Älä kutsu bitcoinia deflatoriseksi
Conner Brownin essee
Bitcoinaajat torjuvat inflaation. Uskomme, että se edustaa regressiivistä, hiljaista veroa, joka hitaasti kanavoi tavallisten ihmisten vaurauden poliittisesti hyvin verkottuneiden eduksi.¹
Bitcoinin arvostelijat väittävät, että vaikka inflaatio voi olla turhauttavaa, pysähtynyt deflatorinen talous on paljon huonompi vaihtoehto.
Tässä artikkelissa: (1) esittelen deflaation käsitteellisen perustan, (2) kumotaan arvostelijoiden huolenaiheet laskevia hintoja koskien ja (3) osoitetaan, miten Bitcoinin rahatarjonta tosiasiallisesti suojaa deflatorista kierrettä vastaan.
Ensimmäinen osa: Bitcoin ei ole deflatorinen — sen rahatarjonta on suhteellisen muuttumaton.
Ensinnäkin meidän on määriteltävä, mitä “deflaatiolla” tarkoitetaan. Vaikka laskeviin hintoihin viitataan puhekielisesti deflaationa, deflaatio on muodollisesti rahan tai rahan korvikkeiden tarjonnan vähenemistä. Tämä on merkityksellinen ero. Deflaatio ei ole itsessään hintojen laskua, vaan se on rahataloudellinen ilmiö, joka joskus aiheuttaa hintojen laskua.
Tässä mielessä Bitcoin ei tosiasiassa ole deflatorinen. Bitcoinin tarjonta ei vähene vaan kasvaa siihen asti, kunnes lohkopalkkiot loppuvat joskus noin vuoden 2140 hujakoilla. Tuolloin Bitcoin saavuttaa 21 miljoonan kolikon kovan tarjontakattoon.
Alla olevasta kaaviosta näet Bitcoinin liikkeeseenlaskuasteen, joka lähtee liikkeelle verrattain korkeasta inflaatiosta ja tasoittuu hitaasti ajan myötä 21 miljoonan kolikon kovaan tarjontakattoon.
Bitcoin-protokolla ei ole inflatorinen tai deflatorinen pitkällä aikavälillä. Sen sijaan se on ohjelmoitu disinflatoriseksi, joka huipentuu vakioon rahaperustaan ilman tarjonnassa tapahtuvia muutoksia.
Jotkut saattavat seuraavaksi väittää: “Tästä ennustetusta vakioperustasta huolimatta kadonneet kolikot aiheuttavat deflaatiota, koska ne ovat toiminnallisesti kolikoista, jotka on poistettu kierrossa olevasta tarjonnasta.”
Tämän ei pitäisi olla erityinen huolenaihe. Kolikoiden häviäminen vähenee ajan myötä, kun kolikoiden säilytysratkaisut ammattimaistuvat ja niistä tulee käyttäjäystävällisempiä. Tämän seurauksena kolikoita katosi todennäköisesti eniten Bitcoinin varhaisina aikoina ja ajan myötä kolikoita häviää entistä vähemmän. Näin ollen Bitcoinin tarjonnan lähestyessä nollaa, vähenee myös hävinneiden kolikoiden lukumäärä, joka huipentuu mukavasti keskiväliin.
Toinen arvostelijoiden väitteistä on: “Vaikka Bitcoinin tarjonta voi olla muuttumaton, väestömäärä kuitenkin kasvaa. Tästä syystä jäykkä rahan tarjonta johtaa deflatoriseen paineeseen, kun kasvava määrä haluaa osansa kiinteästä rahan tarjonnan piirakasta.”
Tämä on myös kyseenalainen väite. Eri kulttuuripiireissä väestönkasvu hidastuu, kun yhteiskunnat käyvät läpi kaupungistumisen ja koulutustaso kasvaa. Väestönkasvu tulee hidastumaan tulevaisuudessa, kun ne alueet, joilla väestönkasvu on ollut historiallisesti suurinta, teollistuvat entisestään.
Näet yllä viimeisimmät YK:n esittämät arviot väestönkasvusta.² Nämä luvut ennustavat väestönkasvun tasapainottuvan vuoteen 2100 mennessä. Se on oikeastaan varsin ihanteellista — maailman väestökasvun tasapainottuu samaan aikaan kun Bitcoinin liikkeeseenlasku lähestyy nollaa. Voisiko paremmasta vastaavuudesta unelmoida?
