275 toimenpidettä koronaviruksen leviämisen estämiseksi normaalitilaan siirryttäessä

Sulkutoimien hallinta ja vaiheittainen paluu normaaliin: muiden kuin lääkkeellisten vaihtoehtojen etsiminen koronaviruksen leviämisen vähentämiseksi

Thomas Brand
Brandin kirjasto

--

Tämä tutkimustyö on tehty yhteistyössä BioRISC:in (Biosecurity Research Initiative, St. Catharine’s College, Cambridge), Cambridgen yliopiston eläintieteen Conservation Evidence -tutkimusryhmän ja Center for the Study for the Study of Existential Riskin kanssa. Se luotiin dokumentoimalla kokemuksemme vaihtoehdoista, lukemalla ohjeita, ottamalla yhteyttä eri maissa työskenteleviin ihmisiin vaihtoehtojen selvittämiseksi ja joukkoistamalla ideoita sosiaalisessa mediassa. Suhtaudumme myönteisesti niihin vaihtoehtoihin, jotka olemme ehkä unohtaneet (erityisesti Iso-Britannian ulkopuolella toteutetut vaihtoehdot), uusille vaihtoehtojen innovaatioille tai keinoille olemassa olevien vaihtoehtojen parantamiseksi. Ota yhteyttä biorisc@caths.cam.ac.uk. Lisätietoja menetelmistämme voit lukea artikkelimme esiversiosta.

Luettelo vaihtoehdoista

Olemme tunnistaneet 275 vaihtoehtoa SARS-CoV-2:n leviämisen vähentämiseksi viidellä keskeisellä tavalla: (1) fyysinen eristäminen, (2) saastuneiden esineiden välityksellä tapahtuvan taudin leviämisen vähentäminen, (3) siivoamisen ja hygienian parantaminen, (4) lemmikkien välityksellä tapahtuvan leviämisen vähentäminen ja (5) taudin leviämisen rajoittaminen alueiden välillä. Minkä tahansa ongelman osalta tästä pitkästä luettelosta voidaan nopeasti päätyä lyhyempään mahdollisten vaihtoehtojen luetteloon merkityksellisyyden ja käytännöllisyyden perusteella. Tätä räätälöityä luetteloa käsitellään tarkemmin.

Korostamme, että vaihtoehtojen luettelointia ei pitäisi pitää suosituksena tai ehdotuksena siitä, että se on hyödyllinen. Päätöksentekijöiden ja toimijoiden, jotka päättävät näistä toimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta, tulee ottaa huomioon todisteet leviämisriskin ja toimenpiteiden todennäköisen tehokkuuden sekä niiden kustannuksista, käytännöllisyydestä ja reiluudesta. Lähtökohtamme ovat Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksien (CDC; https://www.cdc.gov) oppaat.

1. Fyysinen eristäminen

On yleisesti hyväksyttyä, että virukset leviävät pääasiassa nestemäisten pisaroiden (5 μm tai suurempi) kautta, jotka muodostuvat sairastuneen yskiessä, ja että tämä on paljon todennäköisempää läheisessä kontaktissa (esim. Bischoff ym. 2013). Tartunnan saaminen suuremmilla etäisyyksillä näyttää huomattavasti epätodennäköisemmältä, mutta eräät tutkimukset ovat osoittaneet, että pisarat voivat kulkeutua jopa kahdeksan metrin etäisyydelle (Bourouiba 2020). On epävarmuutta siitä, että voiko virus levittäytyä paljon pidempiä matkoja aerosolien muodossa (ts. alle 5 μm:n pisaroina), jotka voivat levitä huomattavasti pidemmälle kuin suuremmat pisarat, leijailla ilmassa tuntikausia ja levittäytyä ilmanvaihtojärjestelmien kautta. Tartuttavaa annosta, eli tartunnan saamiseen vaadittujen virushiukkasten määrää, ei tunneta (Lewis 2020), mikä on kriittinen tieto, koska se määrittää riskin alhaisen virushiukkasmäärän altistukselle. Fyysinen eristäminen on keskeinen osa valtioiden ohjausta tai lainsäädäntöä.

1.1 Vähennä fyysistä kontaktia

  • Vältä ja kiellä fyysisiä kontakteja kotitalouden asukkaiden ja/tai virallisesti luetteloidun ystävien “kuplan” ulkopuolella, kuten kättely, pusuttelu tai halailu.
  • Tunnista ja edistä vaihtoehtoisia fyysisen kontaktin muotoja, joiden tartuntariski on pienempi, kuten vaihtoehdot kättelyille.

1.2 Itse-eristys ilman ulkoista kontaktia

  • Kannusta ihmisiä eristämään itsensä omatoimisesti tietyksi ajaksi, jos sinulla on koronavirustaudin oireita.
  • Selitä seuraukset selvästi itselle ja muille, mikäli (oireeton) koronatartunnan saanut ei eristä itseään.
  • Saman kotitalouden jäsenet eristävät itsensä tietyksi ajaksi, jos yhdellä kotitalouden jäsenellä on oireita (ja/tai tautia epäillään).
  • Suosittele ikäihmisiä ja erityisiin riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä pysymään tiukasti kotona, paitsi jos muuta vaaditaan olennaisista syistä (“suojaaminen”.
  • Neuvo ihmisiä, jotka elävät erityisiin riskiryhmiin elävien ihmisten kanssa, välttämään ja vähentämään liikkumistaan kotinsa ulkopuolella.
  • Maksa henkilökunnalle palkkaa, jos he sattuvat saamaan tartunnan, heillä ilmenee oireita tai jollakulla samassa kotitaloudessa elävällä ilmenee oireita. Näin vähennetään riskiä sille, että työntekijä menee kuitenkin töihin sairaana.
  • Rekrytoi ja kouluta vapaaehtoisia edistämään hyviä itse-eristämisen ja itsekaranteenin käytäntöjä omissa yhteisöissään.

1.3 Lisää kotona pysymistä (#pysykotona)

  • Ohjaa tekemään töitä kotoa ja/tai etätöitä, jos tämä on suinkin mahdollista.
  • Älä pakota ihmisiä sellaisiin töihin, jotka eivät ole välttämättömiä ja joissa kotoa käsin tapahtuva työnteko ei ole mahdollista.
  • Luo kansallinen rekisteri välttämättömistä töistä.
  • Sakota ja rankaise sellaisia työnantajia, jotka kannustavat tai pakottavat ei-välttämättömät työntekijät kodin ulkopuolelle töihin.
  • Siirrä luennot ja opetus kotiolosuhteisiin käyttämällä ja kannustamalla esimerkiksi etäopiskeluun, verkko-opiskeluun ja itseopiskeluun.
  • Luo “virtuaalikoulut”, jotta opetusta ja koulutusta voidaan jatkaa keskeytyksettä.
  • Lisää vaihtoehtoja oman kodin ja yhteisön terveydenhuollolle, mukaan lukien yksinkertaisten itsetestauslaitteiden tarjoaminen erityisiin riskiryhmiin kuuluville esimerkiksi verenpaineen tai happisaturaation seuraamiseksi (ambulanssit ja sairaalat ovat vektoreita).
  • Tarjoa majoitusta ja tukea kodittomille ja niille, joilla ei ole vakinaista asuntoa.
  • Minimoi kasvokkainen vuorovaikutus työpaikoilla (mukaan lukien kokoukset, yhteisötilat, työharjoittelu ja suora työnohjaus).
  • Neuvo ja tue kaikkia työntekijöitä, jotka eivät pysty työskentelemään kotoa käsin, minimoimalla liikkuminen ja vuorovaikutus kodin ja työpaikan ulkopuolella.
  • Neuvo ihmisiä, jotka asuvat sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät pysty työskentelemään kotoa käsin, kodin ulkopuolisen liikkumisen minimoimiseksi.
  • Tarjoa itse-eritystilat (esim. hotellihuoneita) etulinjan työntekijöille, avainhenkilöille ja työntekijöille, joiden on matkustettava kaukaa työpaikalleen.
  • Kannusta vapaaehtoisryhmiä “adoptoimaan” terveydenhuollon työntekijöitä tai muita, joiden työ edellyttää heitä poistumaan kotoa. Avusta heitä päivittäisasioissa, pyykinpesussa ja muissa tärkeissä asioissa ja pyri muutoinkin minimoimaan heidän liikkumisensa ja vuorovaikutuksensa asunnon ja työn ulkopuolella.
  • Luo luettelo ihmisistä, jotka ovat lääketieteellisesti tai yhteiskunnallisesti heikossa asemassa (mukaan lukien vammaiset, avainhenkilöt ja muista huolta pitävät ihmiset, ml. omaishoitajat) helpottaaksesi heidän elämäänsä (esim. ruokatoimitukset ja lääkkeet) poistumatta sisätiloista.
  • Tarjoa lisätukea tai kehitä tai muokkaa verkkopalvelualustoja, jotta ne olisivat helpommin saavutettavissa ja intuitiivisempia haavoittuvassa asemassa ja eristyksissä oleville ihmisryhmille, kuten vanhuksille, vammaisille ja mielenterveysongelmaisille, jotka eivät välttämättä osaa käyttää teknologiaa niin hyvin. Auta heitä tilaamaan ruokaa ja seurustelemaan ystävien, perheiden ja sukulaisten kanssa etäyhteyksien välityksellä.
  • Varmista, että tietoa on saatavissa myös yksittäisille ihmisryhmille (esim. ei internetiä kotona, kirjastopalveluiden käyttäjät ja ne, jotka eivät puhu valtaväestön kieltä).

