Onko kaiken muistamisen taito supervoima?

Juttusarja netissä esitteli säätiön työntekijöitä. Heiltä kysyttiin samat kysymykset, joiden joukossa myös: ”Jos saisit jonkun supervoiman käyttöösi, minkä ottaisit?”

Yksi halusi lentää. Joku teleportata. Jäin miettimään omaa mahdollista vastaustani. Halusin nimittäin muistin, jota voin kontrolloida.

En ole varma, onko toiveeni vastaus kysymykseen. Onko muisti supervoima? Sellaiselta se ainakin tuntui silloin. Toisaalta nyt, kun olen asiaan perehtynyt, se tuntuu päivä päivältä tavanomaisemmalta. Hyvä ja nopea muisti on taito, jonka kuka tahansa voi oppia. Uskoa tähän voidaan hakea neurologiasta: Kaikkien ihmisten aivot ovat rakenteeltaan jokseenkin samanlaiset. Ellemme ole kumauttaneet kalloamme voimakkaasti asfalttiin tai ellei aivoissa ole synnynnäistä vikaa, niitä voi jokainen käyttää samalla tavalla. Lisäksi pahoin vaurioituneetkin aivot voivat korjautua tai korvata tuhoutuneita osiaan jollain toisella alueella. Tätä aivojen luontaista kykyä joustaa kutsutaan neuroplastisuudeksi.

Neurotiede on verrattain nuori tieteenhaara. Ensimmäiset aivotutkimukseen keskittyvät organisaatiot perustettiin 1960-luvulla. Kävin lukioni tämän vuosituhannen puolella. Silloin meille opetettiin muun muassa, että aivosolut eivät uusiudu. Tämä ja olletikin monta muuta vanhaa käsitystä aivoista on viime vuosina kumottu.

Nykyaikainen aivotutkimus on täysin linjassa sen kanssa, miten antiikin aikana sivistyneistö suhtautui muistamiseen. Tuolloin, 2500 vuotta sitten, kehittyi menetelmä, joka oli kansalaistaidon asemassa. Retoorikot opettelivat puheensa ulkoa. Kirjoihin käsiksi päässeet opiskelivat ne ulkoa. Kaupunkivaltioiden johtajat saattoivat vuorokauden aikana opetella kaikkien kaupunkilaisten nimet. Sama pää heillä oli kesät talvet, puhki kulunutta sanontaa lainataksemme.

En tiedä, ovatko aivot evoluution myötä kehittyneet 2500 vuoden aikana. Tuskin kuitenkaan taantuneet. Siksi samaan muistamiseen on mahdollista yltää yhä. Muistaminen on tulossa muotiin maailmalla, ja ennustan, että muoti on pysyväistä sorttia. Hiljaisena signaalina tästä muutoksesta käyköön mm. erään pk-yrityksen toimitusjohtajan huoli. Hän halusi oppia muistamaan työntekijöidensä nimet. Propsit siitä hänelle! Oli kuulemma joutunut häpeällisiin tilanteisiin nimiä unohdellessaan. Ymmärrän häntä ja muita, jotka ehkä ovat myötähäpeän kautta saaneet ilmiöstä osansa (myötähäpeä on kuulemma sana, joka löytyy ainoastaan suomen kielestä). Kerroin asiasta toisellekin toimarille. Nauroin kertoessani. Tämä kuulolla ollut ei nauranut lainkaan. Hänellekin päädyin antamaan asiassa rahanarvoista apua.

Väitän, että muistamisen taidon kehittäminen muuttaa koko ihmisen uuteen asentoon. Sitä voi käyttää kaiken aistitiedon tallentamisessa. Kaikkein voimakkaimmin se muuttaa niiden ihmisten elämää, jotka opettelevat muistamaan nopeasti ja tehokkaasti ihmisten nimiä. Suomalaisittain luonteva nimen muistaminen ja käyttö on platinan arvoinen lahja, jota ei taantuma vie mennessään. Voimakkaimmin tämä korostuu myyntityössä. Asiakas kantaa rahansa sinne, jossa häntä arvostetaan. Jos voit osoittaa asiakkaalle, että muistat hänen nimensä tai mikä parempaa, hänen lemmikkinsä nimen, ei hän muuta arvostusta kaipaakaan. Olet tällöin konkreettisesti osoittanut, että tapaamasi ihminen on nimen opettelun arvoinen. Usein ostopäätös tehdään tässä kohtaa.

Haluatko kuulla, miten henkilöstösi voi parantaa dramaattisesti vuorovaikutustaan asiakas- ja sidosryhmärajapinnassa? Tulokset näkyvät asiakkaan sitoutumisena ja myönteisenä ostopäätöksenä. Ota yhteyttä, minä kerron.

Samuli Välimäki

044 989 2660

One clap, two clap, three clap, forty?

By clapping more or less, you can signal to us which stories really stand out.