Bitcoinin jako oli reilu
Dan Heldin essee
Esipuhe
Bitcoinin suosion kasvaessa ja jatkaessa valtavirta-ajattelun haastamista, sen olemassaolon tietyistä parametreista on noussut huolenaiheita. Yksi niistä on se, että Bitcoinin jakautuminen ei ollut “reilua” etenkään verkon kehityksen varhaisissa kehitysvaiheissa. Tarkastelen Bitcoinin syntymän aikoja ja kumoan perusteellisesti väitteet siitä, että alkuperäinen jako oli epäoikeudenmukainen.
TD; DR — Satoshi suunnitteli mahdollisimman oikeudenmukaisen järjestelmän.
Jako
Ennakkolouhinta on sitä, kun kryptokolikoita louhitaan tai luodaan ennen kuin kryptovaluutta julkistetaan suurelle yleisölle. Ennakkolouhinnalla on joskus kielteinen kaiku johtuen siitä, että yksityiset kehittäjät voivat louhia ja jakaa itselleen lukemattomia kolikoita ennen valuutan avoimen lähdekoodin julkistamista suurelle yleisölle. Tämä voi johtaa siihen, että suurelle yleisölle tarjotun digitaalisen valuutan avoimuus saattaa kaivertaa mieltä.
Satoshi ei ennakkolouhinut. Satoshi antoi kaikille kahden kuukauden varoitusajan ennen alkulohkon louhintaa. Hän pyrki tavoittelemaan niitä ihmisiä, jotka olisivat tuolloin olleet tuolloin mahdollisesti kiinnostuneita kokeilemaan itsenäistä digitaalista valuuttaa. Hän kertoi aikomuksistaan kypherpunkeille julkisen sähköpostiryhmän kautta. Satoshi julkaisi whitepaperin 31. lokakuuta 2009 ja Bitcoin 0.1 -ohjelmisto julkaistiin 9. tammikuuta 2009.
Vain alkulohko luotiin aiemmin eli 3. tammikuuta 2009. Se ei ollut samanlainen kuin muut lohkot (ei viittausta aiempaan lohkoon) ja sen louhintaan tarvittiin erityistä koodia. Satoshi lisäsi alkulohkoon viestin todisteena siitä, että ennakkolouhintaa ei ollut tapahtunut.
“The Times 03/Jan/2009 Chancellor on brink of second bailout for banks”
— Alkulohko
Seuraavien lohkojen aikaleimat osoittavat, ettei Satoshi yrittänyt louhia kaikkia varhaisia lohkoja vain itselleen. Ennen Satoshin keksintöä ennakkolouhinnan käsitettä ei ollut edes olemassa. Satoshin kaukonäköisyys osoitti uskomatonta kypsyyttä.
Bitcoinin louhintaa varten tarvittava koodi oli saatavilla päivänä, jolloin Satoshi aloitti louhinnan (muu kuin alkulohkon louhintaan tarvittava koodi). Siitä oli tarjolla jopa yhden napsautuksen louhintaohjelmisto, joten se oli uskomattoman helppoa. Useat ihmiset aloittivat louhinnan koodin tullessa tarjolle. Tiedämme varmuudella, että Hal Finney louhi päivää Bitcoinin käynnistymisen jälkeen. Satoshi ei todellakaan louhinut yksin alkuaikoina, vaikka siihen osallistuneita oli hyvin vähän.
Bitcoinin olemassaolon ensimmäisen vuoden aikana Satoshi ja muut louhijat eivät onnistuneet saavuttamaan riittävästi laskentatehoa louhiakseen kuin vain 144 lohkoa päivässä, joten louhinnan vaikeusaste oli matala. Satoshi louhi, koska verkko tarvitsi louhijan, mutta hän lopetti louhinnan sen jälkeen, kun verkko oli riittävän vakaa selvitäkseen ilman hänen louhintatehoaan. Hän vähensi laskentatehon osuuttaan hitaasti ja tasaisesti. Satoshin louhinnan sormenjälki näkyy huolellisesti tasapainotettuna laskentatehon klusterina. Sen tavoitteena saattoi olla se, että tulevat sukupolvet ja historia muistaisivat hänen tarkoittaneen hyvää. Satoshi noudatti alun perin suunnitelmaa vähentää laskentatehoa 1,7 hevosvoimalla (~ 1250 watilla) viiden kuukauden välein, mutta kuukausi ensimmäisen pudotuksen jälkeen hän hylkäsi menetelmän ja siirtyi jatkuvasti vähentämään laskentatehoaan.