Bitcoin ei ole deflatorinen sanan muodollisessa merkityksessä. Sen tarjonta kasvaa edelleen käyrällä, kun otetaan huomioon kadonneet kolikot ja kasvava väestö seuraavan vuosisadan aikana. Bitcoinin muuttumaton rahapohja johtaa siihen, että Bitcoinilla ei ole mitään luontaista painetta nostaa tai laskea hintoja, vaan se toimii puhtaana perustana järjestelmälle, jossa hinnanvaihtelu tapahtuu yksinomaan markkinaosapuolten signaalien perusteella.
Vaikka tämä on siisti tapa osoittaa, että Bitcoin ei ole deflatorinen, se ei silti vieläkään vastaa arvostelijoiden esittämiin syytösiin: huoli hintojen laskusta. Nyt kun ymmärrämme Bitcoinin muuttumattoman rahapohjan, niin tartutaan näihin väitteisiin ja osoitetaan ne vääriksi.
Toinen osa: Laskevien hintojen aiheuttamat huolenaiheet
Joten kriitikoiden ollessaan huolissaan Bitcoinin olevan “deflatorinen”, he tosiasiassa tarkoittavat sitä, että “bitcoin saa hinnat laskemaan!”. Arvostelijoilla on yleensä kolme pääasiallista huolenaihetta koskien näitä Bitcoin-standardin (eli bitcoinkannan) aiheuttamia “deflatorisia” hintoja:
- Työntekijät ovat raivoissaan nimellisten bitcoin-palkkojen laskusta
- Bitcoin-määräisten lainojen aiheuttama jatkuvasti kasvava velkaantumisasti
- Kasvun puute, kun säästäjät hamstraavat arvoltaan kasvavia bitcoineja sijoittamisen tai kuluttamisen sijaan
Mutta ennen kuin käsittelemme näitä erityistapauksia, niin tarkastellaan perustasolla sitä, miten hinnat toimivat.
Perusasiat hinnoista: Hintojen laskeminen on luonnollista
Kuvittele yksinkertainen tuote kilpailluilla markkinoilla; sanotaan esimerkiksi hammasharja. Nyt oletetaan, että joka vuosi tämän hammasharjan tuotanto on hieman helpompaa. Ehkä tuotantokoneista tulee hieman parempia, toimitusketjuista tulee hieman tehokkaampia ja niin edelleen. Jos kuluttajien kysyntä ei muutu, mitä hinnalle pitäisi tapahtua? Sen pitäisi laskea.
Tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä. Vapaat markkinat johtavat tuotteiden hinnan putoamiseen, kun teollisuuden tuottavuus kasvaa ja kilpailevat taistelevat kuluttajista mahdollisimman alhaisin hinnoin. Tämä on prosessi, joka on ollut käynnissä tuhansien vuosien ajan, kun ihmiset käyttävät kekseliäisyyttään toisten toiveiden ja tarpeiden täyttämiseen.
Laskevatko hinnat aina? Eivät todellakaan! Aivan tavanomaisetkin tapahtumat saattavat häiritä tuotantoa tai aiheuttaa kysyntäpiikin, jotka voivat aiheuttaa hinnankorotuksia. Ajatukseni on yksinkertaisesti se, että pitkän ajan kuluessa ihmisten sijoittaessa työtään tuottavuuden parantamiseksi, aikanaan vaikeasti tuotettavista ja kalliista hyödykkeistä tulee edullisemmin ja helpommin tuotettavia. Näin ollen laskevat hinnat ovat sekä luonnollisia että intuitiivisia.
Tästä käsityksestä huolimatta peruskuluttajahyödykkeiden hinnat ovat nousseet vuosikymmenien ajan ja samalla niiden laatu on heikentynyt. Tämä johtuu siitä, että tuottavuuden kasvu edellyttää muuttumatonta rahaperustaa, joka ilmenee hintojen välityksellä. Raha on yksikkö, joka mittaa tätä prosessia. Rahamääräisessä mittausjärjestelmässä, jossa on muuttumaton rahaperusta (toisin sanoen Bitcoin) ja tuottavuus kasvaa, hinnat alenevat. Jos rahallista mittatikkua on kuitenkin peukaloitua (eli painokoneet rullaavat uutta rahaa markkinoille), hinnat nousevat vuosi vuodelta tuottavuuden massiivisesta kasvusta huolimatta.
Tämän teoreettisen ymmärryksen jälkeen on hyvä siirtyä tiettyihin arvostelijoiden esittämiin huolenaiheisiin.
