Bitcoin Aurinkokunnan tuolla puolen (Osa V)

Thomas Brand
Sep 16 · 5 min read

Lähellä Aurinkokuntaa

Kyynisten terraani-nocoineren eli ne Maan asukit, jotka eivät omista kryptovaroja (mutta puhuvat niistä paljon), asenne Muskcoin-vallankumousta kohtaan nähdään järkevänä asenteena ottaen huomioon, että bitcoinilla on täydellinen hegemonia heidän elämässään. Vallankumouksen jälkeen kaikki ymmärtävät, että menestyvät ja luonnonvaroiltaan rikkaat ulkoavaruuden siirtokunnilla on oikeus poliittiseen itsenäisyyteen. Ne siirtokunnat, jotka onnistuvat houkuttelemaan uudisasukkaita ja rakentavat teollisuuttaan, tulevat lanseeraamaan oman lohkoketjunsa heti, kun niillä on riittävästi poliittista tahtoa ja laskentatehoa. Itse asiassa Solchain-verkkoon liittymistä pidetään menestyvän siirtokunnan tunnusmerkkinä.

Tulevat ekonobiologit eivät pidä Muskcoin-vallankumousta poikkeuksellisena, vaan luonnollisena kehityskulkuna. Laajentuvan sivilisaation, jonka rajoitteena on valonnopeuden viive, on väistämättä aina vain hajautuneempi.

Lohkoketju tekee talouden perustasta vahvan, mutta se on sidottu laskentatehon keskipisteeseen. Kun ihmistutkimusmatkailijoiden itiömäiset alukset laskeutuvat kaukaisille planeetoille, se joutuu turvautumaan heikkoihin tai lähes olemattomiin viestintäyhteyksiin viestiäkseen “lohkoketjuvanhemman” kanssa. Jos sijainnissa on runsaasti resursseja, ihmissiirtokunta kasvaa ja kykenee hyödyntämään entistä enemmän elinympäristönsä energiaa. Lopulta uusi, omaan paikalliseen laskenta-aineenvaihduntaansa perustuva, lohkoketju ponnahtaa esille. Uusi lohkoketju antaa alkuperäisen lohkoketjun geneettisiä piirteitä mukanaan, mutta se on vanhemmastaan riippumaton. Lapsen keho, tytärketju.

Tällä tavoin lohkoketjut levittäytyvät läpi koko Aurinkokunnan energian ja resurssien houkuttelemina. Nopealiikkeiset kuljetus- ja louhintaryhmien parvet muuttavat maailmojen välillä etsien parasta tapaa hyötyä polttoaineen ja ajan arbitraasista suhteessa planeettojenvälisiin laskentateho- ja kuljetusmarkkinoihin. Ihmiskunta kasvaa sienten tavoin, tyytyväisenä Linnunradan lämpimiin ja pimeisiin olosuhteisiin.

(Sain inspiraation tähän osioon Brandom Quittemin erinomaisesta työstä ja hänen kanssaan käymistäni keskusteluista.)

Lähde: Prof. Nick Bostrom — Artificial Intelligence Will be The Greatest Revolution in History

Aurinkokunnan tuolla puolen

Rikkauksien hämmentämät

Miksi matkaisimme toiseen tähtijärjestelmään saakka, jos voimme rakentaa tarvitsemamme kotona Aurinkokunnassamme? (Lähde)

Mitä sivilisaatiomme tarvitsee laajentuakseen tähtijärjestelmistä toiseen? Tieteiskirjallisuudessa esitellään usein tulevaisuuden tähtienvälinen kolonisaatio kehityksen välittömänä välivaiheena. [1] Realistisempi skenaario on, että ihmiskunta saavuttaa jossain vaiheessa tilanteen, joka tekee tähtienvälisestä kolonisaatiosta teoreettisesti mahdollista, mutta käytännössä kustannussyistä se on mahdotonta. Pienten luotaimien lähettäminen nopeasti voi olla käytännöllistä, mutta tuhansien ihmisten ja erilaisten laitteiden lähettäminen vuosia kestävälle matkalle kohti toista tähteä on yksi suurimmista ihmiskunnan koskaan tekemistä sijoituksista. Mikä tuotto olisi?

