Bitcoin on kutsuhuuto
Ensin pikkuhiljaa ja sitten yhtäkkiä
“Texasilaisille ja kaikille maailman amerikkalaisille.” Everstiluutnantti William B. Travis aloitti Alamosta kuuluneessa avoimen taistelukutsun ilmaisemalla Amerikan ajatuksena, joka ulottui rajojen yli kaikille amerikkalaisille maailmassa. Se oli vetoomus kaikille niille, jotka arvostivat taistelua vapauden puolesta. Travis, joka oli suuressa alakynnessä, vastasi antautumisvaatimukseen tykin laukauksella. Hän oli tuolloin vain 27-vuotias. Texas julistautui itsenäiseksi viikkoa myöhemmin, mutta Alamo kaatui muutamassa päivässä. Travisin kirjeestä tuli taistelukutsu vallankumouksen puolesta. Pidä Alamo mielessäsi. Lopulta Texas saavutti itsenäisyyden. Sen alituisen heikko asema oli muistutus siitä, että loputon vapauden tavoittelu on tehokkain tasa-arvoistaja. Ja se on ominaista amerikkalaisten luonteelle koko maailmassa.
Sankareiksi kutsutut ihmiset ja kirjallinen itsenäisyysjulistus poisluettuna, bitcoin on edelleen pitkälti taistelua vapauden puolesta, ja siitä on vastaavasti syntymässä taistelukutsu niille, jotka kieltäytyvät pysymästä paikoillaan ja hyväksymään heikon rahoitusjärjestelmän kohtaloa. Ajatus vapaudesta voi olla tärkein yksittäinen periaate, joka tukee bitcoinin synnyttämää rahapoliittista vallankumousta. Kun sota on voitettu, se todennäköisesti löytää tiensä suoraan perustuslain lisäykseksi (vaikka se on jo ensimmäisen lisäyksen piirissä). Ihmisten oikeus säilyttää ja käyttää bitcoinia. Ennen bitcoinia kaikilla ei ollut muuta käytännön vaihtoehtoa kuin valita viallinen valuuttajärjestelmä. Se muuttui, kun bitcoin vapautettiin vuonna 2009. Bitcoin on täysin vapaaehtoinen, sitä ei hallitse kukaan, ja se tarjoaa kaikille mahdollisuuden säilyttää ja siirtää arvoa valuutassa, jota ei voi manipuloida. Bitcoin ei ehkä tarkoita samaa kuin oikeus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun, mutta niille, jotka haluavat luottaa siihen parempana tienä eteenpäin, se on perustava ja luovuttamaton oikeus.
Vaikka eri ihmiset arvostavat bitcoinia eri syistä, se vetoaa johdonmukaisesti niihin, jotka ovat tunnistaneet tämän tehokkaan työkalun tarjoaman luonteisen vapauden tason etenkin maailmassa, joka on täynnä loputtomia taloudellisia onnettomuuksia. Kun maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän hauraus ja epävakaus käyvät päivä päivältä ilmeisemmiksi, keskuspankkiirit ja poliitikot rynnivät kilpajuoksussa todistellakseen, kuka heistä voisi elvyttää taantuvaa taloutta enemmän. Rahoitusjärjestelmän epävakaus ei vain ilmesty, vaan se ilmestyy uudelleen. Rakenteelliset kysymykset ovat samat kuin vuoden 2008 finanssikriisin aikana. Ennen öljysotaa ja globaalia pandemiaa repomarkkinat ratkesivat liitoksistaan syyskuussa 2019. Tämä rikkouma ei ilmentynyt vain repomarkkinoilla. Jos nämä viimeaikaiset tapahtumat eivät olleet kiihdyttäjiä, se olisi ollut jokin muu satunnainen “Jumalan toimi”, joka olisi tehnyt selväksi sen, mikä oli pinnan alla koko ajan: äärimmäisen vivutettu rahoitusjärjestelmä, joka murtuu heti ensimmäisten merkittävien stressitekijöiden tultua ilmi.