Ensimmäinen huolenaine: Nimellispalkkojen pieneneminen
Arvostelijat ovat huolissaan siitä, että Bitcoin-kannan aiheuttama kuluttajahintojen lasku heikentää työntekijöiden palkkoja, jolloin työntekijät turhautuvat ja menettävät luottamuksensa. Ongelmana on, että arvostelijat unohtavat sen, mitä palkat edustavat — ne edustavat ihmisen aikaa. Hammasharjalle on luonnollista, että teknologinen kehitys tekee niiden tuotannosta helpompaa päivä päivältä, mutta ihmisen aika on erilaista. Se on todella niukkaa ja korvaamatonta. Vaikka tietynlainen työ voidaan automatisoida, uusia tehtäviä avautuu edistysaskelien myötä. Työpaikat eivät ole rajallisia. Niinpä vaikka hammasharjan hinnan odotetaan laskevan muuttumattoman rahan tarjonnan myötä, ei ole syytä ajatella samoin ihmisen ajan suhteen.
Tarkastellaanpa joitakin datapisteitä. Alla oleva kaavio kuvastaa Yhdysvalloissa vallinneita hintoja 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuun.³
Tällä aikakaudella hinnat laskivat nopeasti, kuten huomaat. Mitä palkoille sitten tapahtui? Ne nousivat. Yhdysvaltojen työvoimatilastotoimisto toteaa:
“Kaiken kaikkiaan rahapalkkojen suuntaus oli nouseva ja elinkustannuksen puolestaan laskivat. Palkkojen ja vähittäiskaupan hintojen erilainen kehitys johtivat reaalipalkkojen merkittävään nousuun.” ⁴
Tämä dramaattinen kasvu kaikesta työn tarjonnan lisääntymisestä, joka kasvoi lähes kymmenkertaiseksi vuosisadan alusta, ja tuhoisasta sisällissodasta, joka vahingoitti vakavasti maan taloutta ja jossa kuoli satoja tuhansia ihmisiä, huolimatta.
Nyt saattaisi olla houkuttelevaa väittää, että hinnat laskivat niin dramaattisesti, koska Yhdysvallat oli nuori ja kehittyi ensimmäistä kertaa, mutta sama näkyy nykyisin teknologia-alalla. Elektroniikan hinnat ovat laskeneet vuosikymmenien ajan, mutta silti yritykset kykenevät edelleen maksamaan työntekijöilleen kilpailukykyistä palkkaa. Toki on siis mahdollista, että silloinkin, kun hinnat laskevat luonnollisesti lisääntyneestä tuottavuudesta huolimatta, työvoimakustannukset voivat pysyä samaa tai jopa nousta.
Mutta jos kriitikoiden pelot osoittautuisivat todeksi ja palkat laskisivat nimellisesti, niin tärkeintä on lopulta ostovoima. Sanotaan, että työntekijät järkyttyvät siitä huolimatta, että kykenevät ostamaan suurempia määriä laadukkaampia tuotteita ja tavaroita, asettaa heidät ikään kuin lasten tasolle, jotka eivät kykenisi tekemään peruslaskutoimituksia.
Vertailun vuoksi inflatorinen raha menettää arvoaan joka vuosi, joten tavallisella ihmisellä ei ole turvallista keinoa säästää, kun taas varakkaat hyötyvät rahoitusvälineomistuksistaan. Tämä on erityisen tuskallista, kun otetaan huomioon “palkkajäykkyys”. Alla oleva kaavio osoittaa tuottavuuden irtautuneen täydellisesti kompensaatiosta samaan aikaan kun järkevästä ja toimivasta rahasta on luovuttu.
Edellä esitetyt trendit johtavat ennustettavasti kohtalokkaisiin lopputuloksiin: vakaviin ja kasvaviin tuloeroihin, populismiin ja yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Jos arvostelijat olisivat todella huolissaan työntekijöistä, he tukisivat Bitcoinia tavallisten ihmisten säästämisteknologiana, jotta heillä olisi mahdollisuus suojata säästönsä tahattomalta hiljaiselta laimentamiselta.
Toinen huolenaihe: Reaalisten velkataakkojen kasvu
Arvostelijat väittävät lisäksi, että bitcoinin arvon noustessa bitcoin-määräisten lainojen muodostama todellinen velkataakka jatkaa kasvamistaan. He pelkäävät, että tämä luo velallisia, jotka eivät kykene maksamaan velkojaan ja lainanannosta tulee mahdotonta. Tämä näkemys on parhaimmillaan naiivi — se olettaa bitcoinin arvon kasvavan ikuisesti.
