Perustulokokeilun tavoitteena työllisyys — mikä mahtaa olla kaksivuotisen kokeilun tulos?

Suomessa on aloitettu perustulokokeilu vuonna 2017. Perustulon nähdään sekä jakavan mielipiteitä että luovan kuiluja toimijoiden välille. Toiset ovat motivoituneita kehittämään perustuloa, kun taas toiset eivät usko sen onnistumiseen lainkaan. Suunnitellun perustulomallin keskeneräisyys vaikuttaa kokeilun onnistumiseen. Tämän lisäksi siihen vaikuttaa olennaisesti perustulon kannatus.

Perustulon kannatus on jakautunut poliittisten toimijoiden välille, joka vaikuttaa perustulokokeilun onnistumiseen. Käytin tutkimusmetodinani laadullista sisällönanalyysia. Tutkin aineistossani poliittisten lausunnonantajien suhtautumista perustulokokeilun lakiesitysluonnokseen, jota valmistelivat Kelan tutkimusryhmä ja hallitus. Aineistoni analyysi kertoi lopputulokseksi, että nuoria ja opiskelijoita edustavat poliittiset toimijat (SYL, SAMOK) painottuvat perustulon kannattajaksi, kun taas korkeasti koulutettuja ja yrittäjiä edustavat toimijat (EK, Suomen yrittäjät, Akava) suhtautuivat kokeiluun kriittisesti. Neutraaliin välimaastoon kannatuksensa puolesta jäivät työmarkkinaosapuolet STTK, SAK ja PRO. Kokeilun suunnittelupöydän ääressä toimiva Kela ja hallituksen työhön vaikuttava työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) olivat tuloksien mukaan erittäin myönteisiä kokeilun suhteen. Olennaisia syitä kannatuksen jakautumiselle ovat toimijoiden ideologiset ja poliittiset painopisteet.

Kokeilu on onnistuakseen, kun se tuottaa merkittäviä yhteiskunnallisia tuloksia ja mittaa kokeilun vaikutuksia työllisyyteen ja ihmisten osallisuuteen.

Yhteistä tuloksissa oli se, että kaikki toimijat löysivät kuitenkin epäkohtia hallituksen perustulolakiesitysluonnoksesta huolimatta joidenkin toimijoiden perustulomyönteisyydestä. Tämä viestii sitä, että kokeiluun sovellettavassa mallissa on parantamisen varaa. Kokeilu on onnistuakseen, kun se tuottaa merkittäviä yhteiskunnallisia tuloksia ja mittaa kokeilun vaikutuksia työllisyyteen ja ihmisten osallisuuteen. Kokeilun onnistuminen on lähes mahdotonta, ellei hallitus sovella esitykseen toimijoiden korjaamisehdotuksia. Jos näin olisi, hallitus laiminlöisi kokeilun kehittämistä paremmaksi ja näin ollen rakentaisi muuria kannattajien ja itsensä välille. Tämä poliittinen vastarinta vaatii vahvan ryhmän tuen murtuakseen.

Lausunnonantajien korjaamisehdotuksien ignooraaminen toimeenpanijoiden puolelta viestii haluttomuudesta kehittää perustulokokeilua.

Ennen kuin vastarintaa voi murtaa, on todistettava perustulon toimivuus Suomessa. Käytännössä toimivuutta voi testata vain kokeilun avulla. Lopullinen kokeilussa sovellettava malli ratkaisee onko kokeilu onnistuakseen vai ei, eli tuottaako se toivottuja tai odotettuja lopputuloksia. Onnistumisen kannalta hallituksen olisi ainakin otettava toimijoiden tuomat epäkohdat huomioon mallissa. Lausunnonantajien korjaamisehdotuksien ignooraaminen toimeenpanijoiden puolelta viestii haluttomuudesta kehittää perustulokokeilua.

Kaksivuotinen perustulokokeilu ei näytä saavan taakseen enemmistön ryhmän tukea, joka varmistaisi sen onnistumisen. Kelan ja TEM:n lisäksi selviä kannattajia perustulokokeilu esitykselle ei tuloksista päätellen ollut. Poliittinen vastarinta muodostuu siis tässä tapauksessa enemmistöstä, jolloin kannattajille jää melko vähän tilaa vaikuttaa ideoillaan niin, että vastarinta murtuisi.

Kokeilu ei todennäköisesti ole onnistuakseen, koska toimeenpantuun kokeiluun ei tehty ehdotettuja korjaamisehdotuksia luonnosvaiheessa. Toisaalta kokeilun aloittaminen antoi Suomelle mahdollisuuden näytön paikkaan ja tuottaa vertailukelpoista tutkimusaineistoa kansainvälisesti. Lisäksi kokeilu on hyvä esimerkki näyttöön perustuvasta politiikasta, missä poliittisia päätöksiä ohjaavat nimenomaan ihmisen käyttäytymiseen perustuvat kokeilut.

One clap, two clap, three clap, forty?

By clapping more or less, you can signal to us which stories really stand out.