Bitcoin ei haaskaa energiaa
Ensin pikkuhiljaa ja sitten yhtäkkiä
Kuinka monta kertaa olet kuullut turvallisuusohjeet ennen tavanomaisen matkustajalentokoneen nousukiitoa? Luultavasti muistat sen sydämestä, mutta ennen jokaista lentoonlähtöä henkilökunta ohjeistaa lasten kanssa matkustavia ihmisiä asettamaan happimaskin ensin itselleen ja vasta sitten lapsille. Tämä ohje on kuulostaa epäintuitiiviselta, mutta se on järkevä päätös. Varmista ensin, että pystyt itse hengittämään sinusta riippuvaisen lapsen auttamiseksi. Sama periaate koskee myös rahan koordinaatiotoimintaa taloudessa ja resursseja, jotka ovat tarpeen taloudellisen toiminnan suojaamiseksi. Filosofisemmassa turvallisuusohjeistuksessa lentohenkilökunta voisi sanoa: “Varmista, että rahan tarjonta on varmistettu, jotta on mahdollista jatkaa miljoonien näitä lentokoneita rakentavien ihmisten toiminnan koordinointia, minkä ansiosta voit ylipäänsä pohtia esittämääni ongelmaa.”
Palaamme tähän asiaan, mutta et tule koskaan ymmärtämään perustelua bitcoinin kuluttamalle energian määrälle ymmärtämättä ensin rahan perustehtävää taloudellisen toiminnan yhteensovittamisessa. Mitä on raha? Miten se toimii? Miten sen pitäisi toimia? Mikä on sen tehtävä yhteiskunnassa? Jos et pysähdy esittämään näitä kysymyksiä, et voi ymmärtää ongelman laajuutta, jota bitcoin yrittää ratkaista. Ja ilman ongelman ymmärtämistä, ratkaisun turvaamisesta aiheutuvat kustannukset eivät koskaan vaikuta perustelluilta.
Monet bitcoinista huolestuneet tarkkailijat ovat kiinnittäneet huomiota Bitcoin-verkon kuluttamaan energian määrään. Tämä huolenaihe johtuu ajatuksesta, että Bitcoin-verkon kuluttamaa energiaa voitaisiin hyödyntää muutoin tuottavampiin toimintoihin tai että se nyt vain on ympäristölle haitallista. Nämä näkemykset eivät huomioi sitä, kuinka kriittistä bitcoinin energiankulutus todellisuudessa on. Pitkällä aikavälillä ei ehkä ole merkityksellisempää, tärkeämpää energiankulutuksen kohdetta kuin se energia joka käytetään rahaverkon — tässä tapauksessa Bitcoin-verkon — eheyden turvaamiseksi. Mutta tämä ei estä niitä, jotka eivät ymmärrä ongelmakuvausta, olemaan huolestumatta.
Bitcoinin louhinnan pohjimmiltaan tuhlaavainen luonne tarkoittaa, että helppoa teknologista ratkaisua ei ole luvassa.
— The GuardianIlmastonmuutoksen, raivoavien metsäpalojen ja ennätyksellisten hirmumyrskyjen vuoksi on syytä kysyä itseltämme vaikeita kysymyksiä Bitcoinin ympäristövaikutuksista.
— Vice Media“Jos bitcoinin käyttö yleistyy samaa tahtia lähivuosina kuin muut vastaavat teknologiat ovat yleistyneet, hitaimmillaankin päästöt riittävät sysäämään planeetan yli kahden asteen lämpenemiskynnyksen yli 22 vuodessa.”
— Tekniikan MaailmaEnnen kaikkea bitcoinista on tullut rikos ympäristöä kohtaan, sillä valuutan tarvitsemat palvelinkeskukset hotkivat valtavasti sähköä.
— Juhani Saarinen, Helsingin SanomatSähkönkulutus näyttää lisäksi olevan reippaassa kasvussa. Jos tämän tyyppisestä virtuaalirahasta tulisi yleinen valuutta, myös ympäristöongelmat saattaisivat pahentua nopeasti.