Lähde: NASA Goddard Photo and Video / Trend hype / CC BY

Ota huomioon, että Aurinkokunnan alueella on riittävästi energiaa ja muita resursseja tukemaan ihmisväestön loputonta kasvua. Metalleja, vettä, kaasuja ja muita raaka-aineita on runsaasti asteroideilla, komeetoilla, kuilla ja kaasu- ja jääjättiläisillä. Tiedämme, miten keinotekoinen painovoimakenttä voidaan kehittää, ja pelkästään asteroidivyöhykkeellä on tarpeeksi raaka-aineita tuhansien Maan kaltaisten elinkelpoisten planeettojen luomiseksi. Kolonisoiduille planeetoille voidaan rakentaa keinotekoinen elinympäristö. Raskasta vetyä, jota fuusiovoimala tarvitsee, on tarjolla loputtomasti. Fuusioteknologian avulla voimme halutessamme synnyttää pienikokoisia aurinkoja itsellemme sinne, mihin ikinä olemme päätyneetkin elelemään. Ja tulevaisuudessa voimme kerätä entistä tehokkaammin Auringon tuottamaa valtaisaa energiaa, josta valtaosa päätyy nykyisin avaruuteen kenenkään sitä hyödyntämättä. Miksi haluaisimme asettua uudelle tähdelle, kun oman — meidän aurinkokuntamme — tarjonta on likipitäen ääretöntä?

Etäisyys kasvattaa laskentatehoa entisestään

Miksi asettua Alfa Centaurille? Koska se on kaukana.

Vastaus piilee taas lohkoketjuissa, etäisyydessä ja keinotekoisessa niukkuudessa. Vaikka ensimmäiset marsilaiset uudisasukkaat pystyivät käyttämään Maan bitcoinia, Alfa Centaurin ensimmäiset uudisasukkaat toimisivat neljän valovuoden viiveellä suhteessa Maahan. Tämä tekisi bitcoinista ja kaikista muista Solchain-ekosysteemin lohkoketjuista käyttökelvottomia centaureille jo kauan ennen kuin he saavuttavat määränpäänsä. He olisivat liian kaukana laskentatehon keskuksesta ja viestintäviive olisi sietämätön. Heidän saapuessaan perille Alfa Centaurille, centaureilla on merkittävä puolustusetu Maan vihamielisiä laskentatehosotia vastaan. He pystyisivät lanseeraamaan uuden oman lohkoketjunsa huomattavasti aikaisemmin kuin mikään muu Solchain-sivilisaation kansakunta ennen heitä.

Lähde: NASA’s Marshall Space Flight Center / Trend Hype / CC BY-NC

Näin Alfa Centaurin ensimmäisille asukkaille avautuu kaksi toisiinsa kiinteästi kietoutunutta mahdollisuutta. Ensinnäkin he ovat ihmiskunnan historian ensimmäiset ihmiset, jotka asettuvat elämään toiseen tähtijärjestelmään. Toiseksi, centauriaaneista tulee uskomattoman rikkaita käynnistäessään ja louhiessaan omaa lohkoketjuaan. Kun Aurinkokunnan koko kasvaa entisestään ja Aurinkokunta tuntuu ihmisistä ahtaalta, tutkimusmatkailu- ja kolonisaatiotoimintaan sijoitetun pääoman tuoton koetaan kasvavan. Tämän sijoituksen takaisinmaksuaika voi olla vuosisata tai enemmän, mutta hyperbitcoinisoituneessa tulevaisuudessa on toimiva ja vakaa raha, matala aikamieltymys eli aikapreferenssi ja vastaavasti pitkät investointiajat.

Lähde: Alpha Centauri — Hardcore Gaming 101

Englantilaiselta vuorikiipeilijältä George Mallorylta kysyttiin, miksi hän haluaa kiivetä Mount Everestille. Hänen stoalaisesta vastauksestaan on ollut siitä lähtien tutkijoiden ja seikkailijoiden iskulause: “koska se [vuori] on siellä”. Joltain tulevaisuuden Mallorylta, Alfa Centaurin ensimmäisen siirtokuntalaivueen johtajalta, kysytään, miksi matkata ja asettautua Alfa Centaurille. Hänen vastauksestaan tulee yhtä kuuluisa, joka inspiroi lukemattomia häntä seuraavia tutkimusmatkailijoita ja siirtokuntahankkeita: “koska se on kaukana”.

Lohkoketjut kannustavat ihmislajia levittäytymään kauas toinen toisistaan. Ihmismielelle käsittämättömät välimatkat luovat uusia laskentatehohorisontteja, jotka suojaavat pienten avaruuden etuvartioasemien kehittelemiä uusia lohkoketjuja ja niihin elimellisesti rakentuvia kolikoita.

Jos tämä hypoteesi on totta, se tarkoittaa, että bitcoin on paljon muutakin kuin vain uutta rahaa. Se kannustaa sivilisaation laajentumista ja sillä on huomattavasti suurempi rooli tulevaisuuden ihmiskunnan tarinassa kuin kukaan meistä on saattanut kuvitella. Jatka HODLaamista.

Ihmiskunnan tuolla puolen

Tämä on ensimmäinen osa fyysikosta sarjayrittäjäksi ryhtyneen Dhruv Bansalin kolmiosaista kirjoitussarjaa, jossa Bansal spekuloi Bitcoinin tulevaisuuden ympärillä. Seuraavassa kirjoitussarjan osassa Bansal pohtii spekulaatioidensa laajempia vaikutuksia ja kolmannessa osassa hän pohtii sitä, miten lohkoketjut muuttavat ymmärrystämme ajasta ja avaruudesta.

