Bitcoinia ei voi kopioida

Ensin pikkuhiljaa ja sitten yhtäkkiä

Kuvalähde: André François McKenzie / Unsplash

Lapsina me kaikki opimme, että raha ei kasva puissa. Toisaalta yhteiskuntana olemme ehdollistuneet uskomaan siihen, että se ei ole vain mahdollista, vaan että se on normaali, välttämätön ja tuottava osa talouttamme. Ennen bitcoinia tämä etuoikeus oli varattu globaaleille keskuspankeille (katso esimerkiksi täältä). Bitcoinin jälkeen jokainen Tomi, Pertti ja Marko näyttää ajattelevan, että myös he voivat luoda rahaa. Tämä on kaikkien niiden tahojen häpeilemätön tavoite, jotka yrittävät luoda kopion bitcoinista. Olipa kyse sitten ehdoton haarauma pois yksimielisyydestä eli konsensuksesta (bitcoin cash), bitcoinin kloonaamisesta (litecoin) tai uuden “paremmin” ominaisuuksin varustellun protokollan luomisesta (ethereum), jokainen on yritys luoda uusi rahan muoto. Jos kerran bitcoin teki sen, miksi me muut emme voi?

Elämme vuotta 2019 todistaen taloudellisen hyödykkeen (bitcoinin) rahallistumista vapailla markkinoilla ensimmäistä kertaa tuhansiin vuosiin (pois lukien kulta). Sen sijaan, että pysähtyisimme tämän tosiasian painoarvoa tai ymmärtämään, miten tai miksi se on mahdollista, monet ihmiset ohittavat sen keskittyen johonkin johdannaiseen tai jollain tavoin korjaamaan ongelmaa, jota he eivät aluksi huomanneet. Kaikki haluavat rikastua nopeasti, ja niin kauan kuin rahaa on tarjolla, on myös alkemisteja. Ne, jotka yrittävät kopioida bitcoinin, ovat nykypäivän alkemisteja.

Kaikki haluavat rikastua nopeasti, ja niin kauan kuin rahaa on tarjolla, on myös alkemisteja. Ne, jotka yrittävät kopioida bitcoinin, ovat nykypäivän alkemisteja.

Nämä alkemistit kertovat meille, että bitcoin on liian hidas, joten he loivat kopion, joka on “nopeampi”. Tai he kertovat meille, että bitcoinilla ei ole valmiuksia käsitellä maailmantalouden edellyttämää määrää liiketoimia, joten he luovat kopion, joka on mittakaavaltaan “suurempi”. Sitten he kertovat meille, että bitcoin on liian epävakaa ollakseen valuutta, joten he luovat “vakaamman” version. Tarina jatkuu ja jatkuu. Seuraavaksi väitetään, että bitcoin on liian jäykkä ja että sen on oltava ohjelmoitavissa, joten he luovat “joustavamman” kopion. Alkemistit usein jopa kertovat siitä, että heidän luomuksensa ei ole rahaa, vaan sen sijaan se on väline “maksamiseen” tai “hyötyyn” tai ehkä “maailmanlaajuisen kaasukäyttöisen tietokoneen” käyttöön. He yrittävät myös vakuuttaa meidät maailmasta, jossa on satoja, ellei jopa tuhansia valuuttoja. Mutta älä mene lankaan, sillä kussakin tapauksessa kyse on heidän omasta yrityksestään luoda rahaa.

Bitcoinin arvofunktio

Jos omaisuuserän (eli hyödykkeen) ensisijainen (ellei ainoa) hyöty on sen vaihdettavuus muihin tavaroihin ja palveluihin, ja jos siihen ei liity vaatimusta tuottavan omaisuuden (kuten osakkeen tai joukkovelkakirjan) tulovirtaan, sen tulee kilpailla rahamuotona, ja se säilyttää arvonsa vain, jos sillä on uskottavia rahallisia ominaisuuksia. Jokaisen “ominaisuuden” muutoksen yhteydessä ne, jotka yrittävät kopioida bitcoinin, ilmoittavat tosiasiassa ymmärtäneensä väärin ne ominaisuudet, jotka tekevät bitcoinista arvokkaan tai elinkelpoisen rahana. Kun bitcoinin ohjelmistokoodi julkaistiin, se ei ollut rahaa. Tänäkään päivänä bitcoinin ohjelmistokoodi ei ole rahaa. Voit kopioida koodin huomenna tai luoda oman version uudella ominaisuudella varustettuna, eikä kukaan, joka pitää bitcoinia rahana, näe bitcoinin koodia rahana. Bitcoinista on tullut rahaa ajan myötä vain, koska Bitcoin-verkosta syntyi sellaisia ominaisuuksia, joita ei ollut olemassa sen alussa ja joita on lähes mahdotonta jäljitellä nyt, kun bitcoin on jo olemassa.