Kuinka paljon Satoshi louhi? Muutamaa kolikkoa (joista osa on edelleen kierrossa) lukuun ottamatta ei ole todistusaineistoa, joka osoittaisi sen, kuinka monta bitcoinia hän omisti, mutta voimme osoittaa riittävällä todennäköisyydellä, että hän onnistui louhimaan lähes 700 000 bitcoinia. BitMEX tarkasteli Sergio Demian Lernerin alkuperäistä arviota, jossa hän huomasi Satoshin louhijan “sormenjäljen” (lohkon ExtraNonce-arvon kasvua voidaan mahdollisesti käyttää liittämään eri lohkot samaan louhijaan). BitMEX perusti oman analyysinsä Sergio Demian Lernerin aiemman tutkimuksen varaan ja päätteli, että vaikka todisteet ovat huomattavasti epäluotettavammat kuin monet olettavat, on olemassa perusteltu näkemys, jonka mukaan yksi hallitseva louhija vuonna 2009 olisi voinut tuottaa noin 700 000 bitcoinia.
Vaikka hallitsevasta louhijasta vuonna 2009 löytyy vahvaa näyttöä, uskomme, että todisteet ovat huomattavasti heikommat kuin monet ovat olettaneet. Vaikka kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joskus kuvat voivat olla hieman harhaanjohtavia. Vaikka olisimme vakuuttuneita, todisteet tukevat vain väitettä, että hallitseva louhija on saattanut tuottaa mielestämme huomattavasti vähemmän kuin miljoona bitcoinia. Ehkä 600–700 000 bitcoinia on parempi arvio.
— BitMEX
Bitcoinin markkina-arvo oli lähellä nollaa melkein puolitoista vuotta. Louhijat tuhlaavat rahaa laitteistoihin ja louhintaan kuluvaan sähköön, mutta heillä ei ollut mitään takeita siitä, että heidän vastaanottimillaan bitcoineilla olisi koskaan mitään arvoa. Itse asiassa niin sanotut “faucetit” eli hanat perustettiin jakamaan bitcoineja ilmaiseksi “kylvämään” käyttöönoton siemeniä (esimerkiksi Gavinin 10 000 bitcoinin hana ja muiden varhaisten bitcoinaajien tähän tarkoitukseen lahjoittamat varat). Ensimmäinen historiankirjoihin kirjattu bitcoinin vaihtaminen “reaalimaailman” arvoon tapahtui 22. toukokuuta 2010. Nykyisin samaa päivää juhlitaan Bitcoin-pizzapäivänä. Tällöin Laszlo Hanyecz suostui maksamaan 10 000 bitcoinia kahdesta Papa Johnin pizzasta. Hän teki saman kaupan vielä kahteen otteeseen maksimoidakseen bitcoiniensa leviämisen.
Voi olla järkevää hankkia muutamia, jos se vaikka sattuu kasvamaan. Jos tarpeeksi moni ihminen ajattelee samalla tavalla, siitä tulee itseään toteuttava ennustus.
— Satoshi Nakamoto
Varhaiset pioneerit olivat tarpeeksi hulluja ottaakseen taloudellisia, ajallisia ja yhteiskunnallisia riskejä osallistuakseen Bitcoin-projektiin, pitäen sen hengissä ja toimiessa järjestelmän välimiehinä sen alkuaikoina. Lähes kaikki menettivät tai myivät kaikki bitcoininsa, kuten tämä Dhruv Bansalin tekemä analyysi osoittaa.
Jokaisen Bitcoinissa tapahtuneen nousu- ja romahdussyklin aikana Bitcoinit on jaettu uudelleen vanhoilta hodlaajilta uusille hodlaajille myyntien kautta. Tämän seurauksena Gini-kerroin on alentunut. Pelkästään vuonna 2017 näimme 15 prosentin kaikesta tuolloin olemassa olleesta bitcoinista siirtyneen pois vanhojen holdlaajien käsistä uusille ihmisille.
