Bitcoinin hallinto
Pierre Rochardin puheevuoro vuodelta 2018
Tämä kirjoitus perustuu Chain-In-konferenssissa pitämääni puheenvuoroon.
Mitä me siitä välitämme?
Bitcoinin hallinnolla on merkitystä koska Bitcoin on ensimmäinen onnistunut, likvidein ja tunnetuin kryptovaluutta. Michael Goldsteinin sanoin: “Kestävä raha on sivilisaation perusta. Bitcoin palauttaa tämän sosiaalisen koordinaation tehokkaan työkalun.” Jos Bitcoinin hallintomalli on virheellinen, se voi estää Bitcoinia saavuttamasta täyttä potentiaaliaan. Jos Bitcoinin hallinnossa on puutteita, Bitcoinin sidosryhmien tulisi pyrkiä korjaamaan ne.
Bitcoinin hallintoa koskevissa keskusteluissa keskitytään yleensä siihen, keitä päätöksentekijät lopulta ovat. Kauan aikaa ehdokkaina ovat olleet louhijat, solmut ja sijoittajat. Hallinnon tarkoitus ja mekaniikka ovat usein implisiittisiä tai jopa irti todellisuudesta. Näkemykset menneisyyden hallinnon tehokkuudesta johtuvat usein siitä, kuka tietyn päätöksen “voitti” tai “hävisi”, eivätkä itse päätöksentekoprosessin riittävyydestä.
Mitä on Bitcoinin hallinto?
Bitcoinin hallinto on prosessi, jossa joukosta siirtotapahtumia ja lohkojen vahvistamista koskevista säännöistä päätetään, pannaan täytäntöön ja valvotaan siten, että yksilöt hyväksyvät nämä säännöt varmistaakseen, että siirtotapahtumissa ja lohkoissa heidän saamansa siirtopalkkiot sopivat heidän subjektiiviseen “Bitcoinin” määritelmäänsä. Jos kaksi tai useampi henkilö omaksuu saman sääntöjen validoinnin, heidän välilleen muodostuu subjektiivinen sosiaalinen konsensus siitä, mikä “Bitcoin” on.
Mikä on Bitcoinin hallinnon tarkoitus?
Bitcoinin hallinnon tarkoituksesta on monenlaisia näkemyksiä. Mitä tuloksia hallinnon tulisi tavoitella?
- Matt Corallo väittää, että luottamuksettomuus on Bitcoinin tärkein ominaisuus. Matt määrittelee luottamuksettomuuden “kyvyksi käyttää Bitcoinia luottamatta mihinkään muuhun kuin käyttämääsi avoimen lähdekoodin ohjelmistoon”. Ilman luottamuksettomuutta kaikki muut myönteiset lopputulemat vaarantuvat.
- Daniel Krawisz väittää, että bitcoinin arvon maksimointi on se, mitä hallinto tosiasiassa tavoittelee. Daniel toteaa, että “yleinen Bitcoin-päivityksiä koskeva sääntö […] on, että Bitcoinin arvoa lisäävät päivitykset hyväksytään ja niitä, jotka eivät [lisää arvoa], ei [hyväksytä].”
Bitcoinin hallinnon yhteydessä nämä kaksi näkemystä erottelevat klassista eroa deontologisen eli velvollisuusetiikan ja konsekventalismin eli seurausetiikan välistä eroa. Kannatan Mattin deontologista lähestymistapaa, jossa keskitytään luottamuksettomuuteen. Rahan koko historian ajan aina muinaisista kolikoiden tuottajista nykyaikaisiin keskuspankkeihin luottamus muiden tuottamaan rahaan on johtanut luottamuksen väärinkäyttöön. Luottamuksettomuudesta tinkiminen voisi auttaa bitcoinin hintaa paikantamaan paikallisen maksimin paljon korkeamman globaalin maksimin löytämisen kustannuksella. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että bitcoinin hinta olisi korreloinut Bitcoin-protokollan päivitysten kanssa. Ehkä päivitykset vaikuttavat bitcoinin fundamenttiarvoon, mutta bitcoin on niin epälikvidi ja volatiili, että hinta ei heijasta luotettavasti fundamenttihintaa. Jos emme voi havaita päivitysten vaikutusta Bitcoinin arvoon, konsekventalistinen lähestymistapa vaikuttaa riittämättömältä.
