä alle vuorokauden kokonaisuuksia, jotka sisältävät esim. kuljetuksen ja aktiviteetin, ilman että joudut lain piiriin.
Lakia ei sovelleta silloin, kun matkapalveluja markkinoidaan rajoitetulle ryhmälle matkustajia satunnaisesti ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Käytännössä tällaisia tilanteita ovat esim. latujärjestöjen omalle jäsenistölleen markkinoimat vaellusmatkat lappiin, jotka sisältävät useita eri matkapalveluja (usein kuljetus, majoitus ja opastus).
Mikäli matkapalvelut ostetaan liikematkustamista koskevan yleisen sopimuksen perusteella, ei lakia sovelleta.
Laki ei myöskään koske tilanteita, jos ostetaan yksittäisiä matkapalveluja erikseen. Eli esimerkiksi majoituksen, lentolipun tai aktiviteetin ostaminen erillisenä yksittäisenä matkapalveluna ei ole matkapaketti eikä yhdistetty matkajärjestely. Voit esimerkiksi ristiinmyydä kumppaneidesi tuotteita vapaasti www-sivuillasi, kunhan ne ostetaan todistettavasti erikseen (eri matkapalveluja ei laiteta samaan ostoskoriin eikä makseta yhdellä transaktiolla) eikä asiakasta ostoprosessin aikana ohjata yhdistämään muita matkapalveluja samaan matkaan tai lomaan.
Milloinkas minusta tulee matkanjärjestäjä?
Yrittäjästä tulee matkanjärjestäjä siinä vaiheessa kun tämä myy tai markkinoi matkapaketin.
Matkapaketilla tarkoitetaan samaa matkaa tai lomaa varten ostettua vähintään kahden erityyppisen matkapalvelun yhdistelmää. Esimerkiksi muutaman päivän majoituksen ja kalastusopastuksen myyminen yhtäaikaisesti asiakkaalle muodostaa aina matkapaketin riippumatta siitä, miten se myydään (kanavaneutraliteetti: voidaan myydä puhelimessa, verkossa, kivijalassa tai vaikka metsässä).
Matkapaketti muodostuu myös silloin, kun yksittäisiä matkapalveluja ostetaan eri yrittäjiltä erillisillä sopimuksilla yhdestä myyntipisteestä (ristiinmyynti) ja ne valitaan ennen kuin matkustaja sitoutuu maksamaan (ostoskori tai asiakkaalle muodostettu sähköpostikooste/-tarjous tai vastaava).
Mikäli palveluja markkinoidaan yhteis- tai kokonaishintaan tai niistä veloitetaan yhteis- tai kokonaishinta, ollaan matkapaketin äärellä. Esimerkiksi kun yrittäjät kertovat nettisivuillaan majoituksesta ja melontaopastuksesta ja miten ne saa yhdellä hinnalla, on kyseinen kokonaisuus matkapaketti.
Mikäli yrittäjällä on luontainen halu kutsua palvelua paketiksi, se on matkapaketti. Eli kun markkinoidaan ”matkapakettina” tai vastaavalla nimikkeellä, muodostuu kokonaisuudesta aina matkapaketti.
Matkapaketti syntyy silloin, kun palvelut yhdistetään sen jälkeen, kun yrittäjä on tehnyt matkustajan kanssa sopimuksen, jonka perusteella matkustajalla on oikeus valita haluamansa palvelut erityyppisten matkapalvelujen valikoimasta. Esimerkiksi asiakkaalle on myyty lahjakortti, jonka avulla tämä voi valita eri matkapalveluja ja muodostaa niistä paketin.
Matkapaketti on kyseessä myös silloin, kun palvelut ostetaan eri elinkeinonharjoittajilta käyttämällä sellaisia toisiinsa kytkettyjä verkkovarausmenettelyjä, joissa matkustajan nimi, maksutiedot ja sähköpostiosoite toimitetaan matkapalvelun ensin myyneeltä elinkeinonharjoittajalta toiselle elinkeinonharjoittajalle ja toista matkapalvelua koskeva sopimus tehdään viimeistään 24 tuntia ensimmäisen matkapalvelun varauksen vahvistamisen jälkeen. Esimerkiksi majoitusyrittäjä myy asiakkaalle majoituksen ja sen jälkeen lähettää asiakkaan tiedot kalastusoppaalle. Tämä myy palvelunsa asiakkaalle 24 tunnin sisällä majoituksen ostamisesta. Nämä muodostavat kahden erillisen matkapalvelun yhdistelmän eli matkapaketin ja ensimmäisenä ketjussa oleva yrittäjä on matkanjärjestäjä.