Bitcoinien teoreettista kokonaismäärää, hieman alle 21 miljoonaa, ei pidä sekoittaa kulutuskelpoiseen kokonaistarjontaan. Kulutuskelpoinen kokonaistarjonta on aina pienempi kuin teoreettinen kokonaistarjonta, mikä johtuu vahingossa tapahtuneista menetyksistä, tahallisista tuhoamisista ja teknisistä erikoisuuksista.
Kymmenen vuotta sitten kryptograafikot ja HCI-asiantuntijat loivat lopullisen kokeen nähdäkseen sen, kuinka hyvin ihmiset kykenevät säilyttämään pitkäikäiset salaiset avaimensa. Järjestimme kokeen siten, että osallistujat menettäisivät satoja tai tuhansia dollareita, jos he eivät onnistuisi säilyttämään näitä. Kokeen tulokset eivät ole olleet kaunista katseltavaa.
— Joku kryptograafikko Twitterissä
Lukemattomat tarinat kertovat ihmisistä, jotka ovat menettäneet valtavia määriä bitcoineja etenkin verkon alkuaikoina, kun bitcoin ei ollut juuri minkään arvoista ja sen saattoi helposti unohtaa vanhalle kovalevylle, USB-tikulle tai jopa paperin palalle. Kolikot, jotka jäävät käyttämättä yli viideksi vuodeksi, on hyvin todennäköisesti menetetty lopullisesti. Lohkoketjun tarjoaman datan rikkaudesta huolimatta on erittäin vaikea mitata sitä, kuinka paljon kryptovaluutasta on todella menetetty, koska kadonneet kolikot eivät jätä jälkiä lohkoketjuun. Ongelmana on se, että niin suuri määrä turvassa olevaa bitcoinia näyttää täsmälleen samalta lohkoketjussa.
Kadonneiden bitcoinien tutkiminen on geologiaa, joka on naamioitu datatieteeksi.
— Dhruv Bansal
Unchained Capital teki erinomaisen analyysin kadonneista kolikoista ja havaitsi bitcoinien menestysten tapahtuneen kahdella erillisellä “kryptogeologisella” kaudella: systeemisen (aikaisemmat louhijat) ja inkrementaalisen (yksittäisten käyttäjien vähitellen kadottaneet kolikot) kadotuksen kausilla. Heidän arvionsa kadonneista kolikoista on 2,78–3,79 miljoonaa bitcoinia. Tämä analyysi on samansuuntainen Chainalysiksen tekemän hienostuneemman tutkimuksen kanssa.
Kadonneet kolikot tekevät kaikkien muiden kolikoista hieman arvokkaampia. Ajattele sen olevan ikään lahjoitus kaikille muille.
— Satoshi Nakamoto
Yksityisten avainten hallinnassa tapahtuneista virheistä, huijauksista, pörssien hakkeroineista ja bitcoinien myyntihaluista huolimatta varhaiset HODLaajat SELVIYTYIVÄT. Korvauksena näistä riskeistä he ovat ehdottomasti ansainneet arvonnousun.
Jotkut väittävät Bitcoinin jaon olevan samanlainen kuin pyramidipelissä, mutta ne eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Ponzi-järjestelmän määritelmä on “petollinen sijoitushuijaus, joka lupaa korkeita tuottoja hyvin pienellä riskillä. Ponzi-järjestelmässä vanhoille sijoittajille maksetaan tuottoa hankkimalla uusia sijoittajia maksamaan ne.” Bitcoin ei ole pyramidipeli tai ponzi-huijaus näistä syistä johtuen:
Läpinäkyvyys
Mikään Bitcoinissa ei todellakaan ole salaisuus. Se on avointa lähdekoodia, kuka tahansa voi tarkistaa koodin, kuka tahansa voi osallistua koodiin, kuka tahansa voi käyttää ohjelmistoa vapaasti ja osallistua verkkoon, ja kuka tahansa voi käyttää verkkoa ilman lupaa. Kaikkien bitcoin-siirtotapahtumien historia näkyy myös kaikkialle ja kaikille maailmassa. Se on petollisen sijoitushuijauksen, joka perustuu epämääräisiin lupauksiin tulevaisuuden tähtitieteellisistä tuotoista, ja jossa pääoman sisään- ja ulosvirtaukset pidetään salassa, täydellinen vastakohta.
