Ketsuppikupin arvoitus
Foodbeast.com -sivusto julkaisi 1.8.2012 artikkelin otsikolla “So Apparently, We’ve Been Using Ketchup Cups All Wrong.” Jutun kirjoittaja Elie Ayrouth kertoi yrittäneensä dipata hampurilaista ketsuppikuppiin siinä onnistumatta, kunnes hänen ystävänsä näytti kuinka kyseisiä kuppeja voi yläreunan auki rullaamalla ja ulkoreunoja venyttämällä saada aukeamaan leveämmälle alalle.
Kuppiin ei avattuna mahdu merkittävästi enempää ketsuppia, mutta sen levittäydyttyä isommalle pinta-alalle on suurempien esineiden kastaminen siihen mahdollista.
Kaksi päivää myöhemmin MTV uutiset julkaisi jutun otsikolla “Usko tai älä: Olet käyttänyt koko elämäsi ketsuppikuppeja väärin.”
MTV:n artikkeli oli käytännössä vain foodbeastin juttu käännettynä suomeksi. Myös muut uutissivustot tarttuivat aiheeseen ja asiaa märehdittiin vuosien aikana Kalevassa, Iltalehdessä, Ilta-Sanomissa, Herkkusuussa, Aamulehdessä, MTV uutisissa uudestaan ja varmasti muualla, monasti.
Olin jo alusta asti epäillyt väitteen todenperäisyyttä — aavistelin että kuppi leviää repimällä vain koska pakkauksessa ei ole käytetty liimaa, joka taas johtuu siitä että liimaton pakkaus on ekologinen ja kustannustehokas valmistaa. Mutta mikä on totuus™?
Tänään lounastaessani päätin vihdoin selvittää onko kyseessä tosiaan pakkaussuunnittelijan tietoinen valinta vai ekologisen ja edullisen suunnittelun sivutuote.
Kysyin paikallisen Burger Kingin myyjältä mistä kupit tulevat. Hän osasi sanoa heidän kuppiensa tulevan Kesprolta ja toi minulle näytille suuren rasian. Rasiassa luki “Genpak.”
Oli ilmeistä että Kespro puolestaan tilaa kuppeja Genpakilta, joko Yhdysvalloista tai Kanadasta. Genpakin verkkosivuilla ei ollut sähköpostiosoitetta, joten lähetin yhteydenottopyynnön Facebook Messengerin kautta. Pyyntööni vastattiin oitis, joskin botin toimesta.
Thank you for taking time to message us. We will do our best to get back to you as soon as possible. Talk to you soon.
Oikeaa keskustelukumppania odotellessani tutkin kuppien alkuperää tarkemmin ja kävi ilmi että Genpak ei ole ainoa yritys joka vastaavia kuppeja myy. Löysin myös samankaltaisia dippikuppeja myytävänä sekä punavalkeista muovimukeistaan tunnetun Solo Cup Company* että minulle entuudestaan tuntemattoman Medline -yritysten valikoimista. Oikeastaan moni kauppa myi kuppeja, mutta vaikutti siltä että vain kolme tahoa valmisti niitä.
*Solo Cup Company on toukokuusta 2012 alkaen ollut osa Dart Container Corporationia joka myös valmistaa em. paperikupit.
Näistä Medline oli erityisen mielenkiintoinen sillä heillä ei ollut mitään tekemistä ketsupin kanssa — Medline on sanojensa mukaan “manufacturer and distributor of healthcare products and solutions” ja myy kuppeja pääosin lääkkeiden jakeluun. Erityistä Medlinen kupeissa oli myös se että tuotesivulla oli listattu sekä tuotteen toimittajaksi (“supplier”) että valmistajaksi (“manufacturer”) Medline itse.
Sivuilla oli myös kattava lista firman patenteista, josta en kuppien tuotenumeroa kuitenkaan löytänyt. Ajatus kupin patentista jäi silti mieleeni — jos kupin tai sen mekanismin alkuperäinen patenttihakemus löytyisi, siinä jos jossain taatusti selitettäisiin miten kuppia kuuluu käyttää.
Googlen patenttiarkistosta etsiminen osoittautui hyödyttömäksi.
Pelkällä “paper cup” haulla tuloksia oli yli 20 000.