Jos perusmatkapalveluihin (majoitus, kuljetus, vuokra-ajoneuvo) yhdistetään muita matkapalveluja (aktiviteetit, ohjelmat ym.), matkapalvelujen yhdistelmää ei kuitenkaan pidetä matkapakettina, elleivät yhdistelmään kuuluvat matkailupalvelut muodosta merkittävää osaa yhdistelmän arvosta tai ne muutoin ole olennainen osa yhdistelmää taikka ellei niitä ole markkinoitu sellaisina. Merkittäväksi osaksi tulkitaan vähintään 25% osuus yhdistelmän kokonaisarvosta (valmistelijoilta saatu tulkinta, ei siis laissa tai mietinnössä). Esimerkiksi 100 euron majoitusvuorokausi ja erikseen ostettava 10 euron museolippu eivät muodosta matkapakettia tai majoitukseen kuuluva kuljetus lentokentältä tai retkeen kuuluva siirtokuljetus eivät yhdessä muodosta matkapakettia.
Mielenkiintoiseksi tilanne edellisessä majoitus+liput esimerkissä tulee silloin, jos mökki on kuudelle hlölle ja liput ostetaan koko porukalle. Tällöin lippujen arvoksi muodostuu 60 eur ja kokonaisuuden hinnaksi 160 eur ja lippujen osuus on paketin kokoarvosta 38%. Olisi erikoista, että yksinmatkustavaa sorsittaisiin näinkin pahasti. Mutta samalla olisi myös hyvin erikoista ja käytännössä laajamittaisia yhteistyötä estäviä vaikutuksia aiheuttavaa sekin, että esim. Flamingon elokuvateatteri ei voisi enää suositella kenellekään (paitsi yksin matkustaville) yöksijäämistä viereiseen hotelliin. Mutta toisaalta, olisihan se hienoa, jos Finnkinostakin tulisi matkanjärjestäjä blogaukseni hengen mukaisesti.
Kumppanin palvelun suosittelu johtaa yhdistettyyn matkajärjestelyyn
Yhdistetyn matkanjärjestelyn tarjoava yrittäjä on tiedonantovelvoitteen piirissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä kertoo asiakkaalle tämän oikeuksista ja siitä, että kukin yrittäjä vastaa vain omasta palvelusuorituksestaan.
Yhdistetty matkajärjestely syntyy silloin, kun yrittäjä edesauttaa asiakasta valitsemaan ja maksamaan erikseen vähintään kaksi erillistä matkapalvelua eri yrittäjiltä yhden yhteydenoton aikana. Esimerkiksi majoitusyrittäjä suosittelee puhelimessa kalastusopasta ja ohjaa asiakasta tilaamaan kalastusoppaalta palvelun vaikkapa oppaan omilta www-sivuilta.
Yhdistetty matkajärjestely syntyy myös silloin, kun yrittäjä edesauttaa vähintään yhden täydentävän matkapalvelun ostamista toiselta yrittäjältä kohdennetusti ja sopimus toisen yrittäjän kanssa tehdään viimeistään 24 tuntia ensimmäisen matkapalvelun varauksen vahvistamisen jälkeen. Esimerkiksi majoituksen varausvahvistusviesti sisältää linkin toisen yrittäjän tuottamaan opaspalveluun ja asiakas ostaa sen erikseen 24 tunnin sisällä. Tässä syntyy yhdistetty matkajärjestely. Tosin kannattaa huomioida, että tämän muun matkapalvelun osuus yhdistelmän arvosta tulee olla merkittävä eli vähintään sen 25%.
Kun tarkastellaan tämän hetken tilannetta matkailuyrittäjien yhteistyössä, näkisin että lähes kaikki nykyprosessit, jossa yrittäjät suosittelevat kanssayrittäjiään matkapalveluineen, ovat yhdistettyä matkajärjestelyä. Tämä nimittäin tapahtuu hyvin luontevasti asiakkaan kanssa keskusteltaessa ja asiakas jopa monesti puhelimessa kertoo, että surffaa parhaillaan toisen palveluntarjoajan sivustoa. Tällöin jokaisen yrittäjän tulisi huolehtia siitä, että täyttää tiedonantovelvoitteet. Mikäli velvoitteet jättää täyttämättä ja haiseva osuu tuulettimeen, sovelletaan lakia matkapalveluyhdistelmistä laajemmin, erityisesti sopimuksen muuttamisen ja matkapaketin toteuttamisen osalta.