Jo ennen maailmanlaajuista sulkemista (eli hallitusten kiihdyttämää paniikkia) Yhdysvaltain keskuspankki oli toimittanut noin 500 miljardia dollaria hätärahoitusta repomarkkinoille. Nyt bensiiniä heitetään lisää tuleen. Mutta yksin mittakaava ei ole hälyttävä; se on selkeä osoitus siitä, että kyky hallita järjestelmää katoaa inkrementalismin mutkittelevan polun takia. Osakemarkkinoiden syöksyn jälkeen Yhdysvaltain keskuspankki toteutti 50 korkopisteen hätäleikkauksen. Markkinat rommasivat vielä jonkin verran, jonka jälkeen Fed ilmoitti lisäävänsä 1,5 biljoonan dollarin lyhytaikaisen (1–3 kuukautta) rahoituksen repomarkkinoille. Markkinat romahtivat jälleen ja kolme päivää myöhemmin tehtiin virallinen ilmoitus 700 miljardin dollarin “määrällisestä keventämisohjelmasta”, jonka varjolla ostettiin suoraan 500 miljardilla Yhdysvaltain velkakirjoja ja 200 miljardilla dollarilla asuntolainavakuudellisia arvopapereita. Samaan aikaan lyhyitä korkoja leikattiin 100 korkopisteellä (nollaan saakka).
Markkinat romahtivat jälleen, luottomarkkinat menivät sekaisin ja Yhdysvaltain keskuspankki vastasi tähän “mitä tahansa se vaatiikaan” -tyyppisellä vastauksella ilmoittaen rajattomasta QE-ohjelmasta. Sen kolme tähän mennessä aggressiivisinta toimenpidettä tapahtuivat 10 päivän sisällä. Viimeisimmässä ennennäkemättömässä toimessaan Yhdysvaltain keskuspankki ryhtyi ostamaan yrityslainoja jälkimarkkinoilta ja osallistui yritysluottojen liikkeeseenlaskuvaiheen ostoihin. Se laajensi myös asuntolainavakuudellisten arvopaperien ostojaan sisällyttämään kaupalliset kiinnitysvakuudelliset arvopaperit (liikekiinteistöt). Lisäksi Fed perusti erityislaitoksen omaisuusvakuudellisten arvopaperien eli muun muassa opintovelkojen, autolainojen ja luottokorttilainojen ostamiseksi. Kaikki tämä tehtiin ilman hintalappua ja vain lupaus siitä, että se tekee mitä tahansa. Tämä olisi hauskaa, jos se ei olisi niin vakavaa, mutta todellinen kysymys on, että jos Fed olisi tilanteen tasalla, miksi se toimi niin jälkijättöisesti? Miksi sen suunnitelmat muuttuivat niin rajusti kymmenen päivän kuluessa, jos se koskaan ymmärsi tilanteen laajuuden? Älä välitä tahattomista seurauksista, sillä se on vain osoitus siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki ei ole ohjaajan paikalla. Miksi se olisi ilmoittanut 700 miljardin ohjelmasta, jos se ei odottanut sen toimivan? Kyse on klassisesta arvauspelistä, paitsi, että toimien seurauksia ei voi koskaan selvittää (vain välittömät markkinareaktiot ilmenevät). Ongelmana on, että taloutemme kohtalo on kysymyksessä.
“Yhdysvaltain keskuspankissa on ääretön määrä käteistä)
- Neel Kashkari, Minneapolisin keskuspankin pääjohtaja — 22. maaliskuuta 2020 (60 minuuttia -TV-ohjelma)
“Käytämme yksinkertaisesti tietokonetta lainataksemme pankille: merkitsemme tilille summan, joka sillä pankilla on Yhdysvaltain keskuspankissa […]se muistuttaa paljon enemmän rahan painamista kuin lainaamista.”
- Ben Bernanke, Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja — 15. maaliskuuta 2009 (60 minuuttia -TV-ohjelma
Repomarkkinoille toimitetut 1,5 biljoonaa dollaria muunnetaan Fedin virallisen määrällisen keventämisohjelman lisäykseksi ja koko määrittelemättömän ohjelman odotetaan varovaisesti ylittävän neljä biljoonaa dollaria, kun kaikki on saatu valmiiksi. Fed ei voi sammuttaa likviditeettikriisin aiheuttanutta tulipaloa lyhytaikaisella rahoituksella, eikä sillä ole muuta vaihtoehtoa kuin monetisoida suurempi osuus luottojärjestelmästä kuin vuonna 2008, koska ongelma on nyt pahempi. Lisäksi, vaikka kongressi ei ole vielä hyväksynyt sitä, niin siellä valmistellaan alustavaa kahden biljoonan dollarin elvytyspakettia maailmanlaajuisen pandemian ratkomiseksi. Markkinoilla on jo likviditeettikriisi, joten pankkijärjestelmässä ei ole taianomaisesti käteistä rahaa Yhdysvaltain liittovaltion massiivisten alijäämien kasvun rahoittamiseksi. Likviditeettikriisi syntyy pian. Tämän seurauksena Fedin on pakko rahoittaa kaikki finanssipoliittiset toimet jatkuvasti kasvavalla määrällisellä keventämisellä. Se on ainoa tapa, jonka avulla pankit voivat saada käteistä, jota tarvitaan tällaisen finanssipoliittisen elvytyspaketin rahoittamiseen. Kaikki tiet johtavat takaisin Yhdysvaltain keskuspankkiin ja loputtomaan määrälliseen keventämiseen.