1.4 Paikallisen liikkumisen vähentäminen

  • Neuvo ja pyri minimoimaan kaikenlainen liikkuminen yhteisössä
  • Vaadi lupia, itseilmoituslomakkeita ja/tai valtakirjat asunnosta poistumiseksi. Luvaton poistuminen johtaa seurauksiin (esim. Ranskassa, Romaniassa ja Kreikassa käytössä).
  • Rajoita ihmisten liikkumisetäisyyttä kotoa (esim. 100–200 metrin säde koiran ulkoilutukseen, kuten Italiassa ja Ranskassa on tehty)
  • Rajoita hyväksyttäviä syitä poistua asunnosta (esim. ostokset, liikunta ja hautajaiset).
  • Lisää ulkoilua koskevia määräyksiä valvonnan helpottamiseksi (esim. vaatimus pysyä liikkeessä, kuten Belgiassa on määrätty).
  • Rajaa mahdollisuuksia poistua asunnosta; kiinnitä huomiota poistumistiheyteen ja poissaolon kestoon.
  • Kehota välttämään (tai rankaise) sellaista toimintaa, joka aiheuttaa lisäpaineita julkiselle palvelutuotannolle tai vaarantavat niiden tuotannon (esim. metsästyksen, surffauksen ja uimisen kieltäminen, kuten Uudessa-Seelannissa on tehty).
  • Toimeenpane ulkonaliikkumiskielto (esim. kello 18:00–05:00 Perussa; Cucalón 2020).
  • Luo tapoja, joilla ihmiset voivat jakaa ostosmatkat niiden vähentämiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yhteisöryhmäostokset tai yksi ostaja yhteisöä kohden (esim. kuten Kiinassa tehtiin).
  • Salli vain yhden ihmisen kotitaloudessa lähteä ostoksille.
  • Kielletään sellainen toiminta ja matkailu alueille, joilla fyysistä etäisyyttä on todennäköisesti vaikea ylläpitää.
  • Vähennä/poista liikennöintipalvelut, joita käytetään muuhun kuin välttämättömään liikkumiseen tarpeettomien matkojen vähentämiseksi.
  • Toimeenpane matkapuhelinseuranta rajoitusten noudattamisen tarkkailemiseksi
  • Vaadi työntekijöitä lounastamaan kotona (tai työpaikalla)
  • Vaiheista työvuorot ja -ajat niin, että kaikki työntekijät eivät ole työpaikalla yhdeksästä viiteen.
  • Käytä selkeää viestintää varmistaaksesi, että oireelliset sairastuneet eivät lähde lääkäriin tai sairaalaan ilman ennakkovaroitusta.

1.5 Vähennä ostosreissuja

  • Lisää toimituspalveluvaihtoehtoja kaupoista, ruuanjakelupisteistä ja muilta tarjoajilta.
  • Paranna infrastruktuuria, jotta ihmiset voivat hankkia elintarvikkeita, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tavaroita kotiintoimituksella.
  • Jos kapasiteettia on käytettävissä, tee kotiintoimituksesta houkuttelevampaa, esimerkiksi toimitusmaksusta luopumalla tai tarjoamalla alennuksia.
  • Pakota “minimikulutus” (esim. 20 euroa) tai “vähimmäistuotteet” kannustaaksesi ihmisiä yhdistämään ostosmatkoja.
  • Tarkkaile ja seuraa ihmisiä, jotka käyvät kaupoissa “liian” usein.
  • Kannusta toimittajia verkkokauppaan ja toimittamaan tavarat kotiin (esim. vihannes- ja ruokalaatikot).
  • Kannusta “klikkaa netistä ja nouda kaupasta” -ohjelmia, mutta anna etusija haavoittuville riskiryhmille.
  • Mahdollista suurempi määrä kotiinkuljetuksia, rekrytoi terveitä ihmisiä välityspalveluihin ja toimittamaan ruokaa ja muita tavaroita kontakteja välttäen.
  • Aseta päivittäistavaroiden ja elintarvikkeiden toimitukset etusijalle ja priorisoi erityisesti toimituksia terveydenhuollon ja muiden välttämättömien työntekijöille.
  • Tarjoa erityinen kivijalkakaupan ostosaika terveydenhuollon työntekijöille ja muille riskiryhmille.
  • Tunnista haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat ja tarjoa kotiinkuljetusmahdollisuuksia.
  • Yritykset, jotka toimittavat tavaraa tyypillisesti HoReCa-alan toimijoille, voivat nyt muuttaa ja/tai laajentaa kotitoimituksiin.
  • Rajoita ihmisten mahdollisuuksia ostaa muita kuin välttämättömyystavaroita. Älä tarjoa näytille esimerkiksi ylellisyystavaroita. Poista kaikki ylimääräiset tavarat myymälästä, rajoita erikoistavaroiden ja -tuotteiden saatavuutta tai estä niiden ostamista. Huomioi kuitenkin, että “välttämättömyydet” vaihtelevat ihmisryhmästä ja yksilöstä toiseen.
  • Tee kotiintoimituksista “kontaktittomia” ja sovita toimitus yhteen fyysisen etäisyyden kanssa esimerkiksi välttämällä toimitusten vastaanottokuittauksia. Toimita ostokset rapun ja/tai asunnon ovelle, lähetä vastaanottajalle tiedot toimituksesta ja valokuva toimituksen onnistumisen todistamiseksi. Kontaktiton toimitus vaatii yhteispeliä.

1.6 Rajoita lähikontakteja

  • Sulje julkiset paikat kokoontumisen mukaan, vrt. niiden merkitys yhteiskunnalle ja todennäköisen fyysisen läheisyyden mukaan.
  • Jos työpaikat ovat edelleen auki, sulje jaetut ruokailutilat ja muut kuin välttämättömät yhteiset tilat.
  • Ravintolat ja muut ruuantoimittajat siirtyvät takeaway- ja kotiinkuljetusmalliin.
  • Kiellä julkiset kokoontumiset
  • Rajoita niiden ryhmien kokoja, jotka liikkuvat julkisilla paikoilla ja eivät ole samasta kotitaloudesta (esimerkiksi Viron 2+2 sääntö; kaksi ihmistä yhdessä, kahden metrin turvaväli muihin)
  • Rajoita erilaisten tapahtumien määriä ja tyyppejä, kuten esimerkiksi häitä ja hautajaisia (Australia: 5 henkilöä häissä, 10 hautajaisissa; Iso-Britannia: vain perheenjäsenen hautajaiset tai ystävät, joilla ei suoraa perhettä; Public Health England 2020).
  • Poista tai sulje tilat, jotka johtavat ahtauteen, kuten esimerkiksi puistonpenkit.
  • (Kannusta ruokailemaan ulkotiloissa, jos jokin ravintola ja/tai kahvila avataan)
  • (Kouluissa ryhmäkoot on syytä pitää pieninä ja opettajat eivät saa mielellään vauhtia; aluksi koulut voivat olla auki esim. kaksi päivää viikossa)

1.7 Rajoita ryhmien väistä sekoittumista

  • Keskity rajoittamaan “pitkiä” yhteyksiä eri yhteiskuntaryhmiin kuuluvien ihmisten välillä, jotka ovat satunnaisesti tai harvoin vuorovaikutuksessa (esim. henkilöt, joilla on yhteinen harrastus tai mielenkiinnon kohde) sen sijaan, että keskityttäisiin lyhyisiin yhteyksiin samanlaisten yhteiskuntaryhmien välillä, jotka ovat säännöllisesti vuorovaikutuksessa keskenään (esim. läheiset perheenjäsenet, kollegat, läheiset ystävät).
  • Pyydä ihmisiä tunnistamaan kuplansa — kaikki ne, joiden kanssa he elävät yhdessä tai joiden kanssa heidän on oltava yhteydessä sulkutoimenpiteiden aikana — ja pyydä ihmisiä pysyttelemään mahdollisimman paljon omissa kuplissaan (Uuden-Seelannin pääministerin neuvoja).
  • Pyydä ihmisiä virallistamaan ja tunnistamaan kuplansa sosiaalisen median avulla (auttaa myös seurannassa ja tartuntalähteen jäljittämisessä, jos siihen on tarvetta — tätä on jo käytetty Singaporessa ja kehitellään muualla; de Montjoye ym. 2020).
  • Älä muuta ryhmä- ja/tai tiimijäsenyyksiä työpaikoilla ja/tai muissa yhteyksissä.
  • Hajaannuta ja eristä tiimit siltä varalta, että yhdessä tiimissä ilmenee tartuntatapaus.
  • Vältä tilojen, kuten autojen, jakamista tavanomaisia kontakteja lukuun ottamatta.

1.8 Rajoita kontakteja liikenteessä

  • Rajoita matkustus- ja liikennöintikapasiteettia (Kiina rajoitti lentokoneet 75 prosenttiin kokonaiskapasiteetista).
  • Rajoita julkinen liikenne tiettyjen ihmisryhmien käyttöön.
  • Tarjoa lisäpysäköintitilaa yksityisautoille ja polkupyörille.
  • Tarjoa polkupyöriä muunlaisen julkisen liikenteen välttämiseksi, kuten vuokrapyörien ilmaista käyttöä (esim. Prahassa) tai edullista julkisen liikenteen polkupyöräilyä (esim. Helsingissä).
  • Laajenna/aseta uusia pyöräteitä pyöräilyn edistämiseksi ja helpottamiseksi (linja-autojen/junien sijaan) ja tarjoa pyöräilijöille enemmän fyysistä tilaa (esim. Saksassa; Bezirksamt Friedrichshain-Kreuzberg von Berlin 2020).
  • Vähennä julkista liikennettä, esim. sunnuntaiaikatauluihin, jotta kontaktit vähenevät.
  • Vähennä istuin- ja seisontatilaa.
  • Käytä selkeää viestintää, jotta matkustajat muistavat jättää riittävästi fyysistä etäisyyttä kanssamatkustajiin.
  • Pyri vähentämään henkilökunnan ja matkustajien kanssakäyntiä julkisessa liikenteessä, jotta henkilökunta ja matkustajat eivät levittäisi tautia (oireettomasti) toisiinsa (esim. poista linja-autojen ja raitiovaunujen etuovet käytöstä ja poista kaikki etuosan istuinrivit käytöstä).
  • Yritykset suunnittelevat tavat, joilla töissä sairastunut henkilö voi palata turvallisesti kotiinsa.