Tässä yhteydessä on hyödyllistä huomata Bitcoinin kehitys rahaksi. Uusi ylivoimainen raha ei voi yksinkertaisesti tulla maailmaan täydellisessä muodossaan — se vie aikaa. Alkuvaiheessa Bitcoin hitaasti imee arvoa perinteisistä arvon säilyttäjistä sen noustessa maailmanlaajuisen varanto-omaisuusluokan asemaan. Tämä alkuvaiheen hinnanmuodostus voi kestää vuosikymmeniä, kun bitcoinin likviditeetti ja sen markkina-arvo muihin perinteisiin varanto-omaisuuseriin kasvaa sen ylivoimaisten rahaominaisuuksien ansiosta.
Bitcoinin hitaasti voittaessa tämän rahallisen kilpailun, se siirtyy myös kirjanpidon ja arvonvaihdon luotettavaksi standardiksi. Näissä myöhemmissä vaiheissa bitcoinista tulee luotettava tili- ja laskentayksikkö, kun sen arvo vakautuu muihin omaisuuseriin nähden.
Ne, jotka ovat huolissaan bitcoin-määräisten velkojen hinnoittelusta, eivät ymmärrä aikajanaa. Velkoja ei pitäisi todellakaan hinnoitella bitcoinissa varsinkaan näin varhaisessa vaiheessa. Mutta hyvä uutinen on se, että kukaan ei ole ehdottanut tällaista tehtäväksi. Velkojen hinnoittelu on helppoa ja niiden todellinen arvo pysyy vakaana, kun Bitcoinin omaksumisen myötä sen arvo on hitaasti vakiintunut ja siitä on omaisuuseränä itsessään kypsynyt luotettava laskentayksikkö.
Kolmas huolenaihe: Sijoituksien tai kulutuksen vähenemisestä johtuva kasvun pysähtyminen
Lopuksi arvostelijat ovat huolissaan siitä, että Bitcoin luo pysähtyneen talouden, kun ihmiset pitävät kiinni jatkuvasti arvoltaan kasvavasta rahasta sen sijaan, että sijoittaisivat sen yrityksiin ja liiketoimintaan. Tämä on toinen sekaannus Bitcoinin kehityskaaresta. Bitcoinin hinnanmuodostuksen päätyttyä se vakautuu hitaasti suhteessa muihin omaisuuseriin, kuten edellä todettiin. Siinä vaiheessa se toimii maailmanlaajuisena hinnoista kertovana ja sijoituspäätöksiä ohjaavana suhteellisen muuttumattomana arvovakiona. Näissä myöhemmissä vaiheissa sijoittajat olisivat todennäköisesti edelleen kiinnostuneita sijoittamaan bitcoiniin bitcoin-määräisten tuottojen tekemiseksi, kun taas pelkkä yksinkertainen HODLaaminen muistuttaisi matalaa riskitöntä korkoa.
Tämä muutos tosiasiassa edistää parempia sijoituksia. Inflaation vuoksi varakkaat yksityishenkilöt ja rahoituslaitokset joutuvat sijoittamaan rahansa spekulatiivisiin hankkeisiin vain suojautuakseen inflaation aiheuttamalta arvon rapistumiselta. Kun Bitcoin toimii varastointivälineenä, jota ei voida laimentaa, maaninen “riskittömän” turvan etsiminen inflaatiota vastaan on menneisyyttä. Tämä johtaa tarkempiin ja mitattavimpiin sijoituspäätöksiin.
Mutta entä kulutus sellaisessa ympäristössä, jossa hinnat laskevat? Kuluttavatko ihmiset vähemmän ja hidastavat kasvua? Tutustutaan tutkimukseen. Jopa Yhdysvaltain keskuspankki toteaa:
“On hämmästyttävää, että lähes 90 prosentissa [deflatoristen hintojen] jaksoista ei ollut lamakautta. Laajassa historiallisessa tarkastelussa, suuren laman jälkeen, käsitys siitä, että [deflatoriset hinnat] ja lama liittyvät toisiinsa, käytännöllisesti katsoen katoaa.”⁵
Tässä on myös intuitiivisesti perää. Laskevat hinnat eivät tarkoita sitä, että ihmiset yhtäkkiä lopettavat kuluttamisen! Ihmisillä on edelleen tarpeita, ja he käyttävät rahaa näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Tämä pätee myös muihin kuin välttämättömiin tavaroihin. Teknologiateollisuus on kärsinyt perinpohjaisesta deflatorista hintakehitystä vuosikymmenien ajan, mutta kuluttajat haluavat edelleen uusia versioita tuotteista ja palveluista.