Tämä on uusi normaali, eikä siinä ole mitään kestävää. Meidän ei myöskään tarvitse hyväksyä tätä todellisuutta. On parempikin tapa. Näyttää usein siltä, ettei ole muuta vaihtoehtoa, kun maailmaa tarkastelee pelon ja paniikin keskellä. On epäselvää, milloin hallituksen tehtäväksi tuli taistella globaaleja pandemioita vastaan (eikä vapaiden markkinoiden puolesta), mutta se on maailma, jota niin monet näyttävät aggressiivisesti vaativan. Se on oire siitä, että juurisyytä ei ymmärretä. Se diagnosoi väärin globaalin pandemian seuraukset ja saa virheellisesti uskomaan, että ainoa keino on jaella ympäriinsä keskuspankkien ja hallitusten tyhjästä luomaa rahaa. Se on ennustettavasti irrationaalista. Ei ole mitään syytä sille, että edes muutaman kuukauden mittainen talouden täydellinen alasajo veisi maailman lamakuilun partaalle. Sen sijaan se on luonnostaan hauraan maailmanrahoitusjärjestelmän tulosta. Se on riippuvainen jatkuvasta luotonlaajennuksesta, joka on välttämätöntä itsensä ylläpitämiseksi ja jota ilman se romahtaisi. Ongelmana on itse maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän hauraus, ei maailmanlaajuinen pandemia. Älä mene lankaan. Tämä ei ole pandemian aiheuttama rahoitusjärjestelmän epäonnistuminen. Tämä oli sataprosenttisen varmaa, olipa pandemiaa tai ei. Maailma ei heräisi S&P 500 -futuurien toistuvaan romahdukseen näennäisen säännöllisesti, jollei järjestelmä olisi niin riippuvainen luotosta ja kestämättömästä velkavivusta.
Taloudellinen riippuvuus luotosta ja järjestelmän suuri velkavipu eivät ole kapitalismille tai vapaalle markkinataloudelle ominainen piirre. Tämä markkinatilanne on kaikkialla keskuspankkien syytä. Epävakaus ei ole suunniteltua, mutta markkinarakenne on. Keskuspankit ovat viimeisen neljän vuosikymmenen aikana vastanneet kaikkiin talouden taantumiin (tai kriiseihin) lisäämällä rahan tarjontaa ja alentamalla korkoja, jotta nykyinen velkataso voidaan säilyttää ja luottoa voitaisiin luoda entistä enemmän. Joka kerta, kun järjestelmä on pyrkinyt vähentämään velkaantumista, keskuspankit ovat pyrkineet estämään sen rahapoliittisella elvytyksellä, siirtäneet kelloja taaksepäin ja antaneet vuosikymmeniä jatkuneen taloudellisen epätasapainon kasaantua luottojärjestelmään. Tämä on rahoitusjärjestelmälle luonteenomaisen haurauden perimmäinen syy (lue tämä). Ja siksi joka kerta, kun taloudellisia häiriötiloja ilmenee, keskuspankkien rahapoliittisen toiminnan on oltava aiempaa suurempi ja äärimmäisempi. Suuremmat epätasapainot edellyttävät aiempaa suurempaa venettä.