1.9. Vähennä ja laajenna jaettujen tilojen käyttöä, mukaan lukien ruokalat, kaupat tai avoimet tilat

  • Porrasta käyttäjien tai henkilöstön aloitus- ja lopetusajankohdat.
  • Ota käyttöön varausjärjestelmä, jonka kautta ihmiset voivat varata itselleen ajan.
  • Laajenna puhelinteknologiaa, jota käytetään ruuhkaisten teiden, kauppojen tai liikunta-alueiden tunnistamiseen.
  • Allokoi käyntiajat todennettaville ryhmille. Voit käyttää perusteina esimerkiksi sukunimen ensimmäistä kirjainta (esim. ostosaika kaksi kertaa viikossa; Mauritiuksen hallitus 2020), henkilötunnusta, talon numeroa (esim. pariton/parillinen), auton rekisterinumeroa (kuten Meksikossa tehdään, mutta katso Davis (2017)) tai sosiaalista ryhmää (esim. yksi aikuinen ja yksi lapsi maanantaiaamuisin, eläkeläiset maanantai-iltapäiväisin jne.).
  • Rajoita asiointiaikaa (esim. korkeintaan puoli tuntia kaupassa; Mauritiuksen hallitus 2020), mutta ota huomioon, että tämä saattaa kasvattaa ostoskertojen lukumäärää.
  • Merkitse junavaunut ja kerro matkustajille, mihin vaunuihin he voivat siirtyä ilmoituksella. Vaunujen sisätiloja seurataan valvontakameroilla.
  • Automatisoitu järjestelmä, joka ohjaa junamatkustajat vähemmän täysiin vaunuihin (saatavilla jo monissa maissa, kuten Isossa-Britanniassa ja Saksassa).
  • Autonkuljettajat odottavat autossa noutaessaan tai jättäessään tavaroita tai ihmisiä.
  • Säädä ajanjakso (esim. klo 12–14), jonka aikana vain riskiryhmäläiset voivat poistua asunnoistaan.
  • Vaiheista avaukset. Esimerkiksi avaa julkisia tiloja alussa vain vähemmän suosituiksi ajoiksi ja tiukoilla ehdoilla.
  • Päästä vain yksittäisiä ihmisiä julkisiin tiloihin (kuten kauppaan), paitsi, kun on tarvetta avulle.
  • Kannusta erityisiä riskiryhmiä käymään jaetuissa tiloissa vain varhain aamusta (varsinkin jos ne puhdistetaan yöllä) tai muina vähäisemmän käytön aikoina.

1.10 Säilytä enimmäisrajoitukset tietyissä paikoissa

Tämä edellyttää sitä, että eri tiloihin (esim. kaupat, ruokalat, sairaalat, puistot tai junavaunut) samaan aikaan sallittujen ihmisten lukumäärää rajataan voimakkaasti. Kokonaismäärän täyttyessä noudatetaan ohjetta, että vasta yhden ihmisen poistuessa toinen voidaan päästää sisälle.

  • Asenna käyttöön lippujärjestelmä tai QR-koodit rajoittaaksesi sisäänpääsyä.
  • Käytä lippujärjestelmää ja esteitä, joita käytetään muun muassa parkkialueilla.
  • Rajaa vierailutilat ahtaissa ulkotiloissa (esim. kasvitieteelliset puutarhat) niin, että aamupäivisin tilat ovat auki vanhusväestölle ja iltapäivisin lapsiperheille.
  • Käytä wifi-yhteydellä varustettuja kameroita eri tiloissa tai junavaunuissa. Ihmiset näkevät mobiililaitteensa kautta, milloin sisään voi mennä tai missä on tilaa.
  • Suunnittele mobiilisovellus, joka mahdollistaa etäjonottamisen. Asiakkaat voivat odottaa esimerkiksi autossa ulkopuolella tai työpisteellään lounasaikaa. Mobiilisovellus ilmoittaa, kun on heidän vuoronsa siirtyä tiloihin.
  • Suunnittele järjestelmä, joka sulkee ovat automaattisesti, kun ihmisten lukumäärä ylittää tietyn kynnysarvon. Tämä voidaan havaita esimerkiksi matkapuhelinten paikkatiedoista.
  • Jonota autossasi .järjestelmä, jossa varaat jonotusnumeron haluamaltasi supermarketilta ja odotat autossasi. Järjestelmä ilmoittaa, kun on sinun vuorosi siirtyä ostoksille. (Tätä on kokeiltu Uudessa-Seelannissa; Feek 2020)

1.11 Laajenna jaettua tilaa

  • Kannusta ihmisiä liikkumaan avoimilla tiloilla (esim. pelikentät, golfkentät, maatilat ja koulutuskampukset), jos vaihtoehtoja on vähän tai väentungosta on paljon.
  • Kasvata ihmisten pääsyä avoimiin tiloihin, esim. luonnonpuistoihin, väenpaljouden vähentämiseksi.
  • Edesauta ihmisten liikkumista myös sellaisilla alueilla, joilla liikutaan tavanomaisesti vähemmän.
  • Luo verkkopalvelu, josta ihmiset näkevät selkeästi eri puistot tai avoimet alueet, etenkin jos niitä on rajoitetusti käytettävissä.
  • Lisää junien ja linja-autojen määrää ja kokoa vähentääksesi paikallista väenpaljoutta.
  • Suurenna tai laajenna tiloja, kuten ruokailutiloja tai pukuhuoneita, ihmisten välisen etäisyyden kasvattamiseksi.
  • Sulje pois tai rajoita liikennettä tietyille teille ja/tai alenna nopeusrajoituksia, jotta teitä voidaan käyttää liikunta- ja virkistyskäyttöön sekä parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden fyysistä etäisyyttä.

1.12 Kasvata fyysistä etäisyyttä

  • Asenna maahan selkeitä ja värikkäitä merkintöjä, jotta ihmiset hajaantuvat mahdollisimman laajalle alueelle (esim. ruudukko lounasalueille tai jonotuspaikan merkitseminen). Ota huomioon myös liikunta- ja näkörajoitteiset, esim. puheohjaus, neuvonta ja maahan matalia korokkeita.
  • Käytä selkeää viestintää ja pyydä ihmisiä noudattamaan fyysistä etäisyyttä
  • Kehota henkilökuntaa noudattamaan fyysistä etäisyyttä, varmista etäisyys jonoissa ja ohjaa henkilökuntaa opastamaan asiakkaita ja käyttäjiä.
  • Työtilojen ja -pisteiden välistä etäisyyttä tulee kasvattaa (esim. vain joka toisen kassapisteen pitäminen auki, työpisteiden välisen etäisyyden kasvattaminen avokonttoreissa).
  • Kannusta käyttämään portaita hissien sijaan. Varaa hissit liikuntarajoitteisten ja huonokuntoisten käyttöön.
  • Rajoita hissin käyttöä, esimerkiksi yksi henkilö tai kotitalous kerrallaan tai yksi henkilö kussakin ison hissin kulmassa.
  • Salli vain liikuntarajoitteisten ja/tai vanhusten käyttää hissejä
  • Kasvata etäisyyttä liukuportaissa (esim. värjää joka kolmas liukuportaiden askelma käyttöön).
  • Kiellä liukuportaissa kävely.
  • Lisää sisääntulo- ja poistumismahdollisuuksia ruuhkien välttämiseksi.
  • Eristä juoksijat ja kävelijät toisistaan.

1.13 Vähennä vastaan tulevien välistä vuorovaikutusta

Ajatus on, että yhden suunnan virtaus lisää fyysistä etäisyyttä.

  • Luo yksisuuntaisia reittejä rakennusten, kauppojen, ulkoilureittien ja muiden tilojen varrelle nuolien ja esteiden avulla.
  • Normalisoi myötäpäivään kävely jaetuissa tiloissa.
  • Normalisoi yksisuuntainen kävely jalkakäytävillä (esim. jos autotien molemmin puolin on kävelykatua, niin oikealla puolella kaikki kävelevät yhteen suuntaan ja vasemmalla toiseen suuntaan).
  • Jos rakennuksessa on useita portaikkoja, harkitse niiden jakamista niin, että joissakin portaikossa mennään vain ylöspäin ja toisissa vain alaspäin.
  • Erottele selvästi rakennuksen sisään- ja uloskäynnit toisistaan (ottaen huomioon sen, miten tämä vaikuttaa ulkotiloissa tapahtuvaan liikennevirtaan).
  • Ruuhkaisissa liikennepisteissä varmista, että ihmiset liikkuvat ensin ulos ja vasta sitten sisään. Tarvittaessa vuorotellaan.

1.14 Vähennä tartuntojen mahdollisuutta

  • Asenna esteitä ja/tai läpinäkyvät muovisuojat kauppoihin ja/tai julkiseen liikenteeseen henkilöstön suojelemiseksi.
  • Käynnistä rutiininomainen ruumiinlämmönmittaus. Estä niiden ihmisten pääsy julkisiin tiloihin ja työpaikoilleen, joiden ruumiinlämpö on korkealla. Tämä on rutiinitoimenpide joissakin maissa, kuten Kiinassa (Xiao ym. 2020).
  • Järjestä tapahtumat ulkosalla mahdollisuuksien mukaan
  • Vältä tarpeetonta puhumista, kun sinun on pakko olla lähellä muita ihmisiä.
  • Poista taustamusiikki käytöstä julkisissa tiloissa, jotta ihmisten ei tarvitse korottaa ääntään tai siirtyä lähemmäksi tullakseen kuulluksi, jotta ylimääräinen tartuntariski voidaan minimoida.
  • Lisää ilmanvaihtoa sisätiloissa varmistaaksesi, että aerosolit laimentuvat ja puhaltavat pois sisätiloista.
  • Vältä kiertoilmastoinnin käyttöä vähentääksesi aerosolien pitoisuutta hengitysilmassa.