Tiedustelin yrityksen Twitteriltä kehen voisin ottaa yhteyttä ja sain vastaukseksi Yhdysvaltojen asiakaspalvelunumeron. Täsmennettyäni että olen Suomesta, minulle toimitettiin Euroopan yksikön numero. Suuntanumero oli Alankomaiden.
Soitin putiikkiin: [kaikki keskustelut on käännetty suomeksi artikkelia varten]
Hallo! Dit is Medline, hoe kan ik u helpen?
»Heippa, täällä Verneri Kontto. Puhutko englantia?»
No, hieman, heh…
»Selvä, puheluni koskee erästä sivuillanne listattua tuotetta. Tarvitsen tietoja sen patentista, uskotko voivasi auttaa?»
Ehkäpä. Onko teillä toimitusosoite Alankomaissa?
»Ei ole.»
Hmm. Hetki vain. Missä maassa olette?
»Suomessa.»
Selvä, pieni hetki, annan sinulle vientiosaston numeron.
* tässä vaiheessa hän luetteli puhelinnumeron *
»Kiitos, hauskaa päivänjatkoa»
Samoin, heippa!
Asiakaspalvelijan antaman numeron suuntanumero viittasi Saksaan. Soitin siihen heti…
…mutta numeroon ei saatu yhteyttä. Yritin vielä toiseen kertaan eri suuntanumeroasetuksilla tuloksetta.
Hm.
Päätin soittaa Yhdysvaltoihin.
Soititte Medlinen asiakaspalveluun, täällä Susan. Miten voin auttaa?
»Heippa, täällä Verneri Kontto. Soitan Suomesta.»
Suomesta?
»Kyllä.»
Hahaha, olet kaukana!
»Niin... kysymykseni koskee patenttiasioita, uskotko voivasi auttaa minua?»
Okei, yhdistän sinut toimistolle, odotatko hetken?
»Toki.»
Kiitos.
* jonotusmusiikki alkoi soimaan, ja viisi minuuttia myöhemmin minulle rupesi puhumaan äänite *
Krueger Medlinelta tässä hei. En ole tavoitettavissa juuri nyt, mutta voit jättää viestin ja soitan takaisin heti kun voin. Jätä viesti äänimerkin jälkeen. *piip*
»Heippa, täällä Verneri Kontto. Tiedustelisin patenttiasioita — teillä on sivuillanne tuote nimeltä “Disposable Paper Soufflé Cups,” sen tunnus on NON024214. Tiedustelisin kyseisen tuotteen patenttinumeroa tai mitä tahansa lisätietoja koskien sen patenttia yleensä. Kiitos.»
Sain jätettyä viestin mutta asia jäi vaivaamaan minua hieman. En tiedä yrityksen vastauskäytäntöä tapauksissa joissa puhelu tulee toiselta puolelta maailmaa.
48 tuntia myöhemmin kukaan ei ollut soittanut minulle takaisin.
Muistin silti mitä naisääni minulle puhelinvastaajassa sanoi.
“Krueger at Medline. I’m not available to take your call right now.”
Kuka tämä “Krueger” oikein oli? Selvitin asiaa ja vahvin kandidaatti löytyi LinkedInistä.
Krueger. Marcia Krueger.
Ansioluettelossaan hänen sukunimensä oli tosin Harding. Oliko hän vaihtanut sukunimensä taannoin? Ajattelin että saan varmimmin yhteyden laittamalla useista etu- ja sukunimiyhdistelmistä arvattuihin sähköpostiosoitteisiin viestiä. marciakrueger@medline, marciaharding@medline, jne.
Kaikki lähetykset epäonnistuivat ja tulivat virheilmoituksina takaisin.
Paitsi yksi. Jäin odottamaan.
Marciaa ja Genpakia odotellessani lähetin myös Dart Container Corporationille viestiä.
Heippa!
Kysymykseni koskee Solo® Paper Portion Containers (linkki tuotteeseen) -kuppeja ja niiden muotoilua. [liite 1—kyseinen kuppi]
Kuppi on muotoiltu niin ettei sen kokoamiseen tarvita liimaa — vain nuuttauksia, päällekkäisiä taitoksia ja yläreunan rullauksen.
Onko tämä tietoinen, kenties ympäristöperusteinen suunnitteluvalinta vai ovatko kupit tarkoitettu avattaviksi [liite 2 — täysleveäksi avattu kuppi] jotta niihin mahtuisi enemmän soosseja?