— Ilta-Sanomat
Bitcoinin energiankulutus
Taustalla bitcoin turvataan hajautetulla solmujen muodostamalla verkolla (tietokoneet, jotka ajavat Bitcoin-protokollaa). Verkon taloudelliset solmut luovat, varmentavat ja välittävät tapahtumia sekä varmentavat ja välittävät bitcoin-lohkoja (aikaleimattu joukko tapahtumia). Kaivossolmut, jotka suorittavat samankaltaisia toimintoja, tuottavat myös bitcoinin työntodisteen luodakseen, ratkaistakseen ja lähettääkseen tämän tuloksena syntyvät lohkot muulle verkolle. Tekemällä tätä työtä louhijat varmentavat historian ja tarjoavat “selvitystoiminnon” nykyisille tapahtumille, minkä jälkeen kaikki muut solmut tarkistavat niiden pätevyyden. Tämä on verrattavissa New Yorkin alueen keskuspankin selvitystoimintaan, mutta Bitcoin-verkossa selvitys tapahtuukin täysin hajautetusti (keskimäärin) kymmenen minuutin välein.
Tämän työn tekeminen vaatii valtavia määriä laskentatehoa, jota louhijat ympäri maailmaa tarjoavat verkon käyttöön 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa ympäri maailmaa. Tämä laskentateho vaatii energiaa. Kun otetaan huomioon, että 75 eksahashin tuottamiseksi sekunnissa, Bitcoin-verkko kuluttaa nykyisin noin 7–8 gigawattia energiaa. Tämän laskentatehon eli energian kustannukset ovat noin 9 miljoonan dollarin päivässä (tai n. 3,3 miljardia dollaria vuodessa) rajakustannuksen ollessa noin 5 senttiä kilowattituntia kohden (karkea arvio). Bitcoin-verkko kuluttaa Yhdysvaltain kansallisten arvioiden mukaan yhtä paljon energiaa kuin noin kuusi miljoonaa (amerikkalaista) kotitaloutta. Kyllä, se on paljon sähköä, mutta se myös turvaa ja tukee Bitcoin-verkkoa.
Kuinka näin suuri määrä energiaa voidaan perustella? Ja kuinka paljon bitcoin kuluttaa sähköä, kun miljardi ihmistä käyttää bitcoinia? Dollari toimii hienosti, eikö niin? Tämä on juuri ongelma: dollari ei toimi. Nämä resurssit käytetään sellaisen ongelman ratkaisemiseen, jonka olemassaoloa suurin osa ei ymmärrä, mikä vaikeuttaa siihen liittyvien kustannusten perustelemisen.Ympärisönsuojelijoiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturien tuskan lievittämiseksi nostamme esiin useita vastakkaisia kertomuksia tilanteen selkeyttämiseksi:
- Merkittävä osa bitcoinin pyörittämiseen tarvittavasta energiasta on lähtöisin uusiutuvista energialähteistä
- Bitcoin edistää uusiutuvien energialähteiden teknologian ja resurssien kehittämistä
- Bitcoin kuluttaa energiaa, joka muutoin tuhlataan tai päästetään ilmakehään
- Bitcoin kuluttaa vain niin paljon energiaa kuin vapailta markkinoilta on saatavilla vapaiden markkinoiden määrittämällä hinnalla
- Bitcoin kuluttaa energiavaroja, joiden käyttäminen ja kehittäminen ei muutoin olisi taloudellisesti kannattavaa
- Bitcoinin energian kysynnän luonne parantaa energiaverkkojen tehokkuutta
Nämä näkökohdat auttavat ymmärtämään, miksi yksinkertainen näkemys Bitcoinin energiankulutuksen olevan väistämättä tuhlaavaa tai välttämättä ympäristölle haitallista, on väärä. Rajakustannuksia ei kuitenkaan voi koskaan perustella ilman, että ymmärretään ensin rahaongelman suuruus, jonka bitcoin pyrkii ratkaisemaan. Bitcoin on ratkaisu vanhan rahajärjestelmämme kärsimiin systeemitason ongelmiin, ja bitcoinin toiminta rahana riippuu sen energiankulutuksesta. Taloudellinen vakaus riippuu rahan toiminnasta, ja bitcoin tarjoaa kestävämmän ja vakaamman rahapoliittisen kehyksen. Tämän vuoksi pitkällä aikavälillä energiankulutuksella ei ole mitään niin tärkeää tehtävää kuin Bitcoin-verkon turvaaminen. Joten sen sijaan, että esittäisimme useita yksittäisiä vastalauseita valtavirtaista kertomusta vastaan, on parempi tarkastella itse pääongelmaa: rahaongelmaa tai maailmanlaajuisen määrällisen keventämisen (engl. Quantitative Easing, QE) ongelmaa, katso tästä.