Äskeinen ei vielä kuulostanut niin ongelmalliselta. No, nyt tulee sitten se uusi juttu monen yrittäjän kannalta. Suosittelun tehneen ja matkapalvelusopimuksen syntymistä edesauttaneen yrittäjän tulee asettaa oman toimintansa osalta vakuus oman maksukyvyttömyytensä varalta näiden yhdistettyjen matkajärjestelyjen osalta, mikäli ottaa asiakkailtaan ennakkomaksuja.
Ennakkomaksun ottaminen johtaa vakuuden asettamiseen
Mikäli toimintasi sisältää matkapalveluyhdistelmiä tai olet yhdistetyn matkanjärjestelyn ensimmäinen lenkki ja otat asiakkailtasi jonkin asteisia ennakkomaksuja, tulee sinun asettaa vakuus kattamaan matkustajien suorittamat tai heidän puolestaan suoritetut ennakkomaksut ja paluukuljetuskustannukset, jos sopimukseen on sisältynyt kuljetus. Vakuuden määrä on matkapalveluyhdistelmiin kohdistuvien ennakoiden määrä.
Ennakkomaksut käsitellään jo nykyisellään kirjanpidollisesti ennakoina, joten muutos ei ole niin suuri kuin ensimmäisenä ajattelisi. Ennakot ovat siis rahaa, joka palvelusta maksetaan ennen palvelun hyödyntämistä. Yrittäjän ei kannata koskaan ajatella ennakoita omana käyttöpääomanaan, sillä ne ovat asiakkaan rahaa niin kauan kunnes palvelu on hyödynnetty. Vakuuksien pitäisi olla näiden ennakoiden kokoiset eli sen sijaan että yrittäjä säilyttää ennakoita omalla tilillään, ne makaavatkin KKV:n määrittelemällä tilillä.
Yrittäjällä on mahdollista hakea vakuuden alentamista tiettyjen kriteerien täyttyessä:
- oma pääoma on suurempi kuin matkustajien saatavat
- tilinpäätöksen mukaisen vaihto- ja rahoitusomaisuuden arvon on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin tilinpäätöksen mukainen lyhytaikainen vieras pääoma (current ratio)
- ettei matkapalveluyhdistelmän tarjoaja ole viiden viimeisen tilikauden aikana toistuvasti tai huomattavassa määrin laiminlyönyt hoitaa veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuihin sekä Tullin perimiin maksuihin liittyviä velvollisuuksiaan.
Mikäli kaikki em. kriteerit toteutuvat, voi yrittäjä halutessaan hakea vakuuden alentamista.
Valvontamaksu
Kaikkiin rekisteröityihin matkanjärjestäjiin kohdistuu valvontamaksu, joka määräytyy seuraavasti:
- Vakuusmäärä enintään 10 000 euroa
405 euroa - Vakuusmäärä yli 10 000 euroa — 50 000 euroa
945 euroa - Vakuusmäärä yli 50 000 euroa — 200 000 euroa
1 350 euroa - Yli 200 000 euroa — 1 000 000 euroa
2 025 euroa - Yli 1 000 000 euroa — 3 000 000 euroa
2 700 euroa - Yli 3 000 000–10 000 000 euroa
3 375 euroa - Yli 10 000 000 euroa
4 050 euroa
Maksukyvyttömyyssuojamaksu
Valvontamaksun lisäksi kerätään veroluonteista maksukyvyttömyysmaksua, joka on 0,024% edellisen päättyneen tilikauden matkapalveluyhdistelmien liikevaihdosta. Eli esimerkkinä.
5000 eur = 1,2 eur
10000 eur = 2,4 eur
20000 eur = 4,8 eur
jne.
Noudattamatta jättäminen johtaa sanktioihin
Yrittäjästä tulee matkanjärjestäjä siinä vaiheessa kun tämä myy tai markkinoi matkapaketin. Tähän lauseeseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä tähän saakka matkanjärjestäjäksi ja valvonnan piiriin on päätynyt rekisteröitymisen kautta. Uuden lain myötä tarkastelu painottuu voimakkaammin itse toiminnan tarkasteluun ja tulkintaan siitä, täyttääkö se lain asettamat tunnusmerkit. Eli tämän lainsäädännön välttely ei juurikaan ole mahdollista. Ja vaikka onnistuisi jotenkin pysymään tutkakatveessa, laki tulee vastaan viimeistään silloin, kun kaikki ei menekkään kuin Strömsössä ja kuluttaja tekee toiminnasta valituksen viranomaiselle.