Ruokablogi “Foodbeast.com” kirjoitti kupeista elokuussa 2012 otsikolla “Olemme näköjään aina käyttäneet ketsuppikuppeja väärin” havainnollistaen kuppien aukeavuutta. [liite 3 —kuvakaappaus artikkelista]
Osaatko sinä (tai kuka tahansa suunnitteluprosessista tietävä) vahvistaa kuppien oikean käyttötavan? Onko käyttäjän tarkoitus avata kupit? Vai aukeaako kuppi helposti vain koska se on suunniteltu ilman liimaa, ympäristöystävällisellä motiivilla?
Lisäksi, panin merkille että eräs toinen yhtiö, Genpak, myy myös kuppeja samankaltaisella (ellei samalla) taittomallilla Harvest® -tuotenimellä (linkki tuotteeseen) joka ehkä viittaa siihen että kuppien patentin omistaa joku muu taho ja taittomallia lisensoidaan yhtiöille kuten Dart Container Corporation ja em. Genpak.
Arvostaisin kovasti jos osaisit ohjata minua oikeaan suuntaan jotta löytäisin lisätietoa liittyen kuppiin, sen mekanismiin tai sen patentteihin.
Kiitos!
Viestin lähetettyäni oli jo vierähtänyt tovi siitä kun laitoin Genpakille viestiä. En ollut saanut heiltä vastausta Facebookissa joten kävin nettisivuilla katsomassa vielä kerran jos löytäisin yleisen sähköpostiosoitteen. En löytänyt, mutta huomasin “Genpak Live Chat” -linkin. Sieltä sain suoran yhteyden markkinointiosaston Michelleen.
Kerroin etsiväni infopostia tai vastaavaa josta voisin tiedustella monimutkaisesta ongelmasta ja sain kuin sainkin vastaukseksi yleisen sähköpostiosoitteen. Kiitin Michelleä ja lähetin siihen välittömästi saman Dartille laittamani viestin — vaihdoin vain firman ja tuotteiden nimet.
Olin nyt ottanut kaikkiin kolmeen tahoon yhteyttä.
Jonkun oli pakko vastata, eikö?
Muutama päivä vierähti.
Ei vastausta Dart Container Corporationilta.
Ei vastausta Genpakilta.
Ei vastausta Marcialta.
Kunnes eräänä yönä sain viestin Dartilta.
Kiitos yhteydenotostasi.
Toimittaisitteko yrityksenne nimen, osoitteen ja puhelinnumeron jotta voimme käsitellä asianne.
Kiitokset vielä kiinnostuksestanne.
— Dart Container Corporation
Ilmoitin etten edusta mitään yritystä enkä aio ostaa mitään, tahdon vain lisätietoja kupista.
Seuraavana päivänä sain uuden vastauksen: [korostukset omiani]
Parahin Mr. Konto:
Eri valmistajat saattavat käyttää erilaisia taittomalleja paperikupeissaan, mutta jokainen pohja on jo monta, monta vuotta vanha ja kaikki niihin liittyvät patentit ovat erittäin todennäköisesti rauenneet. Solo on valmistanut Paper Soufflé Cup -kuppeja jo vuodesta 1920.
Kupit kootaan käyttämättä liimaa vain koska se on taloudellisesti kannattavin keino valmistaa niitä. Kaikki sen tuomat ympäristöedut ovat vain sattumaa.
Koskien “Olemme käyttäneet ketsuppikuppeja aina väärin” -kommenttiasi, uskomme että kyseessä on vain yhden ihmisen erikoinen ajatus. Idea jonka hän on halunnut jakaa Internetissä. Dart Container Corporation ei ole missään yhteydessä koskaan kehottanut avaamaan kuppeja. Auki venyttäminen näyttää saavan aikaan vain enemmän sotkua eikä myöskään näytä tekevän kupin käytöstä yhtään helpompaa, mutta, kukin tavallaan.
Arvostamme kiinnostustasi.
DART CONTAINER CORPORATION
Dart oli puhunut.
- Kuppeja on tehty ainakin jo vuodesta 1920.
- Kupeissa ei ole liimaa kustannustehokkuussyistä ja sen tuomat ympäristöedut ovat vain sattumaa.