Rahan tehtävä
Rahaongelma on valtava, vaikka suurin osa ei sitä ymmärrä. Useimmat ihmiset tuntevat sen jokapäiväisessä elämässään, mutta eivät kykene tunnistamaan sen perimmäistä syytä. Teemme entistä enemmän töitä, pidempiä työpäiviä, elämme velaksi ja tuskin tulemme toimeen. On oltava parempi keino, mutta ratkaisun löytämiseksi on ensin nähtävä ja ymmärrettävä ongelma. Olemassa oleva ongelma on meidän rahamme, ja sen vaikutus läpäisee koko yhteiskunnan.
Tutkimatta tarkemmin sitä, mitä raha on (lue Bitcoin-standardi tai Nick Szabon Shelling Out), voimme helpommin kuvata sen toimintaa yhteiskunnassa. Raha on hyödyke, joka helpottaa taloudellista koordinaatiota sellaisten osapuolten välillä, joilla muutoin ei olisi perusteita tehdä yhteistyötä. Yksinkertaisesti sanottuna se on hyödyke, jonka avulla yhteiskunta toimii, ja se antaa mahdollisuuden kerryttää pääomaa, joka tekee eri ihmisten elämästä eri tavoin parempaa. On sanottu, että raha kaiken pahan alku ja juuri, mutta teoksessaan Tie orjuuteen F. A. Hayek kuvailee rahan edustavan vapautta.
“Raha on yksi suurimmista ihmisen koskaan keksimistä vapauden välineistä.”
- F. A. Hayek, Tie orjuuteen (Reader’s Digestin tiivistetty versio)
Tarkemmin sanottuna raha on hyödyke, joka mahdollistaa erikoistumisen ja työnjaon. Sen avulla yksilöt voivat ajaa omaa etuaan. Ihmiset viestivät sen avulla maailmalle mieltymyksistään töissä tai vapaa-ajalla, ja juuri tämä luo “valintojen paljouden”, jota me kaikki pidämme itsestäänselvyytenä. Nykyaikainen taloutemme on rakennettu rahan tarjoaman vapauden perustalle, mutta lopputulos on erittäin monimutkainen ja erikoistunut järjestelmä
Tarkemmin sanottuna raha on hyödyke, joka tekee mahdolliseksi erikoistumisen ja työnjaon. Niiden avulla yksilöt voivat harjoittaa omia etujaan. Ihmiset kertovat heidän avullaan maailmalle mieltymyksistään, joko työstä tai vapaa-ajalta, mikä luo ”valinnanvaran”, jonka pidämme itsestään selvänä. Nykyaikainen talouksemme on rakennettu rahan tarjoaman vapauden perustalle, mutta lopputulos on erittäin monimutkainen ja erikoistunut järjestelmä.
Asian yksinkertaistamiseksi edesmennyt Nobel-palkittu taloustieteilijä Milton Friedman selittää yksityiskohtaisesti lyijykynän monimutkaisuuden (katso tästä); siis sen, ettei kukaan yksittäinen ihminen kykene tuottamaan tavallista lyijykynää. Hän kuvailee yksityiskohtaisesti tarvittavaa puuta, sahaa puun leikkaamiseksi, teräksestä sahan valmistamiseksi, rautamalmista teräksen valmistamiseksi, grafiittiytimestä, kumista pyyhekumia varten, messinkirenkaasta, keltaisesta maalista, liimasta ja niin edelleen. Hän selittää, kuinka yhden kynän valmistaminen vaatii tuhansien ihmisten koordinaatiota ja yhteistyötä, jotka eivät puhu samaa kieltä, harjoittavat todennäköisesti eri uskontoja ja saattavat jopa vihata toisiaan, jos koskaan kohtaisivat toinen toisensa. Hän selittää myös, että yhteistyö on mahdollista hintajärjestelmän ja taloudellisen hyödykkeen, jota kutsumme rahaksi, ansiota.
Laajenna näkökulmaasi lyijykynästä koko nykyaikaisen talouden monimutkaisuuteen. Autoista lentokoneisiin, internetiin, matkapuhelimiin ja jopa paikalliseen ruokakauppaan. Nykyaikaiset toimitusketjut ovat niin monimutkaisia ja niin erikoistuneita, että ne edellyttävät miljoonien ihmisten välistä koordinointia näiden perustehtävien suorittamiseksi. Kaiken tämän maailmankaupan orkestrointi on mahdollista vain rahan toiminnan ansiosta.