Ennen kuin voimme arvioida nykyistä Bitcoinin hallintoprosessia suhteessa asetettuihin luottamuksettomuuden tai bitcoinin arvon kasvattamisen tavoitteisiin, meidän on yritettävä määritellä, miten Bitcoinin nykyinen hallintoprosessi todella toimii.
Miten nykyinen Bitcoinin hallintoprosessi toimii?
Bitcoinin hallintoprosessi ylläpitää joukkoa vahvistussääntöjä. Korkealla tasolla nämä pitkät vahvistussäännöt kattavat syntaksin, tietorakenteet, resurssien käyttö rajoitukset, käytäntöjen asianmukaisuuden tarkistamisen, aikalukituksen, mempoolin ja päähaaran välisen täsmäytyksen, kolikkobaasitapahtuman palkkion ja kululaskennan sekä lohkon otsakkeen tarkastuksen. Näiden sääntöjen muuttaminen ilman kompromisseja ei ole helppoa.
Suurin osa näistä säännöistä periytyi Satoshi Nakamotolta. Joitakin on lisätty tai muutettu virheiden vuoksi ja palvelunestohyökkäysten estämiseksi. Muita sääntömuutoksia tehtiin uusien innovatiivisten projektien mahdollistamiseksi. Esimerkiksi uusi Check Sequence Verify -operaatiokoodi lisättiin uusien komentosarjojen ottamiseksi käyttöön.
Tutkimus
Jokainen sääntömuutos käynnistyy tutkimuksesta. Esimerkiksi SegWit käynnistyi tutkimuksesta siirtotapahtumien muokkaamiseen liittyvän ongelman korjaamisesta. Siirtotapahtumien muokkaamisesta oli tullut vakava ongelma, koska se esti Salamaverkon käytön Bitcoinissa. Teollisuus ja itsenäiset tutkijat tekivät yhteistyötä. Lopputuloksena oli lopulta SegWit.
Arvostelijat ovat huomauttaneet satunnaista kiistoista sen välillä, mitä tutkijat haluavat tutkia, mitä käyttäjät odottavat ja mikä on hyväksi verkon ominaisuuksille. Lisäksi akateemisen tietojenkäsittelytieteen tutkijat suosivat pikemmin “tieteellisiä simulaatioita” kuin “teknisiä kokeiluja”. Tämä on aiheuttanut jännitteitä tutkijayhteisössä.
Ehdotus
Tutkija jakaa ehdottamansa muutokset muiden protokollakehittäjien kanssa, kun hän on löytänyt ratkaisun ongelmaan. Ratkaisu voidaan jakaa sähköpostina bitcoin-dev-postituslistalle, muodollisena whitepaperina ja/tai Bitcoinin parannusehdotuksena (Bitcoin Improvement Proposal, BIP).
Toteutus
Ehdotus toteutetaan sitä ehdottaneiden tutkijoiden tai muiden siitä kiinnostuneiden protokollakehittäjien toimesta solmuohjelmistoon. Jos tutkija ei kykene toteuttamaan ehdotustaan tai ehdotus ei saa hyvää palautetta, se ei etene, ellei siitä luovuta tai sitä paranneta.
Vaikka tästä voi saada sen kuvan, että Bitcoin-protokollan kehittämiseen osallistuvat voivat käyttää veto-oikeutta ehdotuksen torppaamiseksi, tutkija voi esittää asiansa suurelle yleisölle ja ohittaa olemassa olevat kehittäjät. Tässä tapauksessa tutkija on epäedullisessa asemassa, jos heiltä puuttuu maine ja uskottavuus.