Jokaisen “ominaisuuden” muutoksen yhteydessä ne, jotka yrittävät kopioida bitcoinin, ilmoittavat tosiasiassa ymmärtäneensä väärin ne ominaisuudet, jotka tekevät bitcoinista arvokkaan tai elinkelpoisen rahana.

Nämä ominaisuudet syntyivät orgaanisesti ja spontaanisti, kun yksittäiset taloudelliset toimijat ympäri maailmaa arvioivat bitcoinia ja päättivät säilöä osan varallisuudestaan siihen. Kun bitcoinin arvo kasvoi, siitä tuli hajautettu ja hajautettuna sen verkoston konsensussääntöjen muuttamisesta on tullut entistä vaikeampaa aivan samalla tavoin kuin muutoin pätevien liiketoimien (siirtotapahtumien) mitätöinnistä tai estämisestä on tullut entistä vaikeampaa (tätä kutsutaan usein sensuroimattomuudeksi, engl. censorship-resistance). On edelleen järkevää keskustella siitä, onko bitcoin riittävän hajautettu tai riittävän sensuroimaton, mutta vaikka näin saattaa olla, on muitakin vähemmän kiistanalaisia keskustelunaiheita:

1. Bitcoin edustaa ylivoimaisesti hajautetuinta ja sensuroimattominta rahajärjestelmää nykymaailmassa, kun sitä verrataan perinteisiin valuuttoihin, muihin digitaalisiin valuuttoihin tai kullan kaltaisiin hyödykerahoihin.
2. Bitcoin saa arvonsa, koska se on hajautettu ja koska se on sensuroimaton. Juuri nämä ominaisuudet varmistavat ja vahvistavat bitcoinin kiinteän 21 miljoonan tarjonnan uskottavuutta (toisin sanoen miksi se on todellinen arvon säilyttäjä)
3. Bitcoinista tulee entistä hajautetumpi ja sensuroimattomampi, kun sen arvo kasvaa ja kun sitä skaalataan kaikilla verkon tasoilla.
4. Toista.

Rahajärjestelmät ovat yleensä yksi

Kaikki muut fiat-valuutat, hyödykerahat ja kryptovaluutat kilpailevat täsmälleen samasta käyttötapauksesta kuin bitcoin, riippumatta siitä, ymmärretäänkö se vai ei, ja rahajärjestelmillä on tapana liikkua kohti yhtä välinettä, koska niiden hyöty on pikemmin likviditeetti kuin kulutus tai tuotanto. Rahavaroja arvioitaessa olisi järjetöntä säilyttää arvoa pienemmissä, vähemmän likvideissä ja turvattomissa verkoissa, jos saatavilla oleva vaihtoehto on suurempi, likvidimpi ja turvallisempi verkko.

Terve järki peliin. Jos olet tehnyt kaksi viikkoa töitä ja työnantajasi tarjoutuu maksamaan sinulle joko sellaisella valuutalla, joka on miljardin ihmisen ympäri maailmaa hyväksymä valuutta tai miljoonan ihmisen hyväksymällä valuutalla, kumman sinä ottaisit? Pyydätkö 99,9 prosenttia yhdessä ja 0,1 prosenttia toisessa valuutassa vai löisitkö kaikki kiinni miljardin kaverisi verkkoon? Jos asut ja elät Yhdysvalloissa ja matkustat Eurooppaan lomamatkalle viikoksi vuoden aikana, niin pyydätkö työnantajaasi maksamaan sinulle 1/52 osan palkastasi euroissa joka viikko vai otatko sittenkin kaiken dollareissa? Käytännön tosielämässä tilanne on se, että lähes kaikki yksilöt säilövät arvoa yhteen rahahyödykkeeseen. Ei siksi, että muita rahahyödykkeitä ei ole olemassa, vaan pikemminkin siksi, että se on heidän markkinataloutensa likvidein omaisuuserä.