2. Saastuneiden esineiden välityksellä tapahtuvan taudin leviämisen vähentäminen

Yhdysvaltain tautikeskuksen eli CDC:n ohjeistus on, että SARS-CoV-2-virus voi tarttua, kun ihmiset koskettelevat viruksen saastuttamia pintoja ja koskettavat tämän jälkeen nenäänsä, suutaan tai silmiään, mutta tämä vaikuttaa olevan vähemmän merkityksellistä verrattuna henkilöiden väliseen taudin leviämiseen (CDC 2020a).

2.1 Fyysistä kosketusta vaativien esineiden poistaminen

  • Poista mahdollisuuksien mukaan käytöstä sellaiset järjestelmät, jotka edellyttävät ihokosketusta, kuten ovenkahvat tai hissin nappulat.
  • Varmista sellaiset esineet ja asiat, joita useat ihmiset (esim. vesi- ja kahviautomaatit, julkiset istuinpaikat tai aikakausilehdet) koskettelevat ja harkitse niiden poistamista, mikäli ne eivät ole välttämättömiä tai niiden puhdistaminen on syystä tai toisesta hankalaa.
  • Poista mahdollisuuksien mukaan avoimet ovet tai portit sisätiloissa ja ulkotiloissa käytöstä. Varsinkin sellaiset, jotka vaativat kosketusta ja/tai tarttumista.

2.2 Paranna asioiden tekemisen helppoutta kosketuksen välttämiseksi

  • Käytä automatisoituja, kosketuksettomia järjestelmiä, kuten automaattiovia ja -hanoja, automatisoituja liikennevaloja (kuten Sydneyssä, Australiassa) tai automaattisia käsidesiannostelijoita.
  • Kehitä puhelinsovellus, jonka avulla voit kuitata paketit ja/tai muut asiat vastaanotetuiksi ilman kosketusta.
  • Korvaa paketin vastaanottoallekirjoitus sillä, että tavarantoimittaja ottaa kuvan toimitusosoitteessa ovi auki (tämä on jo monien tavarantoimittajien käytössä Isossa-Britanniassa).
  • Estä jaettujen näyttöjen koskettelu ja korvaa ne jollain muulla ja/tai koskettamalla niitä erillisellä esineellä.
  • Älä veloita erillistä maksua kotiinkuljetuksesta koti- ja/tai ulko-ovelle, suosi tuotteiden pakkaamista muovipusseihin.
  • Pakkaa kaikki verkkokaupasta ostetut tavarat muovipusseihin. Suosi toimitusta huoneiston ulkopuolella ja asiakas kantaa ne itse sisään mahdollisuuksien mukaan.
  • Mahdollista auton tankkaaminen välttämällä kosketusta ja/tai tarjoa tankkauspalvelua, jotta asiakkaan ei tarvitse nousta autosta.
  • Korvaa kosketusnäyttöjen koskettelu ääniohjauksella.

2.3 Kontaktittoman maksamisen käytön lisäämisen

  • Kannusta ihmisiä maksamaan pankkikortilla rahan käsittelyn vähentämiseksi.
  • Kannusta maksamaan kosketuksettomasti vähentääksesi maksupäätteiden ylimääräistä koskettelua.
  • Nosta lähimaksun enimmäismäärää.
  • Poista mahdolliset vähimmäisostosmäärät kontaktittoman maksamisen edistämiseksi.
  • Kannusta maksamaan matkapuhelinsovelluksilla.
  • Tee lähimaksusta oletusarvoinen maksuvaihtoehto itsepalvelukassoilla (niin kuin Virossa tehdään) vähentääksesi näyttöjen koskettamista.
  • Helpota pienten kivijalkaliikkeiden siirtymistä puhelinmaksamiseen (jotkut pankit ovat olleet haluttomia tähän), esimerkiksi asiakkaiden kerätäkseen ostoksensa liikkeen ulkopuolelle.

2.4 Suunnittele järjestelmiä, jotka vähentävät jaettuja kontakteja

  • Pakkaa tuoretavaraa, hedelmiä ja vihanneksia ennalta jo tuotantovaiheessa (esim. konditoria- ja leipomotuotteet, hedelmät ja vihannekset).
  • Sovi siitä, että eri ihmiset koskettavat esimerkiksi jäteastioissa eri kohtia (esim. jäteastiaan on lisätty punaisella merkitty kohta ja kirjoitettu “älä koske” tai jäteastiaan asennetaan erillinen kahva).
  • Lisää droonien käyttöä toimituksissa.
  • Itseajavien ajoneuvojen käyttö tavarantoimituksessa
  • Kauppakärryihin ei tarvitse laittaa kolikkoa ja niihin on asennettu käsidesiannostelijat.
  • Pyydä asiakkaat asettamaan tavarat liukuhihnoille tietyllä tavoin, jotta kassatyöntekijän ei tarvitse koskea ostoksiin.
  • Laajenna kassalinjastoja ja asenna siirtomekanismi, jotta kassatyöntekijän ei tarvitse koskettaa ostoksia.
  • Anna asiakkaille selvä viesti siitä, että he eivät kosketa tarpeettomasti tavaroita, paitsi jos päättävät ostaa ne. (esim. “kosketus on ostopäätös” -sääntö).
  • Aseta erilliset “tuhoamisastiat” huonokuntoisille ja/tai -laatuisille tavaroille, joita on kosketettu.
  • Kaikki roskat, kuten kertakäyttöastiat ja -ruokailuvälineet, heitetään suoraan roskakoriin, jotta kenenkään muun ei tarvitse kerätä ja heittää niitä pois.
  • Kannusta asiakkaita itsekeräilyyn: mahdollista tuotteiden välitön skannaus kaupoissa ja supermarketeissa. Asiakas skannaa ja pussittaa ostoksensa omatoimisesti, maksaa poistuessaan ja voi käyttää omaa matkapuhelintaan tuotteiden viivakoodien skannaukseen.
  • Mahdollista matkapuhelinten käyttö viivakoodilukijoina, jotta asiakkaat saavat tarpeelliset tuotetiedot tällä tavoin. Samalla vähennetään tuotteiden ylimääräistä koskettelua asiakkaiden toimesta.
  • Varmista, että tuotteet on asetettu hyllyille niin, että tarrat ja viivakoodit ovat välittömästi nähtävissä.

2.5 Vältä suoraa kosketusta apuvälinein

  • Tarjoa asiakkaille välineitä (esim. pihdit myymälässä) tuotteiden suoran koskettelun vähentämiseksi välttämiseksi. Apuvälineet on puhdistettava ennen seuraavaa käyttökertaa.
  • Ihmiset tuovat omat apuvälineet mukanaan, esimerkiksi pihdit ostosten poimimiseksi ja PIN-koodin antamiseksi maksupäätteellä (työkalujen tulee olla monikäyttöisiä).
  • Apuvälineet voi puhdistaa sisääntulo- ja ulosmenoreiteillä.
  • Tarjoa asiakkaille käsineitä esimerkiksi bensapumpuilla ja kauppoihin saapuessaan. Tarjoa asiakkaille roskalaatikot, joihin kertakäyttötavarat voi jättää asiakkaan poistuessa tiloista.
  • Syö ruokailuvälineillä sormien sijaan.

2.6 Aseta yksi henkilö käsittelemään kosketuspintaa, jota tavallisesti käyttää monta ihmistä

  • Pyydä henkilöstöä tankkaamaan asiakkaiden autot, jotta bensapumppua ei käsittele liian moni henkilö. Maksu voidaan hoitaa puhelinsovelluksella tai lähimaksulla ilman, että asiakas poistuu autostaan.
  • Lyhennä tuotantolinjoja mahdollisuuksien mukaan tai korjaa työnjakoa niin, että jokaisen tuotantolinjassa työskentelevän ihmisen on oltava vuorovaikutuksessa vain rajoitettuun määrään kollegoita. Määritä esimerkiksi sama henkilö tuotantoon ja pakkaamiseen tai anna yhden henkilön aina pakata toisen henkilön tuotokset.

2.7 Kämmenillä ja etenkin sormilla tapahtuvan koskettelun vähentäminen

  • Kosketa esineitä (kuten ovikelloa tai numeronäppäimistöä) rystysellä tai sormen keskinivelellä sormenpään sijaan.
  • Työnnä raskaampia esineitä ja kohteita (kuten ovia) kyynärpäällä tai selällä käsien sijaan.
  • Suunnittele tai mukauta fyysistä kosketusta edellyttävät esineet käsikontaktin välttämiseksi, kuten esimerkiksi luomalla jalka- tai kyynärpääkäyttöisiä vesi- ja kahviautomaatteja, portteja tai ovia. Materialize (2020) tarjoaa suunnittelutiedostoja 3D-tulostettujen ovenkahvien jatkopalojen tuottamiseksi.

2.8 Kannusta käyttämään esineitä ja asioita yksin

  • Ihmiset käyttävät vain omia tavaroitaan. Tavaroita ei tule jakaa. Esimerkiksi vesipulloja vesilasien sijaan (ottaen huomioon ristisaastumisen riski kotoa).
  • Yksilöt käyttävät omia aiemmin jaettuja esineitä, esimerkiksi nitojaa tai saksia käyttää enää vain yksi henkilö.
  • Kannusta työntekijöitä ottamaan ruoka kotoaan mukaansa ja valmistamaan ruoka ennalta ennen töihin tuloa.
  • Älä tarjoa työpaikalla astioita tai ruokailuvälineitä, laseja tai kippoja. Jos näin kuitenkin tehdään, niin varmista, että ne puhdistetaan kunnolla ennen uudelleenkäyttöä.
  • Syö omalla työpisteelläsi aina kun mahdollista.
  • Työskentele omalla työpisteelläsi, älä jaa työpistettäsi muiden kanssa.

2.9 Esineiden uudelleenkäytön vähentäminen

  • Kannusta kertakäyttöisten kuppien, ruokailuvälineiden ja astioiden käyttöön, mutta varmista, että ne voidaan hävittää turvallisesti.