Lain noudattamista tulevat valvomaan kuluttaja- ja kilpailuvirasto sekä aluehallintovirastot. Nämä eivät varmaankaan ensimmäisenä ole laittamassa yrittäjiä linnaan tai kirjoittamassa sakkolappua. Ensimmäisenä tulevat vastaan kehoitukset, ukaasit ja kiellot. Jos nämä eivät tehoa, tehostetaan edellämainittuja uhkasakoilla.
Kokonaisuuteen kuuluvat myös rikoslain pykälät matkapalvelurikoksesta ja matkapalvelurikkomuksesta.
Cost-of-doing-business
Jos olet ollut matkanjärjestäjä tähänkin saakka, kustannukset eivät dramaattisesti kasva. Teoriassa ja ehkä käytännössäkin tietyt uudet velvoitteet vaativat muutoksia ja näistä voidaan laskea syntyvän ylimääräisiä kustannuksia. En lähtenyt näitä erityisesti laskemaan tässä auki näiden olemassa olevien matkanjärjestäjien osalta.
Yrittäjille, jotka tulevat uutena lain piiriin, kustannukset pompsahtavat. Eli esimerkiksi jos olet aikaisemmin omistanut mökin ja hieman opastellut siinä sivussa, olet uuden lain puitteissa matkanjärjestäjä jos myyt nämä pakettina ja täten valvontamaksun ja maksukyvyttömyysmaksun piirissä. Mikäli otat asiakkailtasi ennakkomaksuja (kuten järkevää on ansainnan optimoinnin kannalta), olet velvollinen asettamaan vakuuden matkapaketeista veloittamiesi ennakkomaksujen osalta. Kaiken päälle kannattaa laskea vielä pääomakustannus kaikelle sidotulle pääomalle, jotta saat selvän kuvan todellisesta kustannuksesta.
Ne yrittäjät, jotka edesauttavat muiden yrittäjien tuotteiden myyntiä ja synnyttävät yhdistetyn matkanjärjestelyn, asettuvat ennakoidensa osalta vakuusmaksun asettamisen piiriin. Eli mikäli olet mökkiyrittäjä ja otat asiakkaaltasi ennakkomaksun (kuten järkevää on) ja siinä sivussa edesautat asiakkaitasi ostamaan vaikkapa opastuksia, tulee sinun asettaa vakuus oman toimintasi ennakoiden osalta.
Kaiken kaikkiaan uudet vuotuiset kustannukset ovat noin 1500–2500 euron välillä. Todellinen sidottu pääoma on sitten riippuvainen matkapakettiliiketoiminnan koosta ja ennakoiden määrästä sekä siitä, käytätkö hyväksi pankin luototusta vakuuksien asettamisessa. Laskelmassa en ole huomioinut mahdollisia tiedonantovelvoitteesta aiheutuvia kustannuksia. Mikäli käytettävissä oleva kaupankäyntiteknologia ei osaa kommunikoida oikealla tavalla, saattaa tiedonantovelvoitteen täyttämisestä syntyä kohtuu merkittäviäkin kuluja työn ja teknologiamuutosten muodossa.
Edustamani Johku-teknologia sen sijaan on jo pitkälti yhteensopiva uuden lainsäädännön kanssa, joten Johkua käyttävälle kauppiaalle on oleellisempaa tiedostaa oma roolinsa ja toimia sen mukaisesti.
Tein nopeasti yksinkertaistetun laskentataulukon, jotta jokainen pääsee ihmettemään: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1vKDyKnXVFI3GQhZ_RX2wRJdWG2eVPUAbz-Id_m-Jxuc/edit?usp=sharing
(Lataa koneellesi Excel-tiedostona)
Voit vapaasti kopioida omaan käyttöön ja testailla, että mitä omaksi summaksi tulee.