Kaikki, joilla on Venezuelan bolívareja tai Argentiinan pesoja, valitsisivat dollarijärjestelmän, jos pystyisivät. Ja samoin kuka tahansa, joka päättää keinotella bitcoinin kopiolla, tekee irrationaalisen päätöksen valitessaan vapaaehtoisesti käyttää vähemmän likvidiä, turvattomampaa rahaverkkoa. Vaikka tietyt rahaverkot ovat nykyään suurempia ja likvidimpiä kuin bitcoin (esim. dollari, euro ja jeni), ihmiset, jotka päättävät säilöä prosenttiosuuden varallisuudestaan bitcoiniin, tekevät niin keskimäärin uskomuksestaan siihen, että se on turvallisempi (hajautettu → sensuroimaton → kiinteä tarjonta → arvon säilyttäjä). Ja koska on odotettavissa, että myös muut (esimerkiksi miljardi kaveriasi) valitsevat tehdä näin, likviditeetti ja kauppakumppaneiden määrä lisääntyvät.

Kuka tahansa, joka päättää keinotella bitcoinin kopiolla, tekee irrationaalisen päätöksen valitessaan vapaaehtoisesti käyttää vähemmän likvidiä, turvattomampaa rahaverkkoa.

Miksi bitcoinia ei voi kopioida

Monet digitaalisia valuuttoja luovista ihmisistä ei joko hyväksy tai myönnä sitä, että heidän luomustensa on oltava rahaa menestyäkseen; toiset, jotka keinottelevat näillä omaisuuserillä, eivät ymmärrä, että rahajärjestelmät ovat taipuvaisia liikkumaan yhteen välineeseen tai uskovat naiivisti, että heidän valuuttansa voi voittaa bitcoinin. Yksikään heistä ei kuitenkaan pysty selittämään, miten heidän valitsemastaan digitaalisesta valuutasta tulee hajautetumpi, sensuroimattomampi tai likvidimpi kuin bitcoinista. Tämän vuoksi mikään muu digitaalinen valuutta ei todennäköisesti koskaan tule saavuttamaan hajauttamisen tai sensuroimattomuuden vähimmäistasoa, joka vaaditaan uskottavasti toteutetun rahapolitiikan toimeenpanemiseksi. Saifedean Ammous selittää asian näin teoksessaan Bitcoin-standardi:

Bitcoin ei ole arvokasta tietyn ominaisuuden vuoksi, vaan siksi, että se saavutti rajallisen, digitaalisen niukkuuden, jonka kautta se saa arvon säilyttäjän ominaisuuden. Bitcoinin niukkuuden (ja rahapolitiikan) uskottavuus on olemassa vain siksi, että se on hajautettu ja sensuroimaton, joilla itsessään on hyvin vähän tekemistä ohjelmiston kanssa. Kaiken kaikkiaan tämä johtaa asteittaiseen käyttöönottoon ja likviditeettiin, mikä vahvistaa ja lujittaa Bitcoin-verkon arvoa. Osana tätä prosessia yksilöt luopuvat huonompien rahaverkkojen käytöstä. Tämä on perimmäinen syy sille, miksi bitcoinin emergentteja ominaisuuksia on liki mahdotonta toistaa ja miksi bitcoinia ei voi kopioida tai voittaa: koska bitcoin on jo olemassa vaihtoehtona ja sen rahalliset ominaisuudet vahvistuvat ajan myötä (ja suuremmassa mittakaavassa), samalla kun huonompien rahaverkkojen arvo katoaa.

Et todennäköisesti koskaan päädy tähän johtopäätökseen, jos et ensin ymmärrä seuraavia asioita:

1. bitcoin on äärimmäisen niukkaa (miten/miksi);
2. bitcoin on arvokasta, koska se on niukkaa; ja
3. rahaverkostot ovat taipuvaisia siirtymään yhteen (raha)välineeseen.