2.10 Käytä turvallisempia pintamateriaaleja

Kuparin tiedetään inaktivoivan viruksia paljon nopeammin kuin muiden yleisten pintamateriaalien (Grass ym. 2011; Vincent ym. 2018) mukaan lukien SARS-CoV-2:sta (van Doremalen ym. 2020). SARS-CoV-2-virus inaktivoituu paremmin paperi- tai kartonkipinnalla kuin muovipinnalla (van Doremalen ym. 2020).

  • Lisää kuparipäällysteisiä pintoja yhteisöllisiin ja julkisiin tiloihin, terveydenhuollon tiloihin ja muihin kriittisiin kohteisiin.
  • Käytä paperipusseja muovipussien sijaan.

3. Siivoamisen ja hygienian parantaminen

Parempi henkilökohtainen hygienia ja etenkin käsienpesu ovat vakio-ohjeita (esim. CDC 2020b). Kankaiset kasvomaskit voivat johtaa itsetartuntaan tai väärään turvallisuudentunteeseen, mikä saattaa johtaa muiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden, kuten fyysisen etäisyyden (WHO 2020), heikompaan noudattamiseen. CDC kuitenkin suosittelee maskien käyttöä kaikille yli kahden vuoden ikäisille julkisissa tiloissa (CDC 2020d).

3.1 Käsienpesuun kannustaminen

  • Luo säännöllinen ja tehokas käsienpesusuositus (mukaan lukien käsivarret, jos ne ovat paljaina) etenkin vaihtaessasi sijaintia tai mahdollisen taudinaiheuttajalle altistumisen jälkeen.
  • Paranna veden ja saippuan tai puhdistusaineiden saatavuutta niille, joilla ei ole pääsyä käsienpesutiloihin.
  • Tarjoa peruskäsidesipisteitä kaikille yhteisöille ja varsinkin köyhimmille alueille (esim. Hulland ym. 2013). Ne voidaan asentaa esimerkiksi bussi- ja junapysäkeille.
  • Tarjoa ihmisille tietoa siiten, miten kädet pestään hyvin (erilaisista ohjeista; Koerth 2020).
  • Käytä pesutiloissa kylttejä, jotka varoittavat epähygieniaan liittyvistä vaaroista. Tutkimus osoitti, että tämä oli Iso-Britanniassa tehokasta ja lisäsi kätensä pesevien ihmisten osuutta (Judah ym. 2009).
  • Huolehdi käsienpesumahdollisuuksista sisään- ja uloskäynneillä sekä mahdollisesti saastuneilla alueilla.
  • Asenna automaattisesti alkoholipohjaista käsienpesuainetta annostelevat laitteet supermarkettien sisääntulo- ja poistumistiloihin. Asenna samanlaiset laitteet myös julkiseen liikenteeseen.
  • Edellytä käsienpesua saavuttaessa ja lähdettäessä.
  • Edellytä käsienpesua ennen mahdollisesti saastuneiden esineiden koskettelua ja niiden koskettelun jälkeen.
  • Edellytä käsienpesua ennen ruokailua ja ruokailun päätyttyä.
  • Tarjoa ilmaista saippuaa tai desinfiointiainetta avaintyöntekijöille ja vapaaehtoisille, kuten roskakuskeille ja autonkuljettajille säännöllisen käsienpesun edistämiseksi
  • Kannusta tai pyydä ihmisiä lopettamaan syljeskely julkisissa paikoissa.
  • Pese kädet huolellisesti ennen kasvojen koskettamista ja sen jälkeen.
  • Kannusta ihmisiä aivastamaan tai yskimään kyynärtaipeeseen käsien sijaan (välttääksesi taudinaiheuttajan edelleen leviämistä).
  • Kannusta ihmisiä kantamaan kertakäyttönenäliinoja mukanaan ja laittamaan ne roskakoriin yskimisen, aivastuksen tai kasvojen pyyhkimisen jälkeen sen sijaan, että he käyttäisivät vaatteitaan tai kangasnenäliinoja tähän.
  • Kannusta ihmisiä käymään suihkussa kotiin palatessaan (erityisesti terveydenhuollon, julkisen liikenteen ja kauppojen työntekijät).
  • Asenna enemmän roska-astioita yhteisöön ja julkisiin tiloihin
  • Lisää suihku- ja puhdistautumistilojen saatavuutta eri työpaikoilla; erityisesti terveydenhuollon, julkisen liikenteen ja kauppojen työntekijöille.

3.3 Maskien käytön kannustaminen

  • Käytä kasvomaskia kodin ulkopuolella (pakollista Tšekissä, Kiinassa ja Slovakiassa; yhteisöt pyrkivät valmistamaan maskeja), Itävallassa maskin käyttö on pakollista kaupoissa ja Yhdysvalloissa niiden käyttöä suositellaan julkisissa tiloissa.
  • Maskeja tarjotaan julkisiin tiloihin tultaessa (esim. Espanja)
  • Etusijalle asetetaan maskien tarjoaminen erityisissä riskiryhmissä oleville, myös niille, joilla ei ehkä ole varaa maskeihin ja edistetään maskien uudelleenkäyttöä (pesu- ja puhdistuskeinot opettaen) ja/tai niiden oikeaoppista hävittämistä käytön jälkeen.
  • Tarjoa julkista tietoa ja koulutusta maskien ja muiden henkilökohtaisten suojavälineiden turvallisesta ja asianmukaisesta käytöstä, pukemisesta ja riisumisesta, puhdistamisesta ja hävittämisestä.
  • Varmista, että maskit ovat hyvälaatuisia; riittämättömät, ylihinnoitellut tai sopimattomat maskit ja muut henkilökohtaiset suojavarusteet voivat muodostaa vaaran.

3.4 Kannustetaan asianmukaiseen vaatteiden pesuun

  • Vaihda ja pese vaatteet palatessasi kotiin tai mahdollisen saastumisen jälkeen (erityisesti terveydenhuollossa, julkisissa tehtävissä tai kaupoissa työskentelevien ihmisten osalta).
  • Vältä likapyykkien ravistelua ennen pesua, jotta virushiukkaset eivät leviäisi ilmassa ympäriinsä.
  • Pese ja kuivaa mahdolliset pyykkipussit tai desinfioi pyykkikori.
  • Pese vaatteet sopivassa lämpötilassa ja käytä riittävä määrä pesuainetta.
  • Tue ihmisiä, joilla ei ole taloudellisten olosuhteidensa tai muuten mahdollisuutta pestä vaatteitaan ja/tai sulkutoimenpiteet ovat rajoittaneet pyykkäysmahdollisuuksia.

3.5 UV-C:n käyttö

UV-C (lyhyen aallonpituuden ultraviolettivalo, jolla on taudinaiheuttajia tappava vaikutus) vaikuttaa tehokkaalta, mutta sitä ei voida käyttää, jos läsnä on ihmisiä tai eläimiä.

  • Desinfioi ruoka UV-C-valolla.
  • Desinfioi kirjeposti, käteinen ja kolikot ja muut esineet (esim. matkapuhelimet tai avaimet) UV-C:llä.
  • Auta heikommassa asemassa olevia ihmisiä hankkimaan UC-V-puhdistusvälineet tarvittaessa.

3.6 Siivouksen parantaminen

Useat biosidivalmisteet ovat tehokkaita SARS-CoV-2:ta vastaan; näyttöön perustuvia ohjeita ovat antaneet muun muassa Euroopan tartuntatautivirasto ECDC (ECDC 2020) ja Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto EPA (EPA 2020).

  • Tee julkisen liikenteen tiloista ja muista yhteisistä tiloista helpommin ja nopeammin desinfioitavia tai siivottavia, käytä imukyvyttömiä materiaaleja puhdistamisen tehostamiseksi ja niin edelleen.
  • Kouluta henkilöstölle oikeanlainen puhdistustekniikka ja opasta varusteiden asianmukaisessa käytössä; siivoajilla pitää olla myös suojavarusteet kunnossa.
  • Käsittele säännöllisesti ulkoiset jaetut tilat, kuten istuimet tai leikkikentät, desinfiointiaineilla.
  • Puhdista todennäköisesti saastuneet pinnat ja esineet säännöllisesti (esim. hanat, bensapumput, ovenkahvat, hissipainikkeet jne.).
  • Puhdista erityisen riskialttiit (työ)tilat säännöllisesti, kuten työpöydät, näppäimistöt, ovenkahvat, ruokailutilat, wc- ja pesuhuoneet, tulostimet, vesi- ja kahvikoneet ja lelut lastentarhoissa.
  • Rajaa aukioloaikoja kaupoissa ja julkisessa liikenteessä, jotta siivoukselle jää aikaa.
  • Käske siivoojia käyttämään kertakäyttöpyyhkeitä yhteisiä pintoja ja tiloja puhdistettaessa. Vältä uudelleenkäyttöä, jos siivousvälineitä ei ole pesty ja desinfioitu kunnolla.
  • Kannusta tai vaadi ihmisiä kuljettamaan mukanaan omaa desinfiointiainettaan ja käyttämään sitä jaettuja pintoja kosketeltaessa (ennen ja jälkeen).
  • Toimita desinfiointiainetta sisältäviä kertakäyttöpyyhkeitä ja roska-astiat sellaisiin paikkoihin, joissa saastuminen on todennäköisempää, kuten esimerkiksi korttimaksupisteille ja sellaisille oville, joissa kulkukortin pitää koskettaa pintoja ja/tai se pitää työntää kortinlukijaan.
  • Syväpese alueet ja tilat, joissa sairastuneet ja/tai oireilevat ihmiset ovat oleskelleet. Kiellä muita käyttämästä tiloja ennen kuin ne on asianmukaisesti puhdistettu.
  • Puhdista jaetut tilat, kuten ruokailutilat (ja -pöydät), ostoskärryt tai itsepalvelukosketusnäytöt, jokaisen käyttökerran jälkeen.
  • Suihkuta ulkotilat ja ajoneuvot desinfiointiaineella. Hyödynnä tarvittaessa drooneja tai lentokoneita (kuten tropiikissa tehdään hyttysten torjumiseksi).
  • Tarjoa laaja-alaisesti ohjeita ja tietoa kotitekoisten alkoholipohjaisten käsienpesuaineiden ja desinfiointisuihkeiden valmistamiseksi.
  • Kerro selvästi, mitkä ratkaisut eivät ole tehokkaita koronaviruksen tappamiseksi.
  • Anna selkeitä ohjeita tehokkaista desinfiointi- ja pesuaineista, joita on helposti kaikkien saatavilla.
  • Luo selkeät toimialastandardit ja -odotukset desinfiointiaineiden käytöstä hotelleissa, ravintoloissa ja niin edelleen.
  • Puhdista yhteisiä ulkopintoja usein, esim. ulkopöydät.