Elävä esimerkki: Venezuela
Venezuela on konkreettinen makro- ja mikrotaloudellinen esimerkki rahan merkityksestä taloudellisessa koordinoinnissa, ja toimintahäiriöistä, jotka johtuvat rahahyödykkeen epäonnistumisesta. Venezuela on yksi maailman öljyrikkaimmista maista, mutta Venezuelan valuutta on viime aikoina kärsinyt hyperinflaatiosta rahapoliittisen heikentämisen vuoksi. Valuutan heikentyessä taloudelliset perustoiminnot ovat Venezuelassa hajonneet niin pahasti, etteivät ruokakaupat tai perusterveydenhuolto ole enää itsestäänselvyys. Kyse on täydellisestä inhimillisestä kriisistä, joka johtuu siitä, että Venezuelalla ei enää ole vakaata valuuttaa taloudellisen toiminnan koordinoimiseksi ja maailmankauppaa varten tarvittavien tuotteiden tuottamiseksi.
Miten tämä liittyy bitcoiniin ja energiankulutukseen? Venezuela on energiarikas maa ja öljy oli (ja on) edelleen tärkein vientituote tai pikemminkin Venezuelan pitää tuottaa öljyä käydäkseen kauppaa. Huolimatta siitä, että Venezuela on yksi maailman energiarikkaimmaista maista, maan öljyntuotanto on romahtanut.
Venezuela ei enää voi tuoda teknologiaa tai koordinoida resursseja, joita tarvitaan maan ensisijaisen kaupankäyntivaluutan (öljyn) tuottamiseksi. Tämä on aiheuttanut paikallisen talouden merkittävän heikkenemisen ja heikentänyt sen kykyä tuottaa sähköä sen omien sähköverkkojen tarpeisiin, mikä on aiheuttanut laajoja pitkittyneitä sähkökatkoja ja keskeytyksiä peruspalvelujen, kuten sähkön, puhtaan veden ja lääkäripalveluiden, tarjoamisessa.
Venezuelan tuhoisa tilanne on seurausta hyperinflaation aiheuttamasta talouden heikkenemisestä. Rahan heikentyminen vääristää valuutan hintamekanismia, mikä luo taloudellista epätasapainoa. Talouden koordinaation heikentyessä monimutkaiset toimitusketjut häiriintyvät, mikä johtaa todellisten tavaroiden (esim. tuotteet kaupan hyllyllä, öljyntuotanto) tarjonnan laskuun ja aiheuttaa kysynnän ja tarjonnan epätasapainon. Kun rahaa luodaan enemmän, todellisista hyödykkeistä tulee suhteellisen niukkoja verrattuna rahan tarjontaan, mikä aiheuttaa itse rahan toiminnan hajoamisen. Yksilöillä ei ole enää kannustinta pitää valuuttaa hallussaan, koska todelliset tavarat muuttuvat yhä niukemmiksi, sen, ja he haluavat päästä mahdollisimman nopeasti eroon valuutasta hankkimalla välttämättömiä perustavaroita, mikä johtaa valuutan hyperinflaatioon. Oppitunti rahamanipulaation aiheuttamasta talouden heikkenemisestä.
Merkitys kehittyneelle maailmalle
Nyt monet kehittyneissä maissa mukavasti asustavat ihmiset voivat katsoa Venezuelaa ja ajattelevat, että “tämä ei voisi koskaan tapahtua täällä”, mutta siinä jätetään huomioimatta kaikki ensimmäiset periaatteet. Venezuelan bolívarin tai Argentiinan peson markkinarakenne on identtinen dollarin, euron tai jenin kanssa ymmärrettiinpä asiaa tai ei. Ehkä Yhdysvaltain keskuspankki, Euroopan keskuspankki ja Japanin keskuspankki hallitsevat (toistaiseksi) hintavakautta paremmin, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että kaikkien fiat-valuuttajärjestelmien perusta on sama.