Saatat päätyä eri johtopäätöksiin, mutta tämä sopiva kehys on huomioitava silloin kun pohdit sitä, että onko bitcoinia mahdollista kopioida (tai voiko sen kanssa kilpailla) sen sijaan, että viitekehys perustuisi mihinkään tiettyyn ominaisuusjoukkoon. On myös tärkeää huomata, että jokaisen yksittäisen ihmisen päätelmillä, mukaan lukien sinun tai minun, on hyvin vähän

Ei todennäköisesti koskaan tule tähän tulokseen kehittämättä ensin omaa ymmärrystään seuraavista: i) että Bitcoin on hyvin niukasti (miten/miksi); II) että Bitcoin on arvokas, koska se on niukkoja; ja III) että raha verkostot ovat yleensä yksi väline. Saatat joutua erilaisiin päätelmiin, mutta tämä on sopiva kehys harkitsemaan, onko mahdollista kopioida (tai kilpailla) Bitcoin sen sijaan, että se perustuisi mihinkään tiettyyn ominaisuus joukkoon. On myös tärkeää huomata, että yksittäisen henkilön johto päätöksistä, mukaan lukien oma tai oma, on hyvin vähän merkitystä isossa kuvassa. Se, mikä on tärkeää, on se mihin markkinoiden konsensus uskoo ja mitä kohti se siirtyy etsittäessä uskottavinta pitkäaikaista arvon säilyttäjää.

Empiirinen näyttö (hintamekanismi ja arvo) osoittaa, että markkinat pyrkivät edelleen kaikesta melusta huolimatta selvittämään, miksi bitcoin on erilainen. Ennen keinottelua yritä ymmärtää, miksi bitcoin toimii ja miksi se on ainutlaatuinen. Muista, että kun joku väistämättä kertoo sinulle paremmasta bitcoinista tai jostain erottuvasta ominaisuudesta, samaan risteykseen viime vuosikymmenen aikana tullee markkinat, ovat jo tarkastelleet näitä kompromisseja ja valinneet bitcoinin monien vaihtoehtojen joukosta erittäin järkevistä syistä johtuen.

Vähemmistösääntö

Nassim N. Taleb kirjoittaa siitä, kuinka pieni itsepäinen vähemmistö voi pakottaa sen omat mieltymykset enemmistölle. Taleb kutsuu tätä vähemmistösäännöksi ja kertoo, miksi suvaitsemattomimmat voittavat. Bitcoin (ja rahajärjestelmät) ovat täydellinen esimerkki tästä ilmiöstä. Jos hyvin pieni vähemmistö uskoo siihen, että bitcoinilla on ylivoimaiset rahamaiset ominaisuudet eikä hyväksy sinun digitaalisen (tai perinteisen) valuutan muotoa rahana, kun taas vähemmän vakuuttuneet markkinaosapuolet hyväksyvät sekä bitcoinin että muut valuutat, suvaitsematon vähemmistö voittaa. Juuri näin tapahtuu globaalissa kilpailussa digitaalisen valuutan ylivallasta. Pieni markkinatoimijoiden vähemmistö on huomannut, että vain bitcoin on elinkelpoinen ja hylkää kaikkien muiden digitaalisten valuuttojen rahalliset ominaisuudet, kun taa suurin osa on valmis hyväksymään bitcoinin muiden mukana. Tinkimättömyytensä takia vähemmistö vähitellen pakottaa mieltymyksensä muillekin. Digitaalisten valuuttojen maailmassa monipuolistaminen vastaa sitä, että annat väkijoukon (tai suvaitsemattomalle vähemmistölle) valita, mikä tulevaisuuden rahasi tulee olemaan, samalla kun sinulla tulee olemaan vain murto-osa siitä, mitä olisit muuten voinut saada. Arvioi kompromissit ja pohdi vähemmistösääntöä ennen kuin käyt kauppaa kovalla työllä ansaitsemallasi arvolla jotain todennäköisesti arvotonta vastaan. Raha ei kasva puissa.

“Bitcoin on huomattava salaustekninen saavutus, ja kyky luoda jotain sellaista, jota ei voi kopioida digitaalisessa maailmassa, on valtavan arvokasta.”

- Eric Schmidt, Googlen entinen toimitusjohtaja

Suomennos Parker Lewisin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Bitcoin Can’t Be Copied”. Artikkeli on julkaistu alun perin Unchained Capitalin blogissa 2.8.2019.

Parker Lewis työskentelee Unchained Capitalin liiketoiminnan kehitysjohtajana.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).