3.7 Pintojen ja esineiden omaehtoinen dekontaminaatio

SARS-CoV-2:lla tehdyt kokeet osoittavat viruskuorman eksponentiaalisen tuhoutumisen. Pisin elinkelpoisuus puoliintumisaikojen mediaanina ilmaistuna oli noin 5,6 tuntia ruostumattomalla teräksellä ja 6,8 tuntia muovilla (van Doremalen ym. 2020), mutta alempi pahvilla ja paljon alempi kuparilla. Eräässä toisessa tutkimuksessa (Moriarty ym. 2020) todettiin, että SARS-CoV-2 voidaan havaita pinnoilla jopa 17 päivän ajan. Influenssaviruksella tehdyt tutkimukset osoittavat, että kaikki elävät virukset olivat kadonneet 24 tunnin kuluessa kaikilla testatuilla pinnoilla (muovi, puu, teräs ja kangas), mutta epäaktiivisen virusmateriaalin (geneettinen materiaali) määrä muuttui hyvin vähän (vain 10–100 kertaa vähemmän 24 tunnin kuluttua) (Greatorex ym. 2011).

  • Laita kiireettömät, pilaantumattomat postitoimitukset (kirjeet ja paketit) pusseihin ja odota muutaman päivän ajan ennen avaamista.
  • Kannusta käyttämään postilaatikoita ja mahdollisuus tarkastaa posti koskematta, jotta vastaanottaja voi itse päättää avata tai jättää avaamatta saapunutta postia.
  • Laita henkilökohtaiset kertakäyttöiset suojavarusteet kaksinkertaiseen pussiin ja odota 72 tuntia ennen hävittämistä.
  • Säilytä jaetut kotitalouden tavarat (esim. ostoskassit) siten, että vanhin tavara otetaan ensin käyttöön.
  • Valitse lähtökohtaisesti sellainen tavara tai palvelu, jota on käytetty yhteisesti mahdollisimman kauan aikaa sitten (hotellihuone, vuokra-auto).
  • Jos sinulla on tarjolla useita vaihtoehtoja (esim. suhteellisen tyhjän linja-auton tai junan istumapaikat) tai ne voidaan luoda (esim. tyhjä penkkirivi muutaman hengen kokoontumisessa), niin varaa istuma-/seisomapaikat mahdollisimman kauaksi toisistaan ja vähennä mahdollisuuksia sille, että usein käytettyjä paikkoja käytetään usein.

3.8. Jätevesijärjestelmien puhdistus

Maailman terveysjärjestön yksimielisessä asiakirjassa SARS:in superlevittäjätapahtumasta hongkongilaisessa asuinkorttelissa todettiin, että tartunnat tapahtuivat jätevesijärjestelmässä olleiden vikojen vuoksi (WHO 2003). SARS-CoV-2:n leviämistä jätevesijärjestelmien kautta koskevassa kommenttikirjoituksessa (Gormley ym. 2020) ehdotettiin seuraavia mahdollisuuksia tämän riskin vähentämiseksi.

  • Selvitä kylpyhuoneissa, keittiöissä tai peseytymistiloissa ilmaantuvien epämiellyttävien hajujen syy.
  • Asenna toimivat U-mutkat kylpyhuoneiden ja keittiöiden vesilaitteisiin.
  • Avaa kaikkein vesilaitteiden hanat vähintään viiden sekunnin ajaksi kahdesti päivässä (aamulla ja illalla). Kiinnitä eritystä huomiota kylpyhuoneiden ja märkätilojen lattiakaivoihin estääksesi vesilukon tiivisteen rikkoutumisen U-mutkissa.
  • Jos laitteen jätevesiputkisto näyttää olevan rikki tai irrallaan, suojaa se välittömästi (eli peitä se muovipussilla; muovipussi ja teippi riittävät useimmissa tapauksissa; varmista, että muovipussi on ehjä).
  • Jos putkissa näyttää olevan halkeamia tai vuotokohtia, korjaa ne tarvittaessa teipillä tai tehokkaalla liimalla.
  • Tarkkaile jatkuvasti jätevesiputkiston suorituskykyä (suurissa ja/tai korkeissa rakennuksissa).

3.9 Ilmastointijärjestelmien puhdistus

Eräs Kiinassa suoritettu tutkimus osoitti, että SARS-CoV-2-virushiukkasia löytyi koronavirustautipotilaiden sairaalahuoneiden ilmanvaihtojärjestelmistä (Ong ym. 2020).

  • Varmista, että ilmastointijärjestelmässä on tehokas suodatusjärjestelmä.
  • Suorita säännöllinen ilmastointijärjestelmien puhdistus ja huolto.
  • Tuuleta sisätilat hyvin viruskuorman vähentämiseksi.
  • Varmista, että ilmastointilaitteiden poistoaukot on asetettu kauas yleisistä tiloista.
  • Varmista, että ilmastointilaitteiden poistoaukoista ei virtaa ilmaa takaisin avointen ikkunoiden kautta.

4. Lemmikkien välityksellä tapahtuvan leviämisen vähentäminen

Maailman eläintautijärjestön (Office International des Epizooties, World Organisation for Animal Health) uusimmissa ohjeissa todetaan, että “ei ole näyttöä siitä, että ihmisiltä tartunnan saaneilla eläimillä olisi merkitystä COVID-19:n leviämisessä” (OIE 2020). Tutkimuksessa on kuitenkin havaittu, että COVID-19:n ihmisillä aiheuttava virus voi ainakin kokeellisesti ja suurilla virusannoksilla levitä kissoihin ja fretteihin (Shi ym. 2020). Jotkut tartunnan saaneet kissat pystyivät täten levittämään tartunnan toisille kissoille ilmateitse tapahtuneen tartunnan kautta. Nuoret kissat näyttävät olevan erityisen alttiita tartunnoille, koirat (kolmekuukautiset pennut) eivät vaikuta olevan erityisen herkkiä ja siat, kanat ja ankat eivät lainkaan alttiita. New Yorkin Bronxin eläintarhassa havaittiin 6. huhtikuuta 2020 tiikerin sairastuneen koronavirustautiin. Tiikerin uskotaan saaneen tartunnan oireettomalta eläintenhoitajalta (Anon 2020a). CDC kehottaa varotoimenpiteenä, ihmiset, jotka kärsivät tai joiden epäillään sairastuneen koronavirustautiin, tulisi välttää lemmikkieläinten koskettelua (CDC 2020c). Iso-Britanniassa on tällä hetkellä suositeltu kissojen pitämistä sisätiloissa, jos jonkun kotitaloudessa epäillään sairastuneen koronavirustautiin (Gill 2020). Tässä luetellut mahdolliset toimenpiteet ovat varotoimenpiteitä tämän mahdollisen riskin torjumiseksi.

  • Minimoi mahdollisesti tartunnan saaneiden suora ja epäsuora kontakti lemmikkieläimiin, kuten kissoihin, taudin leviämisriskin vähentämiseksi. Vältä kontakteja tällaisiin henkilöihin, jakamasta ruokaa heidän kanssaan ja vältä ylimääräistä koskettelua.
  • Vähennä sellaisten lemmikkieläinten koskettelua, jotka ovat olleet kosketuksissa koronaviruspotilaan tai sellaiseksi epäillyn kanssa. Anna eläimille erilliset ruoka- ja vesikulhot ja pidä lemmikit tarvittaessa erillisessä huoneessa.
  • Desinfioi ja hävitä turvallisesti mahdollisesti lemmikkien saastuttamat ainekset (esim. käytetty kissanhiekka).
  • Testaa lemmikkieläimet koronavirustartunnan varalta, jos lemmikin epäillään saaneen tartunnan toiselta eläimeltä tai ihmiseltä. Varmistetaan myös, että ihmiset eivät ole saaneet koronavirustartuntaa lemmikiltä.
  • Pidä lemmikkikissat sisätiloilla epidemian aikana, jotta koronavirus ei pääse tarttumaan kotitaloudesta toiseen.
  • Pidä koirat kytkettyinä ulkosalla.
  • Säilytä fyysinen etäisyys sekä luonnonvaraisiin eläimiin että lemmikkeihin.
  • Kannusta pesemään lemmikit kunnolla kotiin saapuessasi. Tee sama, jos käyt eläinlääkärissä.
  • Pelasta, hoida ja palauta luonnonvaraiset eläimet luontoon.

5. Taudin leviämisen rajoittaminen alueiden välillä

Liikkumisen rajoittaminen on osa pandemian alkuvaiheessa tapahtuvaa eristämistä ja myös liikkumisen estämistä alueille, joiden selviytymismahdollisuudet ovat rajalliset. Myöhemmissä vaiheissa sitä todennäköisesti käytetään sekä eristettyjen yhteisöjen suojelemiseksi että hyvin erilaisista tautikuormista kärsivien alueiden välisten erojen tasaamiseksi.