Tuotot
Satoshin julkaisemassa Bitcoinin whitepaperissa ei viitata sanallakaan sijoitukseen tai korkeisiin tuottolupauksiin. Ponzi-järjestelmässä varhaisten sijoittajien tuotot perustuvat vain ja ainoastaan uusien tulokkaiden mukanaan tuomasta tuoreesta pääomasta, ja heidän tuottonsa ja osinkonsa perustuvat puhtaasti tähän jatkuvasti sisään virtaavaan uuteen pääomaan. Bitcoin ei ole samanlainen. Useimmat varhaiset bitcoinaajat menettivät tai myivät bitcoininsa. Bitcoinaajat ovat ihmisiä, he tekevät inhimillisiä virheitä ja heillä on inhimillisiä tarpeita (esimerkiksi asunnon ostaminen).
Bitcoinit eivät maksa osinkoa nyt tai tulevaisuudessa, joten ne eivät ole osakkeita. Ne ovat ennemminkin keräilyesine tai kauppatavara.
— Satoshi Nakamoto
Käyttö
Markkinat päättävät sen, minkä arvoinen yksi bitcoin on, eikä sillä ole mitään tekemistä järjestelmään mukaan tulevien hölmöläisten kanssa. Ne, jotka tulevat mukaan, ymmärtävät Bitcoinin arvolupauksen, joka oli olemassa jo silloin, kun se ei itsessään ollut minkään arvoinen.
Johtopäätökset
Satoshi oli ihminen siinä missä me kaikki muutkin. Hän ei ollut erehtymätön olento. Tämä oli oikeudenmukaisin jako, jonka hän olisi voinut keksiä, kun hän samaan aikaan rakensi, ajoitti julkaisuaan ja etsi työstään kiinnostunutta yleisöä. Olisi älyllisesti epärehellistä verrata Satoshin varhaista tappiollista Bitcoin-louhintaa kolikkoantiin, jossa ennakkolouhitaan (odotetulla) positiivisella markkina-arvolla.
Bitcoin hyötyi erittäin harvinaislaatuisista olosuhteista. Se lanseerattiin sellaiseen aikaan, jolloin digitaalisella käteisellä ei ollut vakiintunutta arvoa, se sai liikkua vapaasti. Tätä ei voi toistaa enää tänään, koska kaikki odottavat kolikoillaan olevan jotain arvoa. Se ei ollut vain oikeudenmukainen, vaan myös historiallisesti ainutlaatuinen oikeudenmukaisuudessaan. Neitseellinen sikiäminen.
— Nic Carter
Satoshi halusi kertoa kaikille siitä, ettei Bitcoin ollut huijaus. Hänen louhintaosuutensa vähittäinen alentuminen ja hänen poistumisensa yhteisöstä osoittavat sen, että hän halusi maailman päättävän itsenäisesti hänen projektinsa kohtalosta ja arvioivan sitä sen omilla ehdoillaan. Satoshi ei myöskään koskaan käyttänyt yhtään louhimistaan kolikoista (pois lukien muun muassa Hal Finneylle lähettämänsä kolikot) tai käyttänyt vaikutusvaltaansa mihinkään tarkoitukseen.
Toisin kuin kaikki muut perustajat historiassa, Satoshi ei koskaan myynyt osuuttaan.
Suomennos Dan Heldin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Bitcoin’s Distribution was Fair”. Artikkeli on alun perin julkaistu The Interchangen blogissa 4.10.2018.
Held työskentelee nykyisin Krakenin liiketoiminnan kehitysjohtaja. Hän on vuosien varrella kirjoittanut lukuisia mielenkiintoisia Bitcoinia ja muita kryptovaroja käsitteleviä artikkeleita. Held on lisäksi perustanut ja toiminut lukuisissa kryptotoimialaan keskittyvissä yrityksissä. Hän siirtyi Krakenin palvelukseen sen jälkeen, kun Kraken osti hänen ja Clark Moodyn vuonna 2017 perustaman institutionaalisten sijoittajien kryptovarojen kirjanpitoon, raportointiin ja rekonsiliaatioon keskittyneen Interchange-nimisen yrityksen.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