Jälkikirjoitus

Monet ihmiset auttoivat tämän artikkelin kirjoittamisessa. Ennen kaikkea haluan kiittää loistavia ja ymmärtäväisiä kollegoitani Unchained Capitalilla. Olen kiitollinen siitä, että he osallistuivat tämän kirjoittamiseen ja ottivat osaa lukemattomiin upeisiin keskusteluihin ja Slack-ketjuihin. Ryan Gentry, Taylor Pearson, Tuur Demeester, Buck Perley, Marty Bent ja Brandon Quittem antoivat minulle erinomaista palautetta kirjoituksen varhaisista luonnoksista. Dan Held, Clark Moody, Grisha Trubetskoy, Murch, David Harding ja monet muut valoivat perustukset tälle spekulaatiolle. Kiitos teille kaikille!

Frank J. Tiplerin ajattelu rikkoo perinteitä, jonka vuoksi jotkut pitävät häntä ehkä syystäkin hieman “kahjona”. Spekulatiivisena tarinankertojana Tipler on mainio, mutta lähesty lukemaasi riittävän kriittisesti. Tipler on aina yrittänyt rikkoa rajoja, jonka vuoksi hänestä on joskus maalattu vihamielisen ja pahantahtoisen tiedeyhteisön uhri.

[1] suom. huom. — Esimerkiksi yhdysvaltalainen fyysikko Frank J. Tipler on esittänyt kiistellyssä (ja huonona pidetyssä) kirjassaan The Physics of Immortality: Modern Cosmology, God and the Resurrection of the Dead (1994; lyhyt yhteenveto) näkemyksen, jonka mukaan ihmiskunnan on pakko levittäytyä toisille planeetoille selviytyäkseen.

Tiplerin kirjasta voi olla perustellusti eri mieltä, koska onhan se sisällöllisesti todella spekulatiivinen. Tiplerin mukaan elämän — mukaan luettuna ihmisten — on pakko siirtyä Maasta muualle ja levittäydyttävä läpi koko maailmankaikkeuden, jotta elämä voisi selviytyä pitkällä aikavälillä. Tipler on äärimmäisen optimistinen tulevaisuuden teknologisten edistysaskeleiden suhteen, jonka vuoksi hänen mielestään elämä lähes väistämättä levittäytyy Maasta ympäri maailmankaikkeutta. Avaruusmatkailu jäänee todennäköisesti koneiden hoidettavaksi, mutta koneet varustetaan tarvittavilla tiedoilla, taidoilla ja välineillä elämän synnyttämiseksi siellä mihin ne sitten ikinä päätyvätkään. Tiplerin mukaan vahva tekoäly syntyy ja lopulta elämä voi säilyä vain konemaisessa muodossa.

Hieman samanlaisia ajatuksia on esittänyt myös biosentristisen maailmankäsityksen isänä pidetty amerikkalainen lääkäri Robert Lanza. Lanzan ajatuksia on luonnehdittu Tiplerin tavoin näennäistieteellisiksi. Lue myös vertaileva tutkimus Tiplerin ja Lanzan ajattelusta.


Tämä on viides osa 13.9.2019 ilmestyneestä Dhruv Bansalin (Twitter) kirjoittamasta “Bitcoin Astronomy” -artikkelista. Tämä on viisiosaiseksi jakamani Bansalin ensimmäisen artikkelin päätösosa. Toivottavasti nautit lukemastasi ja sait uusia virikkeitä.

Bansal on kokenut teknologiayrittäjä. Hän perusti vuonna 2016 yhdessä Joseph Kellyn kryptovaroihin keskittyneen Unchained Capital -finanssipalveluyrityksen. Kuuntele Bansalin haastattelu.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).

Brandin kirjasto

Kirjastoon on koottu pääasiassa Bitcoinia, taloustiedettä ja politiikkaa koskevaa (suomennettua) luettavaa.

Thomas Brand

Written by

Wealthtech consultant & strategist,mentor, private investor. Interested in economics, banking, fintech, Bitcoin, political philosophy, strategy & innovation.

Brandin kirjasto

Kirjastoon on koottu pääasiassa Bitcoinia, taloustiedettä ja politiikkaa koskevaa (suomennettua) luettavaa.

Welcome to a place where words matter. On Medium, smart voices and original ideas take center stage - with no ads in sight. Watch
Follow all the topics you care about, and we’ll deliver the best stories for you to your homepage and inbox. Explore
Get unlimited access to the best stories on Medium — and support writers while you’re at it. Just $5/month. Upgrade