5.1 Vähennä liikkumista, joka pahentaa ongelmaa

  • Rajoita liikkumista niihin maihin, joista virus on tullut maahan ja älä päästä ihmisiä palaamaan vapaasti epidemia-alueilta.
  • Aseta alueellisia matkustusrajoituksia tai sulkuja tautipesäkkeille liikkumisen tai sieltä poistumisen rajoittamiseksi erilaisten alueellisten indikaattorien perusteella.
  • Kiellä matkat kaupunkikeskuksista maaseudulle, jotta maaseudun terveydenhuoltoinfrastruktuuria ei kuormiteta liikaa (esim. Norjassa on kielletty matkustaminen kesämökeille; Anon 2020b).
  • Pysäytä tai rajoita yhteyksiä yhteisöihin, jotka ovat varsin eristäytyneitä, niillä on vähän yhteyksiä ja/tai jotka eivät todennäköisesti kärsi tartunnoista.
  • Tarjoa helppolukuista ja ymmärrettävää tietoa tartuntariskeistä ja matkustusrajoituksista.
  • Rajoita kaukoliikennettä ja salli matkustus vain tarkoin määritellyissä tapauksissa (esim. välttämätöntä työtä, perheen hätätilanne, sukulaisten hoito). Määrittele selvästi, mitä kaukoliikenne tarkoittaa (esim. suuri matkustussäde, paikallisten viranomaisten määrittämien rajojen ylittäminen, asuinalueiden rajojen ylittäminen tai siirtyminen välttämättömän asian hoitamista kauemmas).
  • Aseta rangaistukset matkustussääntöjen ja/tai -ohjeiden uhmaamiselle ja rikkomiselle, mukaan lukien väärien matkustustietojen antaminen (Kiinassa käytössä).
  • Tarjoa kannustimien matkojen välttämiseksi (esim. varattujen matkojen hyvittäminen, matkan siirtäminen, korvaavan matkan järjestelyt jne.)

5.2 Vähennä matkustajien tartuntariskiä

  • Käytä yllä olevissa kohdissa kuvattuja vaihtoehtoja tartunnan saaneiden henkilöiden tunnistamiseksi (fyysinen eristäminen, saastumisen vähentäminen, henkilökohtainen hygienia ja siivoaminen) matkustus- ja liikennejärjestelmissä.
  • Luo odotus siitä, että ihmiset asettautuvat itsekaranteeniin matkan jälkeen.
  • Ota käyttöön pakkokaranteeni kansainvälisen matkan jälkeen (käytössä esimerkiksi Kanadassa, Etelä-Koreassa ja Uudessa-Seelannissa) tai tiettyjen kaupunkien välillä (esim. Kiinan kaupunkien välillä, käytössä edelleen Pekingissä; Chen & Teng 2020).
  • Käytä lämpöseulontoja lentokentillä (vaikkakin sen tehokkuus on kyseenalaistettu (Normille 2020)).
  • Suorita testaus ennen kansainvälistä matkaa, mikä myös vähentää tartuntojen lennon aikana (vaatii nopeampaa testausta ja/tai tiukkaa karanteenia testauksen ja tulosten välillä).
  • Pakollinen karanteeni ennen välttämätöntä matkaa.
  • Ota käyttöön erilliset matkustusasiakirjat niille, jotka joutuvat lähtemään välttämättömälle matkalle. Tämä vaatii vankkaa näyttöä siitä, että joillekin ihmisille on kehittynyt pysyvä immuunisuoja ja eivät ole enää tartuttajia.
  • Tarjoa henkilöstölle ja matkustajille maskit ja suojavarusteet; kannusta ja rohkaise käyttämään niitä koko matkan ajan.
  • Valvo, että ikkunat ovat julkisessa liikenteessä ja muissa yhteisissä tiloissa auki
  • Pyydä matkustajia jättämään toisiinsa ainakin yhden istuimen mittainen väli (ellei kyseessä ole samasta perheestä/kotitaloudesta) matkan aikana.

Viitteet

Alvarez F., Argente D. & Lippi F. (2020) A Simple Planning Problem for COVID-19 Lockdown. University of Chicago, Becker Friedman Institute for Economics, Working Paper №2020–34.

Bae S., Kim M.-C., Kim J.Y., Cha H.-H., Lim J.S., Jung J. et al. (2020) Effectiveness of surgical and cotton masks in blocking SARS–CoV-2: a controlled comparison in 4 patients. Annals of Internal Medicine. doi: 10.7326/M20–1342.

Bischoff W.E., Swett K., Leng I. & Peters T.R. (2013) Exposure to influenza virus aerosols during routine patient care. The Journal of Infectious Diseases, 207, 1037–1046. doi: 10.1093/infdis/jis773.

Anon (2020a) Coronavirus: Tiger at Bronx Zoo Tests Positive for Covid-19. Saatavilla: https://www.bbc.com/news/world-us-canada-52177586. Julkaistu 6.4.2020. Luettu 14.4.2020.

Anon (2020b) Government bans Norwegians from travelling to cabins amid coronavirus. Saatavilla: https://www.reuters.com/article/health-coronavirus-norway-cabins/government-bans-norwegians-from-travelling-to-cabins-amid-coronavirus-idUSL8N2BC7JV. Julkaistu 19.3.2020. Luettu 14.4.2020.

Bezirksamt Friedrichshain-Kreuzberg von Berlin (2020) Temporäre einrichtung und erweiterung von eadverkehrsanlagen während der pandemie-krise. Saatavilla: https://www.berlin.de/ba-friedrichshain-kreuzberg/aktuelles/pressemitteilungen/2020/pressemitteilung.911780.php. Julkaistu 25.3.2020. Luettu 14.4.2020.

Bourouiba L. (2020). Turbulent gas clouds and respiratory pathogen emissions: potential implications for reducing transmission of COVID-19. JAMA. Julkaistu verkossa 26.3.2020. doi: 10.1001/jama.2020.4756.

Centers for Disease Control and Prevention (2020a) How COVID-19 Spreads, Version 13 April 2020. Saatavilla: https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prevent-getting-sick/how-covid-spreads.html. Luettu: 14.4.2020.

Centers for Disease Control and Prevention (2020b) How to Protect Yourself and Others, Version . 13 April 2020. Saatavilla: https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prevent-getting-sick/prevention.html. Luettu 14.4.2020.

Centers for Disease Control and Prevention (2020c) If You Have Animals, Version 13 April 2020. Saatavilla: https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/daily-life-coping/animals.html. Luettu 14.4.2020.

Centers for Disease Control and Prevention (2020d) Recommendation Regarding the Use of Cloth Face Coverings, Especially in Areas of Significant Community-Based Transmission, Version 3 April 2020. Saatavilla: https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prevent-getting-sick/cloth-face-cover.html. Luettu 14.4.2020.

Chen L. & Teng J.X. (2020) Fearful of Virus Return, Beijing Turns Into Virtual Fortress with Quarantine for All Visitors. Saatavilla: https://hongkongfp.com/2020/04/14/fearful-of-virus-return-beijing-turns-into-virtual-fortress-with-quarantine-for-all-visitors/. Julkaistu: 14.4.2020. Luettu: 14.4.2020.

Cucalón A. (2020) El Presidente de Perú Decreta Toque de Queda en Todo el País. Saatavilla: https://cnnespanol.cnn.com/2020/03/18/alerta-presidente-de-peru-decreta-toque-de-queda-en-todo-el-pais/#0. Julkaistu: 18.3.2020. Luettu: 14.4.2020.

Cohen J. & Kupferschmidt K. (2020) Countries test tactics in ‘war’ against COVID-19. Science, 367, 1287–1288. doi: 10.1126/science.367.6484.1287.

Davis L. (2017) Saturday driving restrictions fail to improve air quality in Mexico City. Scientific Reports, 7, 41652. doi: 10.1038/srep41652.

de Montjoye Y.-A., Houssiau F., Gadotti A. & Guepin F. (2020) Evaluating COVID-19 Contact Tracing Apps? Here Are 8 Privacy Questions We Think You Should Ask. Saatavilla: https://cpg.doc.ic.ac.uk/blog/evaluating-contact-tracing-apps-here-are-8-privacy-questions-we-think-you-should-ask/. Julkaistu: 2.4.2020. Luettu: 14.4.2020.

EPA (2020) List N: Disinfectants for Use Against SARS-CoV-2, Version 9 April 2020. Saatavilla: https://www.epa.gov/pesticide-registration/list-n-disinfectants-use-against-sars-cov-2. Luettu: 14.4.2020.

European Centre for Disease Prevention and Control (2020) Disinfection of Environments in Healthcare and Non-Healthcare Settings Potentially Contaminated With SARS-CoV-2. Saatavilla: https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/Environmental-persistence-of-SARS_CoV_2-virus-Options-for-cleaning2020-03-26_0.pdf. Luettu: 14.4.2020.

Evans S.W., Beal J., Berger K., Bleijls D.A., Cagnetti A., Ceronia F. et al. (2020) Embrace experimentation in biosecurity governance. Science, 368, 138–140. doi: 10.1126/science.aba2932.

Feek B. (2020) Covid 19 Coronavirus: Pak’nSave, New World supermarkets Trial Queue In Your Car System. Saatavilla: https://www.nzherald.co.nz/business/news/article.cfm?c_id=3&objectid=12322729. Julkaistu: 6.4.2020. Luettu: 14.4.2020.

Flaxman S., Mishra S., Gandy A., Unwin H., Coupland H., Mellan T. et al. (2020) Estimating the number of infections and the impact of non-pharmaceutical interventions on COVID-19 in 11 European countries. Imperial College London. Julkaistu: 30.3.2020. doi: 10.25561/77731.

Gallagher J. (2020) Coronavirus: Are We Getting Closer to a Vaccine or Drug? Saatavilla: https://www.bbc.com/news/health-51665497. Julkaistu: 2.4.2020. Luettu: 14.4.2020.

Gill V. (2020) Coronavirus: ‘Pets No Risk to Owners’ Vets Stress. Saatavilla https://www.bbc.com/news/science-environment-52204534. Julkaistu: 8.4.2020. Luettu: 14.4.2020.

Gormley M., Aspray T.J. & Kelly D.A. (2020). COVID-19: mitigating transmission via wastewater plumbing systems. The Lancet Global Health. doi: 10.1016/S2214–109X(20)30112–1.

