Ennakko: NUTS Pallas, 134 kilometriä tunturilta toiselle
Ultra Trail Tour Finland jatkuu puolisentoista kuukautta avausetapin jälkeen. Nyt kun Karhunkierroksen haavat on jotenkuten parsittua ja nestevajaus korjattu, on aika taas sitoa lenkkarit jalkaan ja kärsiä.
Edellisestä UTTF:n osakilpailusta on kulunut vasta kuusi viikkoa, kun on jo aika asettua taas starttiviivalle. Se on aika vähän, mutta olen toteuttanut palautumisen pyhää kolminaisuutta: lepoa, nukkumista ja etenkin ruokailua. Kroppa ja mieli kiittivät ja mies on palautunut varsin hyvin Karhunkierroksen reissusta.
Meidän NUTS Pallas-startti kajahtaa perjantaina klo 18. Pitkälle matkalle on ilmoittaunut yli sata (!) juoksijaa, joten täyttä soolojuoksua tuskin joutuu tekemään, mikä sopii varsin hyvin: mukavampi se on porukassa juosta kilpaa. UTTF:n osakilpailun lisäksi juostaan myös 55 kilometrin ja 26 kilometrin kilpailut, ja kaikissa kolmessa tapahtumassa juoksijoita on tulessa yhteensä lähes 700.
Edessä oleva NUTS Pallas 134k on noin 30 kilometriä Karhunkierrosta lyhyempi kilpailu, mutta reitillä on reilusti enemmän nousumetrejä: tällä reissulla niitä tulee hieman yli 4000. Vaikka korkeuseroa onkin tarjolla Suomen oloihin poikkeuksellisen paljon, on maasto itsessään paljon juostavampaa kuin Karhunkierroksella ja esimerkiksi useat alamäet ovat sopivan loivia nopeamman vauhdinpidon kannalta. Vastavuoroisesti toki osa ylämäistä ovat myös puuduttavan loivia, jolloin on syytä ottaa rauhassa ylämäet ja rullata lujempaa kun kropassa tuntuu hyvälle ja maasto antaa siihen mahdollisuuden.
Vaikka olen päässyt taas hyvin urheilemaan Karhunkierroksen juoksun jälkeen, minua silti hieman arveluttaa että olenko oikeasti jo palautunut edellisestä kilpailusta. En ole koskaan juossut näin pitkiä kilpailuja kahta edes samana vuonna — itseasiassa, nämä ovatkin lyhyen juoksuharrastukseni selkeästi kaksi pisintä kisaa. Lisäksi pientä nenän vuotamista ja kurkun kuivamista on ollut ilmassa, ja rakas kämppäkaverini kärsii kuumesta. Koitappa tässä pysyä terveenä ja rauhallisen analyyttisena!
Varustepuolelle tulee muutama muutos Rukan kilpailuun verrattuna. Karhunkierroksen puolessa välissä vaihdoin kastuneiden juoksusukkieni tilalle toisen valmistajan juoksusukat, joiden pohjan kuviointi aiheutti melkoisen määrän rakkoja ja haavoja meikäläisen jalkapohjiin hidastaen vauhtia merkittävästi. Menin ja ostin kahdet parit lisää alkumatkalla käyttämiäni sukkia ja toivon, että tällä vaihdoksella saisi jalkapohjat pidettyä ehjänä. Saattaisi kisa sujua kirjaimellisesti hieman kivuttomammin.
Lisäksi mukaan lähtee uutena varusteena sauvakävelykepit. Kyllä, nordic walking poles! Viimeisellä neljänneksellä alkaa voimat olla jo loppu kun pitäisi vielä jokunen tunturi huiputtaa. Kepeillä voi tehdä ihmeitä niin ylä- kuin alamäissäkin, kun saa tuotettua voimaa koko kropalla tunkkaamiseen. Karhunkierroksella minua alkoi hieman harmittamaan, kun sauvakävelijät menivät heittämällä lopussa ohi. Eivät mene enää! Kepit laitan 78 kilometrin kohdalla olevaan huoltolaukkuun valmiiksi, en ota niitä alkumatkalle mukaan painolastiksi.
Taktiikkana on aloittaa rauhassa ja lähteä tekemään omaa kilpailua välittämättä muista juoksijoista. Vaikka juoksisikin ensimmäiset 70 kilometriä todella hitaasti, on vielä 40 kilometriä aikaa juosta kovaa jos oikein juoksututtaa. Koska ei ole täyttä varmuutta oman palautumisen tasosta näin pitkälle kilpailulle, olisi typeryyttä riskeerata jopa maaliintulo turhan räyhäkällä startilla. Mihinkään matelemiseen ei silti ole varaa, kilpailutilanne on aina kuitenkin kilpailutilanne ja siinä haluaa tehdä parhaansa.
Toiveissa on tasaisempi suoritus kuin toukokuun satamailisella, jossa puoliväliin asti kulki todella hyvin, mutta pienet ongelmat heti sen jälkeen kasautuivat ja hidastivat etenemistä. Ajatuksena on syödä enemmän suklaata ja banaania kuin Karhunkierroksella ja nauttia nestettä ja suolaa tasaisemmin väliajoin imeytymisen varmistamiseksi ja vatsaongelmien välttämiseksi. Lisäksi tarkoitus on olla mentaalisesti hieman vahvempi kuin Karhunkierroksella ja kyetä juoksemaan enemmän myös silloin, kun tekee pahaa. Pitää niin sanotusti pystyä kärsimään paremmin, #sufferbetter.
Tärkeimpänä tavoitteena on tulla maaliin — mielellään ilman loukkaantumisia. Maksimisuoritusaika on 30 tuntia, jonka alle pitäisi kyllä tulla loppupeleissä varsin helposti. Ilman suuria ongelmia 20 tunnin alitus voi olla myös hyvin haarukassa, mutta suuria paineita en siitä ota: läpäisty suoritus ja mahdollisuus suorittaa koko tour syksyllä loppuun ovat tärkeimmät tavoitteet.
Vaikka kesällä onkin päässyt tekemään ja harrastamaan vaikka mitä hauskaa, on kilpailua silti odotettu jo pitkään ja hartaasti. Hetta-Pallas -vaellusreitti on monien mukaan Suomen vaellusreiteistä kaunein, ja nyt pääsen kokemaan sen Suomen kesässä sekä yöttömässä yössä että päivällä. Lisäksi en ole koskaan käynyt näin pohjoisessa, saati edes oikeasti tunturissa, joten edessä on kaikinpuolin ikimuistoinen reissu.
Hyttysmyrkkyä pitää vielä muistaa käydä ostamassa. Varuilta useampi litra.
Kilpailusta tulee olemaan taas koukuttava GPS-seuranta, joka tulee löytymään lähempänä starttia osoitteesta http://www.tulospalvelu.fi/gps/. Vielä en ole täysin varma, onko minulla selässä lähetin, mutta todennäköisesti myös meikäläisen pallo seikkailee netissä pyörivällä kartalla.
Twitterissä kannattaa seurata ainakin tilejä @nutsfi, @SambaRunning ja @NorthernTR sekä hashtagia #NUTSPallas. Instagramissa myös @nutsfi sekä #NUTSPallas. Varmaan Juoksufoorumilta ja Facebookistakin jotain seurantapalveluja löytyy. Vaikka erämaassa juostaankin, mahdollistaa nykyteknologia uskomattomia seurantamahdollisuuksia.
Kiitos kun luit! Kaikki kommentit ovat tervetulleita sekä tänne Mediumiin että muihin somekanaviin sekä toki suoraan kasvotusten minulle.