Näin koko järjestelmää työnnetään yhä kauemmas samalle kielekkeelle. Järjestelmän terminaaliriski (alla olevan valuutan vakaus) kasvaa kasvamistaan. Kaikkien on pakko haluamattaan olla mukana tässä hermoja raastavassa kyydissä, mutta niille, jotka kiinnittävät huomion käynnissä olevaan todelliseen peliin, bitcoinista on tulossa yhä selkeämpi tie irtautua hulluudesta. Yksinkertaistetusti pienimpään yhteiseen nimittäjään tiivistettynä määrällinen keventäminen on pakotettua rahamääräisten säästöjen arvon vähentämistä (tai devalvaatiota). Se vääristää talouden kaikkia hinnoittelumekanismeja ja sen tarkoituksena on luotonlaajennus. Bitcoinia edeltäneen aikakauden historiankirjoissa kyvyttömyys ymmärtää maailmanlaajuisesti vääristyneiden hinnoittelumekanismien seurauksia ymmärrettäneen nykyisen keskuspankkitoimintaa koskevien oppien virheiden lähteeksi. Tätä ei voi paeta. Voit vain toivoa, että selviät kriisisin ehjin nahoin. Mutta siellä missä “älä tallo minua” (don’t tread on me) kohtaa “tule ja ota” (come and take it) mentaliteetin, vapautta rakastavat amerikkalaiset kaikkialla ja kaikilta elämänaloilta maailmassa sanovat: nyt riittää. On oltava parempi keino, koska sellainen aina on.
Tämä on toivon ja ihmisen kekseliään luonteen ydinajatus. Se on haluttomuus hyväksyä uusi normaali annettuna. Jos määrällinen elvytys voidaan yksinkertaistaa rahamääräisten säästöjen arvon tuhoamiseksi, niin bitcoin voidaan yksinkertaistaa vapaudeksi muuntaa arvo valuutaksi, jota ei voi manipuloida. Teoksessaan Tie orjuuteen Friedrich von Hayek kuvaa rahan tehtävää osuvalla tavalla: “Olisin huomattavasti todenmukaisempaa sanoa, että raha on eräs suurimmista ihmisen koskaan keksimistä vapauden välineistä.” Kuten Hayek myöhemmin kertoo, raha antaa viime kädessä ihmisille huomattavasti enemmän valinnanvaraa kuin muutoin saattaisi kuvitella. Se suorittaa tehtävänsä jakamalla tietoa hinnoittelumekanisminsa kautta, joka on tärkein yksittäinen markkinasignaali (kokonaisuudessaan) helpottamaan talouden koordinointia ja resurssien kohdentamista. Kun yhden rahavälineen tarjoamat vapaudet heikentyvät, ei pitäisi olla yllättävää, että ihmisen kekseliäisyys löytää kiertotie ja luoda uusi luomus, joka suorittaa saman tehtävän tehokkaammin. Se on bitcoin ja siitä ei ole paaluta takaisin. Salaisuus on tullut julki ja tiedon jakautuminen on luonnostaan eksponentiaalista.
Bitcoinin lupaus on vakaampi rahajärjestelmä. Ei ole lupausta siitä, mikä bitcoinin arvo on tiettynä päivänä, vaan lupaus siitä, että sen tarjonta ei ole keskuspankin (tai kenenkään muunkaan) manipuloitavissa tai arvo tuhottavissa. Ihmiset kysyvät jatkuvasti, onko bitcoin “turvasatama”, ja varsinkin viime aikoina, miksi bitcoin on korreloinut laajemmin (romahdustilassa olevien) rahoitusmarkkinoiden kanssa. Yksinkertaisesti kysymys on siitä, että bitcoin ei ole turvasatama ainakaan siinä mielessä, mitä turvasatamalla yleisesti valtavirtaisesti tarkoitetaan. Sitä ei pidetä hallussa riittävän laajasti, että se olisi turvasatama. Se on edelleen alkutekijöissään ja on täysin ennustettavissa, että maailmanlaajuisen velkaantumisen vähentymisen myötä likvidit varat myydään muiden omaisuuserien mukana.
On kuitenkin totta, että bitcoin on luonnostaan hauraan rahoitusjärjestelmän antihauras kilpailija.
Nassim N. Taleb kuvaa samannimisessä kirjassaan antihaurautta ei vain vankaksi tai sitkeästi, mutta ennen kaikkea hauraan vastakohtana. Antihauraat järjestelmät itse asiassa vahvistuvat ja nauttivat volatiliteetista. Bitcoinin viimeaikainen volatilitetti on todennäköisesti vasta alkusoittoa, mutta se mitä se todella edustaa, on keskeyttämätön ja jatkuva hinnanmuodostus. Bitcoinia ei voi sammuttaa, eikä sen kyljessä tule pelastuspaketteja. Jokainen yksittäinen osallistuja on täysin vastuussa siitä, ja markkinoilla ei ole moraalikadon ongelmaa. Mikä ei tapa bitcoinia, vahvistaa sitä, kun pöly laskeutuu. Kirjaimellisesti. Se selviää ja kukoistaa villinä ilman keskitettyä koordinaatiota. Se ei sovi heikkohermoisille, vaan se on vapaiden ja urheiden kotipaikka. Sen selvitessä seuraavasta koitoksesta, sitä on edelleen vain 21 miljoonaa kappaletta, ja sen selviytyminen vahvistaa sen asemaa maailmassa. Jokaisen legacy-rahoitusjärjestelmään tungetun elvytyspaketin jälkeen bitcoinin ydinarvolupauksesta tulee ilmeisempi ja intuitiivisempi entistä suuremmalle joukolle ihmisistä. Se ei ole vain sattumaa, vaan kyse on siitä, että bitcoin on niin erilainen kuin kaikki muu. Se on vastakohta. Kaikesta epävakaudestaan huolimatta bitcoin luo perustan vakaammalle rahajärjestelmälle.