Huomautus: Retkipaikan Antti Huttunen teki ehdotuksen ministereille lain täsmentämisestä tilintarkastajavaatimusten osalta niin että se olisi linjassa nykyisen tilintarkastuslain kanssa. Uudesta laista löytyy kohta, jossa lausunnon oman pääoman määrästä voisi antaa vain tilintarkastaja. Tämä vaatimus koskisi kaikkia elinkeinoharjoittajia ja tulisi nostamaan kustannuksia kohtuuttomasti. Ehdotus näyttäisi menneen läpi ja uusi muoto tämän osalta olisi nyt seuraava: Matkapalveluyhdistelmien tarjoajan, jolla on tilintarkastuslain mukaan oltava tilintarkastaja, on liitettävä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 8 ja 19§:n nojalla toimitettaviin selvityksiin tilintarkastan lausunto, jossa tilintarkastaja vahvistaa selvityksessä esitettyjen tietojen asianmukaisuuden. Muu tarjoaja voi edellä tarkoitetun lausunnon sijaan toimittaa hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoittaman tietojen asianmukaisuuden vahvistajan asiakirjan, johon liitetty edellä tarkoitettua lausuntoa vastaava lausunto, jonka on laatinut ja allekirjoituksellaan vahvistanut kirjanpitovelvollisen taloushallinnosta vastaava henkilö.
Summa summarum
Sen sijaan että itku ja parku, tehdään suomalaiselle matkailubisnekselle ihan aito uudelleen käynnistys eli trendikkäästi REBOOT
Henkilökohtaisesti pidän uutta lainsäädäntöä ja sen laajenemista koskemaan muutakin matkailutoimintaa positiivisena uudistuksena. Se todennäköisesti lähtee muuttamaan suomalaista matkailun bisnesekosysteemiä ehkä aavistuksen verran kasvukykyisempään suuntaan.
Tässä vuosien varrella olen kuullut monien matkailuyrittäjien suusta tuskautumisen siitä, kun alalle mahtuu “kaiken karvaisia hiihtäjiä ilman suurta huolta huomisesta saati asiakkaasta”. Ja kieltämättä itsekin olen todistanut tapauksia, jotka menevät harmaalla alueella bisnesetiikaltaan. Arvelen, että epämääräisimmät tapaukset joutuvat tarkoin harkitsemaan, korjaamaan ja täsmentämään toimintaansa. Enää ei voi markkinoida ja antaa ihmisten ymmärtää mitä sattuu ja toimia miten sattuu.
Olen myös kuullut ajatuksia, joissa uhataan matkailuyritystoiminnan lopettamisella uuden lain myötä. On toki selvää, että jotkut joutuvat tarkastelemaan toimintansa mielekkyyttä uuden lainsäädännön puitteissa. Tietyt kustannukset ja vastuut tulevat kasvamaan. Mutta en oikein näe, että nämä kasvaisivat siinä mittakaavassa, että niillä olisi oikeaa negatiivista vaikutusta terveellä pohjalla olevaan matkailuliiketoimintaan. Jos toiminta on ollut vastuullista tähän saakka, ei monikaan asia loppupelissä tule uutena.
Uutena mahdollisuutena näen tässä matkanjärjestäjyydestä syntyvän markkinoinnillisen arvon varsinkin niissä toimintaympäristöissä, joissa erottautuminen kilpailijoista on vaikeaa. Matkailija tulee suosimaan niitä toimijoita, jotka tekevät toimintaansa vastuullisesti. Se toimija, joka on todistettavasti turvannut matkailijan aseman ja loman, on varmasti etulyöntiasemassa verrokkeihin, joilla toiminta ei ihan ole samalla tolalla.
Lähtökohtaisesti suosittelen kaikkia matkailuyrittäjiä analysoimaan toimintansa huolellisesti ja tekemään siitä tarvittavia johtopäätöksiä. Mikäli lainsäädännön ihana kapulakieli tuntuu vieraalta, kannattaa aiheesta keskustella asiantuntijoiden kanssa ja kysyä heiltä mielipidettä. Mutta oleellista on myös, että itse ymmärtää mitä on tekemässä ja mistä lainsäädännössä on kyse. Ei kannata missään tilanteessa mennä pelkästään vain muiden mielipiteillä ja toivoa parasta. Ja kun johtopäätökset ovat valmiit, kannattaa nämä dokumentoida talteen, jotta muistaa tehdyt tulkinnat ja perustelut niille myös myöhemmin.
Tulen varmaan avaamaan tuolta muutamia osia (esim. verkkokauppa ja ristiinmyynti) tarkempaan tarkasteluun myöhemmin. Tämäkin jo lipsahti pitkäksi, vaikka kuinka yritin referoida.
Mikäli mieleen herää kysyttävää tai olen mielestäsi ymmärtänyt jokin asian täysin väärin, kommentoi ihmeessä. Keskustelu tämän aiheen ympärillä on enemmän kuin tarpeen.