Itse asiassa pitäisi pikemminkin odottaa, että ihmiset kuluttavat enemmän hintojen laskiessa, koska varallisuusvaikutuksen ansiosta he tuntevat ostovoiman kasvavan — kuluttajat rakastavat hintojen laskua. Sille on syynsä, miksi kaikki Target-kaupassa kaikki on jatkuvasti “alennuksessa”.
Kolmas osa: Kuinka Bitcoin estää systeemisen deflaation
“Deflatoriset spiraalit”, jotka pitävät valtavirran taloustieteilijät öisin valveilla, ovat paljon harvinaisempia ja vähemmän vakavia Bitcoin-standardin vallitessa. Raha on mittausjärjestelmä, jota markkinaosapuolet käyttävät hintasignaalien välittämiseen. Mittausjärjestelmä vääristyy, kun keskuspankit voivat manipuloida rahan tarjontaa luomalla rahaa tyhjästä, varantovaatimuksia muuttamalla sekä korkoja nostamalla ja alentamalla.
Luomalla sarjan keinotekoisia markkinasignaaleja ja manipuloimalla luoton hintaa, inflatorinen rahan tarjonta johtavat ylivelkaantumiseen ja huonoihin sijoituspäätöksiin. Riski hinnoitellaan väärin. Ihmiset voivat kuluttaa enemmän kuin tuottavat ja markkinoiden liiallisuus (à la WeWork) voi jatkua pidempään kuin olisi ollut mahdollista ilman interventiota.
Valitettavasti se, mikä menee ylös, tulee myös alas. Talouden keinotekoinen elvyttäminen johtaa huonoihin sijoituspäätöksiin ja kuplaan, joka lopulta puhkeaa kivuliaammin ja voimakkaampia heilahteluja aiheuttaen.
Joitakin merkittäviä esimerkkejä:
- Kuohuva 1920-luku sai alkunsa, kun keskuspankit painoivat korot keinotekoisen alhaalle ja valtavan kysynnän ulkomaisille joukkovelkakirjalainoille. Tämä interventio sai aikaan kestämättömän luoton luonnin, joka lopulta huipentui suureen lamaan.
- Japani todisti tämän 1990-luvun alkupuolella, jolloin vuosia jatkunut ekspansiivinen rahapolitiikka sai aikaan omaisuuserien nopean nousun, ennen kuin markkinat lopulta romahtivat. Osakkeiden hinnat laskivat yli 63 prosenttia muutaman vuoden kuluessa ja kiinteistömarkkinoiden arvo puoliintui. Jatkuva interventio on johtanut vuosikymmeniä jatkuneeseen hitaan kasvun kauteen ja monien yritysten zombifikaatioon.
- Vuoden 2008 suuri finanssikriisi oli myös deflatorinen kriisi, jossa valtava likviditeettiromahdus jäädytti luottomarkkinat ja hinnoittelumekanismit täysin. Tilannetta pahensi vuosikausia jatkunut kevyt rahapolitiikka ja keinotekoisen alhaiset korot sekä erittäin vivutettujen eurodollaritalletusten hajoaminen.
Todella kauhistuttava deflaatio, yliluottamusten kuplien yhtäkkinen puhkeaminen markkinoilla, pahenee huomattavasti, kun suuret rahoituslaitokset voivat manipuloida valuuttaa. Valittujen virkamiesten lyhyen aikavälin edut saavat keskuspankit ja poliitikot harjoittamaan rutiininomaisesti ekspansiivista rahapolitiikkaa väliaikaisten voittojen saavuttamiseksi, tuhoisista pitkän aikavälin seurauksista piittaamatta.
Kuten Ray Dalio totesi suurista velkakriiseistä kertovassa teoksessaan:
“Monissa tapauksissa rahapolitiikka pikemminkin kasvattaa kuplaa kuin rajoittamaan sitä. Tämä pätee erityisesti silloin, kun inflaatio ja kasvu ovat hyvällä tasolla ja sijoitustuotot ovat merkittävät […] Tällaisissa tapauksissa inflaatioon ja kasvuun keskittyvät keskuspankit ovat usein haluttomia kiristämään rahapolitiikkaansa riittävästi. Näin tapahtui Japanissa 1980-luvun lopulla ja 2000-luvun puolivälissä.”⁶
Etkö usko minua?