- Dart Container Corporation ei ole koskaan suositellut kuppien auki levittämistä ja uskovat että kyseessä on vain jonkun tyypin satunnainen idea.
Näistä huomioista tärkein oli silti vuosiluku. 1920.
Dart Container Corporation on nimittäin perustettu vuonna 1960 ja Solo Cup Company taas 1937. Oliko tapahtunut joku väärinkäsitys tai kirjoitusvirhe? Kenties joku 1920-luvulla toiminut itsenäinen yritys jonka liiketoiminnan Solo Cup Company on myöhemmin ostanut oli kuppien alkuperäinen valmistaja?
Luotin kuitenkin Dartin sanaan ja hain uuden tiedon valossa Googlen patenttiarkistoista kaikki hakemukset sisältäen “Paper Cup” akselilla 1919-1921. Ensimmäisten hakutulosten joukossa oli Ernest R Huntleylle 1.9.1920 myönnetty patentti.
Tämä näytti siltä. Patentti oli haettu 1920 ja myönnetty 1924.
Ernest R. Huntley oli keksinyt kupin (ja aiemmin kuppien valmistukseen tarkoitetun koneen) lähes sata vuotta sitten ja kuvaili sitä “uudeksi ja hyödylliseksi parannukseksi paperikuppeihin.” Hakemuksessaan hän ei mainitse avaamisesta mitään vaan painottaa kupin olevan erittäin tukeva ja lujarakenteinen, erinomainen kestävyydeltään ja soveltuvan hyvin veden juomiseen. Koko kupin tarkoitus on olla kestävä ja tulla tehdyksi yhdestä pyöreästä paperiaihiosta.
Halusin vielä varmistaa onko patenttiin myöhemmin viitattu tai sen pohjalta rakennettu jotain samankaltaista joten katsoin patenttisivun “Samankaltaisia asiakirjoja” -linkin listausta. Niitä oli vähän, mutta yksi hakemus, “Paper drinking-cup” oli syyskuulta 1911. Sitä vanhempia asiakirjoja ei ollut.
Patenttia kuppiin (ja saman vuoden maaliskuussa kupin valmistukseen tarkoitettuun koneeseen) oli hakenut Samuel D Washburn. Patentti myönnettiin kesällä 1913.
Kuppi oli hyvin samankaltainen kuin Ernestin, mutta tekstiosiossa Samuel puhui tarkemmin kupin rakenteesta ja painotti muutamaa asiaa:
- Kuppi on kertakäyttöinen ja helppo heittää pois tai tuhota yhden käyttökerran jälkeen.
- Kuppi on edullinen ja yksinkertainen valmistaa.
- Se valmistetaan yhdestä, pyöreästä aihiosta ilman liimaa tai muita yhdisteitä.
- Kupin rullatut yläreunat tekevät kupista jämäkän, eikä sitä saa auki ilman tarkoituksenhakuista voimankäyttöä aikomuksenaan rikkoa kuppi.
Samuel painotti vielä toisen kerran tekstin loppupuolella miten kuppi on jämäkkä ja kestävä eikä sitä saa auki ilman aikomusta rikkoa sitä.
Kupin voi väkisin avata, mutta se on sen rikkomista.
Samuel ei koskaan tarkoittanut kuppejaan avattaviksi.
Ernest ei koskaan tarkoittanut kuppejaan avattaviksi.
Koko ketsuppikuppien avaajien kultti perustuu vain valheisiin, väärintulkintaan ja paskaan journalismiin.
Mitä Marcia Kruegeriin tai Genpakiin tulee, kumpikaan ei ottanut minuun lopulta yhteyttä. Ehkä olisin päätynyt samoihin päätelmiin heiltä saamillani tiedoilla, ehkä en. Ehkä saan viestin heiltä myöhemmin, ehkä en. Tärkeintä kuitenkin on että kuppien todellinen luonne on paljastunut. Niiden avaaminen on yksiselitteisesti väärin.
Ensi kerran kun syöt Burger Kingissä ja täytät paperikuppisi ketsupilla, mieti kaksi kertaa ennen kuin venytät sen auki. Vaikka saisit siihen mahtumaan enemmän ketsuppia, tiedä tämä: sekä Samuel että Ernest kääntyvät haudassaan.
Sähköpostiviestien kopiot ja puheluiden translitteraatiot tämän linkin takana.