Government of Mauritius (2020) Covid-19: Government Proposes Set of Measures to Support Households and Communities. Saatavilla: http://www.govmu.org/English/News/Pages/Covid-19-Government-proposes-set-of-measures-to-support-households-and-communities.aspx. Julkaistu: 31.3.2020, Luettu: 14.4.2020.

Grass G., Rensing C. & Solioz M. (2011) Metallic copper as an antimicrobial surface. Applied and Environmental Microbiology, 77, 1541–1547. doi: 10.1128/AEM.02766–10.

Greatorex J.S., Digard P., Curran M.D., Moynihan R., Wensley H., Wreghitt T. et al. (2011) Survival of influenza A (H1N1) on materials found in households: implications for infection control. PloS ONE, 6, e27932. doi: 10.1371/journal.pone.0027932.

Hollander J.E. & Sites F.D. (2020) The transition from reimagining to recreating health care is now. NEJM Catalyst. doi: 10.1056/CAT.20.0093.

Hulland K.R., Leontsini E., Dreibelbis R., Unicomb L., Afroz A., Dutta N.C. et al. (2013) Designing a handwashing station for infrastructure-restricted communities in Bangladesh using the integrated behavioural model for water, sanitation and hygiene interventions (IBM-WASH). BMC Public Health, 13, 877. doi: 10.1186/1471–2458–13–877.

Jacquet J., Boyd I., Carlton J. T., Fox H., Johnson A.E., Mee, L. et al. (2011) Scanning the oceans for solutions. Solutions, 2, 46–55.

Ji T., Chen H., Xu J., Wu L.N., Li J., Chen K. et al. (2020) Lockdown contained the spread of 2019 novel coronavirus disease in Huangshi city, China: early epidemiological findings. Clinical Infectious Diseases, ciaa390. doi: 10.1093/cid/ciaa390.

Judah G., Aunger R., Schmidt W.P., Michie S., Granger S. & Curtis V. (2009) Experimental pretesting of hand-washing interventions in a natural setting. American Journal of Public Health, 99(S2), S405–S411. doi: 10.2105/AJPH.2009.164160.

Kampf G., Todt D., Pfaender S. & Steinmann E. (2020) Persistence of coronaviruses on inanimate surfaces and its inactivation with biocidal agents. Journal of Hospital Infection, 104, 246–251. doi: 10.1016/j.jhin.2020.01.022.

Koerth M. (2020) Hand-Washing Technique Is Surprisingly Controversial. Saatavilla: https://fivethirtyeight.com/features/20-seconds-30-seconds-45-seconds-how-long-should-you-wash-your-hands/. Julkaistu: 31.3.2020. Luettu: 144.2020.

Kosters M. & Van der Heijden J. (2015) From mechanism to virtue: evaluating nudge theory. Evaluation, 21, 276–291. doi: 10.1177/1356389015590218.

Kurgat E.K., Sexton J.D., Garavito F., Reynolds A., Contreras R.D., Gerba C.P. et al. (2019) Impact of a hygiene intervention on virus spread in an office building. International Journal of Hygiene and Environmental Health, 222, 479–485. doi: 10.1016/j.ijheh.2019.01.001.

Lewis D. (2020) Is the coronavirus airborne? Experts can’t agree. Nature, 580, 175. doi: 10.1038/d41586–020–00974-w.

Luangasanatip N., Hongsuwan M., Limmathurotsakul D., Lubell Y., Lee A.S., Harbarth S. et al. (2015) Comparative efficacy of interventions to promote hand hygiene in hospital: systematic review and network meta-analysis. BMJ, 351, h3728. doi: 10.1136/bmj.h3728.

Materialise (2020) Hands-Free 3D-Printed Door Openers to Help Against the Spread of Coronavirus. Saatavilla: https://www.materialise.com/en/hands-free-door-opener. Luettu: 14.4.2020.

Moriarty L.F., Plucinski M.M., Marston B.J., Kurbatova E.V., Knust B., Murray E.L. et al. (2020) Public health responses to COVID-19 outbreaks on cruise ships — worldwide, February–March 2020. MMWR Morbidity and Mortality Weekly Report, 69, 347–352. doi: 10.15585/mmwr.mm6912e3.

Normille D. (2020) Airport screening is largely futile, research shows. Science, 367, 1177–1178. doi: 10.1126/science.367.6483.1177.

Office International des Epizooties (2020) Questions and Answers on the 2019 Coronavirus Disease (COVID-19), Version 9 April 2020. Saatavilla: https://www.oie.int/en/scientific-expertise/specific-information-and-recommendations/questions-and-answers-on-2019novel-coronavirus/. Luettu: 14.4.2020.

Ong S.W.X., Tan Y.K., Chia P.Y., Lee T.H., Ng O.T., Wong M.S.Y. et al. (2020) Air, surface environmental, and personal protective equipment contamination by severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 (SARS-CoV-2) from a symptomatic patient. JAMA. doi: 10.1001/jama.2020.3227.

Public Health England (2020) Guidance for Care of the Deceased With Suspected or Confirmed Coronavirus (COVID-19), Version 31 March 2020. Saatavilla: https://www.gov.uk/government/publications/covid-19-guidance-for-care-of-the-deceased/guidance-for-care-of-the-deceased-with-suspected-or-confirmed-coronavirus-covid-19. Luettu: 14.4.2020.

Shi J., Wen Z., Zhong G., Yang H., Wang C., Huang B. et al. (2020) Susceptibility of ferrets, cats, dogs, and other domesticated animals to SARS–coronavirus 2. Science. doi: 10.1126/science.abb7015.

Siddharta A., Pfaender S., Vielle N.J., Dijkman R., Friesland M., Becker B. et al. (2017) Virucidal activity of World Health Organization–recommended formulations against enveloped viruses, including Zika, Ebola, and emerging Coronaviruses. Journal of Infectious Diseases, 215, 902–906. doi: 10.1093/infdis/jix046.

Sutherland W.J., Gardner T., Bogich T.L., Bradbury R.B., Clothier B., Jonsson M. et al. (2014) Solution scanning as a key policy tool: identifying management interventions to help maintain and enhance regulating ecosystem services. Ecology and Society, 19, 3. doi: 10.5751/ES-06082–190203.

Sutherland W.J., Dicks L.V., Ockendon N., Petrovan S.O. & Smith R.K. (2019) What Works in Conservation 2019. Open Book Publishers.

The Behavioural Insights Team (2020) Testing the Efficacy of Coronavirus Messaging. Saatavilla: https://www.bi.team/wp-content/uploads/2020/03/BIT-Experiment-results-How-to-wash-your-hands-international-comparison.pdf. Luettu: 14.4.2020.

Tian H., Liu Y., Li Y., Wu C.-H., Chen B., Kraemer M.U.G. et al. (2020).The impact of transmission control measures during the first 50 days of the COVID-19 epidemic in China. Science. doi: 10.1126/science.abb6105.

van Doremalen N., Bushmaker T., Morris D.H., Holbrook M.G., Gamble A., Williamson B.N. et al. (2020) Aerosol and surface stability of SARS-CoV-2 as compared with SARS-CoV-1. New England Journal of Medicine. doi: 10.1056/NEJMc2004973.

Vincent M., Duval R.E., Hartemann P. & Engels-Deutsch M. (2018) Contact killing and antimicrobial properties of copper. Journal of Applied Microbiology, 124, 1032–1046. doi: 10.1111/jam.13681.

Walsh J.C., Dicks L.V. & Sutherland W.J. (2014) The effect of scientific evidence on conservation practitioners’ management decisions. Conservation Biology, 29, 88–98. doi: 10.1111/cobi.12370.

Weitzdörfer J. & Beard S. (2019) Law and policy responses to disaster-induced financial distress. Pages 47–80 in: A. Kamesaka & F. Waldenberger (eds.) Governance, Risk and Financial Impact of Mega Disasters. Springer, Singapore.

World Health Organization (‎2003)‎ Consensus Document on the Epidemiology of Severe Acute Respiratory Syndrome (‎SARS)‎. Saatavilla: https://apps.who.int/iris/handle/10665/70863. Luettu: 9.4.2020.

World Health Organization (2020) Advice on the Use of Masks in the Context of COVID-19, Version 6 April 2020. Saatavilla: https://www.who.int/publications-detail/advice-on-the-use-of-masks-in-the-community-during-home-care-and-in-healthcare-settings-in-the-context-of-the-novel-coronavirus-(2019-ncov)-outbreak. Luettu: 14.4.2020.

Xiao Z., Leijing H. & Qun Z. (2020) Schools begin to reopen in China amid strict measures. Saatavilla: http://www.xinhuanet.com/english/2020-03/30/c_138931813.htm. Julkaistu: 30.3.2020. Luettu: 14.4.2020.

Xiao S., Li Y., Wong T.W. & Hui D.S.C. (2017) Role of fomites in SARS transmission during the largest hospital outbreak in Hong Kong. PLoS ONE, 12, e0181558. doi: 10.1371/journal.pone.0181558.

Xu S. & Li Y. (2020) Beware of the second wave of COVID-19. The Lancet. doi: 10.1016/ S0140–6736(20)30845-X.Yuan S., Zhang W., Zou L., Sun J.-K., Liu Y. & Shi Q.-K. (2020) Practice of novel method of bedside postpyloric tube placement in patients with coronavirus disease 2019. Critical Care, 24, 135. doi: 10.1186/s13054–020–02863–0.

Suomennos BioRISC:in verkkosivuilla julkaistusta William J. Sutherlandin ym. artikkelista “Informing management of lockdowns and a phased return to normality: a Solution Scan of non-pharmaceutical options to reduce SARS-CoV-2 transmission”. Artikkeli on käännetty 24.4.2020 saatavilla olleesta versiosta.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter). Kääntäjä on täydentänyt soveltuvilta osin listausta ja täsmentänyt tiettyjä kohtia.

--

--

Thomas Brand
Brandin kirjasto

Curious observer. Interested in economics, fintech, Bitcoin, philosophy, strategy, innovation & existential risks.