Tilanne pahenee entisestään, kun inflatorinen rahan tarjonta tekee romahduksen jälkeisestä toipumisesta vaikeampaa. Huolimatta romahduksen aiheuttamisesta, viranomaiset usein puuttuvat välittömästi tilanteeseen yritysten pelastamiseksi. Ne tarjoavat taas kerran lyhytaikaista tukea ja tuhoisat pitkän aikavälin näkymät. Tämän seurauksena zombiyritykset, joilla on kroonisen huono johto, elävät taloudessa vielä vuosikymmenten ajan.⁷
Lopettaako Bitcoin nämä luottosyklit? Ei täysin. Mutta vankka rahapoliittinen perusta estäisi viranomaisia muodostamasta keinotekoisen suuria luottokuplia ja suojaisi yhteiskuntaa niiden aiheuttamilta kamalilta deflatorisilta seurauksilta. Voimakkaiden vaihteluiden sijaan Bitcoin tasoittaa luottosyklit luonnollisemman kokoisiksi ja muodostaa taloudellisen selkärangan kulutukselle, joka on linjassa tuottavuuden kanssa.
Johtopäätökset
Bitcoinin tarjonta ei ole deflatorista. Sen rahan tarjonta on ohjelmoitu olemaan tietynlainen — muuttumaton. Kun maailma ryhtyy käyttämään Bitcoinkantaa (eli Bitcoin-standardia), uusi rahaperustamme helpottaa taloudellista signalointia perustavanlaatuisella tavalla ja luo aiemmin kestävää terveettä kasvua ennennäkemättömällä tavalla. Sivuseurauksena hinnat luonnollisesti laskevat, kun ihmiset ovat tuottavampia ja välttävät keinotekoisten raharuiskeiden aiheuttamat todella kauhistuttava deflatoriset spiraalit.
Erityiskiitokset Karinalle tuesta tätä kirjoittaessani.
Alaviitteet
¹ Tämä ilmiö, jossa kaikkein lähimpänä rahan luomista olevat nauttivat kohtuuttomista hyödyistä, tunnetaan Cantillion-vaikutuksena. Suosittelen lukemaan tämän artikkelin johdannoksi aiheeseen: The Cantillon Effect: Because of Inflation, We’re Financing the Financiers.
² Voit lukea lisää datasta ja sen vaikutuksista täältä: World’s population is projected to nearly stop growing by the end of the century
³ McCusker, John J. (1991). “How Much Is That in Real Money?: A Historical Price Index for Use as a Deflator of Money Values in the Economy of the United States”. Proceedings of the American Antiquarian Society 101(2) : 297–373.
⁴ Douty, H. M. (1970). “Nineteenth Century Wage Trends”. BLS Staff Paper #2, s. 25.
⁵ Atkeson, Andrew & Kehoe, Patrick J.(2004) “Deflation and Depression: Is There and Empirical Link?” Federal Reserve Bank of Minneapolis Research Department Staff Report 331.
⁶ Dalio, Ray (2018). Principles for Navigating Big Debt Crises. Bridgewater.
⁷ Caballero, Richardo J., Hoshi, Takeo & Kashyap, Anil K. (2008). “Zombie Lending and Depressed Restructuring in Japan”. American Economic Review 98(5): 1943–1977
Suomennos Conner Brownin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Stop Calling Bitcoin Deflationary”. Artikkeli on julkaistu alun perin The Bitcoin Times -verkkolehden toisessa kokoelmassa lokakuussa 2019 ja myöhemmin Mediumissa 29.10.2019.
Brown opiskelee oikeustiedettä Stanfordin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on kiinnostunut rahatalouden historiasta, itävaltalaisesta taloustieteestä ja filosofiasta.
The Bitcoin Times -verkkolehden toinen kokoelma on kahdeksan kirjoittajan ja yhden suunnittelijan yhteistyön tulos. Sen tarkoituksena on kouluttaa, inspiroida ja levittää bitcoinia koskevia ajatuksia.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
Suosittelen lukemaan myös Jörg Guido Hülsmanniln hiljattain suomennetun esseen Deflaatio ja vapaus.