Jos tarkastellaan Yhdysvaltoja esimerkkinä, niin Yhdysvaltain keskuspankki kasvatti rahaperustaa vuoden 1984 180 miljardista 4,2 biljoonaan dollarin huippulukemiin kolmannen määrällisen kevennyskierroksen (QE3) jälkeen, nousu oli 23-kertainen. Yhdysvaltain keskuspankin luottoperusteiden talouden luonteen vuoksi tämän heikentymisen aiheuttamat taloudelliset vääristymät tapahtuivat pikkuhiljaa (katso tästä), kunnes yhtäkkiä finanssikriisi iski päälle. Määrällisen keventämisen vuoksi olemme liikkuneet vielä pidemmälle menneisyyden rahapolitiikan ajasta. Jos uskot, että kehittynyt maailma ei ole epävarmassa tilanteessa tai että niiden rahapolitiikka ei noudata Venezuelan esimerkkiä, niin haluaisin nostaa esille potilaat nolla: Yhdysvaltain keskuspankki, Euroopan keksuspankki ja Japanin keskuspankki. Usein näihin instituutioihin kohdistuva usko on sokea sekä ensimmäisten periaatteiden että terveen järjen suhteen, mutta lue alla olevat Yhdysvaltain keskuspankin ekonomistin sanat finanssikriisin jälkimaingingeissa, kun Yhdyssvaltain keskuspankki oli luomassa 3,6 biljoonaa uutta dollaria osana määrällistä keventämistä:
“Haluan myös vain korostaa, että mielestäni meillä on suuria aukkoja rahoitusalan ja reaalitalouden välistä vuorovaikutusta koskevassa ymmärryksessämme.”
- David Wilcox, Yhdysvaltain keskuspankin ekonomisti (elokuussa 2011)
Rehellinen katsaus historiaan osoittaa niiden ihmisten huonon temperamentin, jotka on uskottu keskitetysti hallitsemaan kansantalouksiamme. Vaikka he myöntävät, että heillä on huomattavia puutteita ymmärtää reaalitalouteen kohdistettujen toimenpiteiden vaikutuksia, heidän vastauksensa oli jatkaa samalla tiellä (mutta laajemmassa mittakaavassa) eri lopputulosta odottaen — tämä on määritelmän mukaan hulluutta. Nyt kun joudumme kohtaamaan kriisiä vastaan kohdistettujen toimien seuraukset, meidän on tehtävä valinta kahdesta jyrkästi vastakkaisesta vaihtoehdosta: A) keskitetysti suunniteltu valuuttamuoto, joka on suunniteltu menettämään arvoaan; tai B) hajautettu valuutta, jolla on kiinteä tarjonta. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon liittyy kustannuksia energiankulutuksen muodossa, mutta sen myönteinen ulkoisvaikutus on pitkän aikavälin taloudellinen vakaus.
Taloudellinen vakaus energiaa kuluttamalla
Tulevaisuuden taloudellinen vakaus on perimmäinen syy siihen, miksi energiankulutukselle ei voi olla tärkeämpää kysynnän lähdettä kuin Bitcoin-rahajärjestelmän turvallisuus, varsinkin kun vaihtoehdot (fiat-valuutta ja kulta) ovat rakenteellisesti puutteellisia. Jos odotamme hyperinflaation merkkejä, olemme jo hävinneet. Mutta Venezuela ei ole vain esimerkki siitä, mitä tapahtuu hyperinflaation seurauksena, vaan se on myös elävä esimerkki enegiantuotannon tärkeydestä yhteiskunnan toiminnalle. Energiaa tarvitaan kaikkeen siihen, mitä kulutamme päivittäisessä elämässämme. Näiden energiapanosten koordinointi riippuu käyttämämme rahan luotettavuudesta ja vakaudesta.
Siirrä aamukahvisi hetkeksi syrjään ja mieti perusasioita: puhdasta vettä, puhtaanapitoa, ruokaa, lääketiedettä, perusterveydenhuoltoa ja niin edelleen. Resurssien kohdentaminen näiden peruspalveluiden toteuttamiseksi riippuu toimivasta rahajärjestelmästä. Rahajärjestelmän hajotessa yhteiskunnallinen koordinaatio ja jopa yhteiskuntarakenne romahtavat sen mukana. Jos kaiken kaupankäynnin perusta on energia ja jos tarvitsemme rahaa kaupankäynnin koordinoimiseksi, tämän energian ensisijainen ja paras käyttötapaus on rahajärjestelmän suojaaminen. Laita sanan mukaisesti happimaski ensin omille kasvoillesi ja huolehdi vasta sen jälkeen muista. Ensin on turvattava kaupankäynnin perusta ja vasta sitten keskityttävä kaikkeen muuhun.