Bitcoinin tarjontaa ei voi muuttaa, joten sen hinta ja luotontarjonta ovat samalla tavoin nyt ja aina hallitsemattomia. Molemmat määräytyvät markkinoilla. Tämän seurauksena bitcoin-perusteisen luottojärjestelmän koko ei koskaan yllä muutoin kestämättömään epätasapainoon. Kiinteän liikkeeseenlaskun vuoksi se on täysin erilainen käytännössä. Jatkuvien (keskuspankkien aiheuttamien) luottojärjestelmän epätasapainojen kasautuminen on nykypäivän maailmantalouden haurauksien lähde. Markkinoilla, jotka on rakennettu manipuloimattoman valuutan varaan, taloudelliset voimat korjaavat luontaisesti heti epätasapainon estäen koko järjestelmän kattavan ja systeemisen luottoriskin, joka on vanhakantaisen rahoitusjärjestelmän ydinongelma. Sen sijaan, että bitcoinin muuttumaton tarjonta heikentäisi tulevaisuutta antamalla epätasapainon kerääntyä pinnan alle, se toimii tukahduttaa kytevät tulipalot heti niiden ilmestyessä. Järjestelmän hauraat yksittäiset osatekijät uhrataan ja koko järjestelmä muuttuu aiempaa antihauraammaksi juuri tämän toiminnan vuoksi.
Joe Squawkille (nykypäivän mattimeikäläiselle) Facebookin Libra teki bitcoinista intuitiivisemman. Toisille se oli Venezuelan hyperinflaatio. Ja nyt monille se on lakkaamaton todellisuus, jossa finanssikriisit ja määrällinen elvytys ovat elämässä toistuvia tosiasioita. Riippumatta siitä, kuinka monta QE-kierrosta Yhdysvaltain keskuspankki ja sen kaverit muualla maailmassa vetävät hatustaan, bitcoinista on väistämättä tulossa kutsuhuuto kaikille niille, jotka näkevät tulevan junaonnettomuuden ja ovat haluttomia seisomaan toimettomina. Kyse ei ole vain kollektiivisesta kansalaistottelemattomuudesta, vaan yksilöllisestä tunnustuksesta toimia itsesuojeluvaiston ohjaamana. Useimmille on olemassa ajankohta, jolloin järki ja selviytymisvaisto ottavat luonnollisesti vallan. Tilanne voi olla erilainen eri ihmisten kohdalla, mutta lopulta bitcoin on keino säilyttää edes jonkinlainen vapaus, jota muuten loukataan tai ei arvosteta. Hallitusten halu kieltää bitcoin tai bitcoinin syyttelystä huolimatta pidä aina mielessä, mitä bitcoin edustaa. Se ei ole muuta kuin yksilöllinen vapaus muuntaa todellinen arvo sellaiseksi rahan muodoksi, jota ei voi manipuloida. Se on perustava ja tärkein vapaus, mutta se on ansaittava. Tämä on kaikille maailman amerikkalaisille: ole nöyrä, jatka satoshien hankkimista ja pysy ruodussa hemmetti vieköön. Mitä tahansa se vaatikaan.
“Vihollinen on vaatinut antautumaan. […] Olemme vastanneet vaatimukseen ampumalla tykillä.” — Everstiluutnantti William B. Travis, 24.2.1836 (Travisin kirje)
Suomennos Parker Lewisin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Bitcoin is a Rally Cry”. Artikkeli on julkaistu alun perin Unchained Capitalin blogissa 26.3.2020.
Parker Lewis työskentelee Unchained Capitalin liiketoiminnan kehitysjohtajana.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