Toinen toteutusvaiheen ongelma on siinä, että referenssitoteutuksen ylläpitäjät eivät saa toteutustaan sulautettua vallitseviin toteutukseen, jos Bitcoin-protokollan kehittäjät ja laajempi Bitcoin-yhteisö pitävät sitä laajalti kiistanalaisena. Referenssitoteutuksen ylläpitäjillä on tarkoituksellisena sääntönä noudattaa konsensusmuutoksia sen sijaan, että yrittäisivät pakottaa ne läpi. C++-referenssi-implementaatio, joka löytyy osoitteesta github.com/bitcoin/bitcoin, on Satoshin koodikannan suora seuraaja. Se on edelleen suosituin tapa toteuttaa Bitcoin-solmu kypsyysasteensa ja luotettavuutensa vuoksi.
Referenssitoteutuksen ylläpitäjien ohittaminen ja konsensusmuutosten tekeminen tästä riippumatta on yhtä helppoa kuin Bitcoin-koodikannan kopiointi ja ehdotettujen muutosten julkaiseminen. Näin tapahtui BIP-148 User Activated Fork (UASF) -ehdotuksen tapauksessa.
Validointisääntöjen muuttamista koskeva ehdotus voi olla ehdollinen tai ehdoton haarauma. Jotkut ehdotukset voidaan toteuttaa vain ehdottomana haaraumana eli niin sanottuna hard forkina. Haaraumaa edeltävien solmujen näkökulmasta ehdollinen haarauma eli soft fork on eteenpäin yhteensopiva. Ehdollisen haarauman tapauksessa haaraumaa edeltäneiden solmujen ei tarvitse päivittää ohjelmistojaan, jotta haaraumaa edeltäviä konsensussääntöjä voidaan vahvistaa. Nämä haaraumaa edeltävät solmut eivät kuitenkaan vahvista ehdollisen haarauman tekemiä sääntömuutoksia. Haaraumaa edeltävien solmujen näkökulmasta ehdoton haarauma ei ole eteenpäin yhteensopiva. Haaraumaa edeltävät solmut päätyvät eri verkkoon kuin haarauman jälkeiset solmut.
Ehdottomien ja ehdollisten haaraumien vaikutuksista verkkoon ja käyttäjiin on kiistelty. Ehdolliset haaraumat nähdään ehdottomia haaraumia turvallisempina, koska ne eivät vaadi nimenomaista osallistumista, mutta myös tätä voidaan pitää pakottavana. Joku, joka on eri mieltä ehdollisen haarauman kanssa, on pakko suorittaa ehdoton haarauma sen peruuttamiseksi.
Käyttöönotto
Käyttäjät on suostuteltava käyttämään solmuohjelmistoa, kun muutos on toteutettu solmuohjelmistoon. Kaikki solmukäyttäjät eivät ole yhtä tärkeitä. Esimerkiksi “lohkoketjuseulojilla” on enemmän vaikutusvaltaa, koska monet käyttäjät luottavat niiden solmuihin. Lisäksi kryptovaluuttapörssi voi määrittää, mitä vahvistussääntöjen joukko on kytketty niiden kaupankäyntitunnukseen (BTC/XBT). Spekulantit, suuromistajat ja muut kryptovaluuttapörssit pitävät huolen siitä, että yksittäisen toimijan kaupankäyntitunnusten merkitys ei kasva liialliseksi.
Vaikka yksittäiset käyttäjät voivat viestittää sosiaalisessa mediassa käyttävänsä jotain tiettyä solmuohjelmiston versiota, niin tätä vastaan voidaan suorittaa Sybil-hyökkäys. Konsensuksen lopullinen testi on, voiko solmuohjelmistosi vastaanottaa bitcoinina pitämiäsi maksuja, ja voitko lähettää maksuja, joita vastakkaisen osapuolen solmuohjelmisto pitää bitcoineina.
Ehdollisessa haaraumassa on lohkoketjuun sisäänrakennettu hallintomekanismi, jota kutsutaan nimellä BIP-9 Version bits with timeout and delay. Tämä ominaisuus mittaa louhijoiden ehdollisille haaraumille antamaa tukea jatkuvasti. Louhijoiden tukea ehdotuksille käytetään keinona arvioida laajemman yleisön tukea ehdotuksille. Valitettavasti tämä keino voi olla epätarkka louhinnan keskittymisen ja louhijoiden ja käyttäjien välisten eturistiriitojen vuoksi. Lohkoketjussa tapahtuva louhijoiden “äänestäminen” ylläpitää myös myyttiä siitä, että Bitcoin on louhijademokratia ja että louhijat yksin päättävät siirtotapahtumista ja lohkojen pätevyydestä. BIP-9 on hyödyllinen siinä määrin, kun tunnistamme ja hyväksymme välikäsien kautta tapahtuvan mittaamisen rajoitukset.