Kaikki ja kaikenlaiset huolenaiheet bitcoinin nykyisestä tai tulevasta energiankulutuksesta ovat hämäystä. Meidän ei tarvitse uhrata sähköä, jota muutoin kotitaloudet voisivat käyttää. Meillä ei kuitenkaan ole sähköä alkuunkaan kotiemme käyttötarpeisiin ilman luotettavaa rahajärjestelmää taloudellisen toiminnan koordinoimiseksi ja resurssien järjestelemiseksi. Käytännössä bitcoin ei kilpaile samoista energialähteistä, jotka pyörittävät taloutemme perustavia tuotanto- ja kulutustoimintojen rattaita (tämä ei ole nollasummapeliä). Sen sijaan bitcoinin tehtävä rahajärjestelmänä on varmistaa, että energiatarpeemme voidaan jatkossakin tyydyttää.
Yhteiskunnan kannalta olisi haitallista, jos useimmat maat päätyisivät Venezuelan taloudelliseen ja inhimillisen katastrofin kaltaiseen tilanteen. Tilanteeseen, jossa terveydenhuoltoa ja ihmisten perustarpeita on mahdotonta luotettavasti tyydyttää. Tarkoituksenani ei ole esittää dramaattista tai dystooppista kuvaa tulevaisuudesta, vaan korostaa rahan ja energian merkitystä ja kytkeytyneisyyttä monimutkaisissa, pitkälle erikoistuneissa talouksissa.
“Jos [bitcoin] estää yhtäkin Venezuelan kaltaista hyperinflaatiota tapahtumasta […] bitcoinin energiankulutus on paras veto ihmimiskunnan historiassa.”
- Saifedean Ammous, The Bitcoin Standard Research Bulletin
Bitcoin edustaa varakytkintä maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän nykyiseen arkkitehtuuriin ja siitä tulee pian sen päämoottori. Bitcoin on ollut alusta alkaen vakaampi rahajärjestelmä jopa sivuuttamalla rahoitusjärjestelmäämme nykyisin vaivaavat systeemiset riskit. Ja tämän järjestelmän turvallisuus taataan yksin energian tuotannolla ja kulutuksella. Sinun ei tarvitse uskoa, että dollarin kohtalo on Venezuelan bolívarin kohtalo, jotta voit tunnustaa rahapoliittisen toiminnan vakauden ja taloudellisten perustarpeiden tuottavien energiavarojen tuotannon merkityksen ja keskinäisriippuvuuden taloudellisten perustarpeiden tyydyttämiseksi. Ja sisäsyntyinen riski, joka liittyy jopa hyperinflaation todennäköisyyteen, ovat niin negatiivisen epäsymmetriset, että bitcoinin energiankustannukset ovat suhteellisen pieni hinta.
Bitcoin kuluttaa kaikki energiavarat, jotka ovat välttämättömiä sen rahaverkon turvaamiseksi, jota luontaisesti ohjaa sen peruskysyntä pitää sitä valuuttana. Mitä enemmän ihmiset arvostavat bitcoinin tarjoamaa pitkäaikaista vakautta, sitä enemmän se kuluttaa energiaa. Viime kädessä tämä kulutus varmistaa, että kaikki muut energiatarpeet täytetään jatkossakin, minkä vuoksi ei ole tärkeämpää energiankäyttöä kuin Bitcoin-verkon turvaaminen. Aseta hinta taloudellisella vakaudelle ja taloudelliselle vapaudelle, jonka vakaa rahajärjestelmä tarjoaa. Tämä on todellinen oikeutus sille energiamäärälle, jonka bitcoin pitäisi ja tulee kuluttaa. Kaikki muu on häiriötekijä.
Kirjoituksessa esittämäni näkemykset yksinomaan minun, eivätkä ne edusta Unchained Capitalin tai työtoverieni mielipiteitä. Kiitos Will Colelle ja Phil Geigerille, jotka ovat lukeneet tämän artikkelin ja antaneet arvokasta palautetta.
Suomennos Parker Lewisin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Bitcoin Does Not Waste Energy”. Artikkeli on julkaistu alun perin Unchained Capitalin blogissa 16.8.2019.
Parker Lewis työskentelee Unchained Capitalin liiketoiminnan kehitysjohtajana.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
Kääntäjä kiittää nimimerkki Biocycleä useiden kirjoitusvirheiden korjaamisesta.