Täytäntöönpano
Vahvistussääntöihin tehtävät muutokset toteutetaan täysin validoivien solmujen hajautetussa vertaisverkossa. Solmut käyttävät vahvistussääntöjä itsenäisesti varmistaakseen, että solmun saamat maksut ovat todellisia Bitcoin-tapahtumia ja sisältyvät kelvollisesti muodostettuihin Bitcoin-lohkoihin. Solmut eivät välitä sääntöjä rikkovia siirtotapahtumia ja lohkoja. Itse asiassa solmut katkaisevat yhteyden ja estävät vertaiskoneet, jotka lähettävät virheellisiä siirtotapahtumia ja lohkoja. “Bitcoin on läpäisemätön validoinnin linnoitus”, kuten StopAndDecrypt on asian ilmaissut. Jos kaikki toteavat, että louhittu lohko on virheellinen, louhijan kolikkobaasipalkkio ja siirtokulut ovat arvottomia.
Louhijoiden tehtävänä on toimittaa todiste julkaisufunktiosta (jota usein kutsutaan aikaleimaksi) ja vaikeussäädetty työntodiste tapahtumien järjestämisestä. Laskentatehon määrä perustuu toisaalta laitteiston ja sähkön kustannuksiin ja toisaalta kolikkobaasitapahtuman ja siirtopalkkioiden muodostamiin tuloihin. Louhijat ovat palkkasotureita, ja aiemmin he ovat tarjonneet palveluksiaan vahvistamatta sääntöjä täydellisesti. Louhinnan keskittymisen vuoksi louhijoiden ei voida luottaa noudattavan validointisääntöjä yksinään.
Onko nykyinen Bitcoinin hallintomalli lisännyt luotettavuutta?
Mielestäni nykyinen Bitcoinin hallintomalli on estänyt luottamuksen heikkenemisen. Bitcoin-ketjuun kirjattujen siirtotapahtumien dramaattisella kasvulla viimeisen viiden vuoden aikana ei näy olevan loppua näköpiirissä. Jos Bitcoinin hallintomalli ei olisi kestänyt viime vuotista louhijoiden signaalia lohkon enimmäiskoon kaksinkertaistamiseksi, olisimme saaneet ennakkotapauksen tilanteesta, jossa siirtotapahtumien määrää olisi arvostettu luottamuksettomuutta enemmän.
Onko nykyinen Bitcoinin hallintomalli johtanut bitcoinin arvoa kasvattaviin päivityksiin?
Syy-yhteyttä on mielestäni mahdotonta selvittää. Hinta on paljon korkeammalla kuin kaksi vuotta sitten, mutta se näyttäisi olevan endogeeninen prosessi, jota ohjaa teknologisten lähtökohtien sijaan kaupankäyntipsykologia. Peruslähtökohtien suhteen on kiistatonta, että Bitcoinin hallinto on tuottanut konsensusmuutoksia, joista Salamaverkon toiminta riippuu. Olen kokeillut kanavien perustamista ja salamamaksujen tekemistä: mielestäni ei ole epäilystäkään siitä, että Salamaverkko kasvattaa Bitcoinin arvoa.
Suomennos Pierre Rochardin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Bitcoin Governance”. Artikkeli on julkaistu Rochardin blogissa 9.7.2018.
Rochard on toinen Satoshi Nakamoto Instituten perustajista ja tunnettu Bitcoin-vaikuttaja. Hän on työskennellyt aiemmin perustamassaan Bitcoin Consulting -yrityksessä. Rochard työskentelee tällä hetkellä Krakenin palveluksessa Bitcoin-evankelistana. Hän vetää yhdessä Michael Goldstein kanssa Noded Bitcoin Podcast -keskusteluohjelmaa.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
