Ei ole “Bitcoin 2.0:aa”
Pete Dushenskin pohdintoja
Bitcoin ei ole Netscape Navigator.
Bitcoin ei ole MySpace.
Bitcoin ei ole iPhone.
Bitcoin ei ole Mt Gox.
Bitcoin ei ole seuraava inkrementaalinen parannus. [1]
Bitcoin on rautaa.
Bitcoin on ruutia.
Bitcoin on höyrykone.
Bitcoin on henkilökohtainen tietokone.
Bitcoin on kerran sukupolvessa tapahtuva vallankumous. [2]
Maailman katselu Bitcoinin kautta sattuu fyysisesti. Bitcoin on suurta taidetta. [3] [*]
Ellei kyseessä ole teleportaatiosta, mitä tahansa, jota kutsut “Bitcoin 2.0:ksi” [4] ei ole seuraava vallankumous, se on vain toisen lompakontarkastajan sumutus.
Bitcoin on Bitcoin, ja se on versio 0.x. Tervetuloa vaiheeseen n. [5]
[1] ”Parannukset” tekevät asioista yleensä kiireisempiä, meluisampia ja huonompia. Lähes poikkeuksetta. Bitcoin ei ole mitään tällaista.
[2] 16:31:52 <mircea-popescu>: Aristoteleen politiikasta tuli vain toisen luokan vallankumous. Nakamoton paperi vie helposti kärkipaikan.
[3] “Todellinen taideteos, kuten todellinen luonnonteos, ei koskaan lakkaa avautumasta rajattomasti mielen edessä Tutkimme, olemme vaikuttuneita siitä, se tuottaa vaikutuksena; mutta sitä ei voida koskaan täysin ymmärtää, vielä vähemmän sen ydin, sen arvo voidaan ilmaista sanoin. Näillä Laokoonia koskevilla huomautuksilla ei ole tarkoitus missään nimessä sanoa kaikkea, mitä aiheesta voidaan sanoin ilmaista. Teemme tästä ihastuttavasta teoksesta pikemminkin aiheen sille, mitä meidän on sanottava. Saatettakoon se pian jälleen sellaiseksi, jossa kaikki taiteen ystävät voivat nauttia ja puhua siitä, kukin omalla tavallaan.
Voimme tuskin puhua riittävissä määrin suuresta taideteoksesta kysymättä, puhumatta, taiteesta yleensä; koska kaikki taide on ymmärrettävä sellaisenaan, ja jokainen pystyy omien kykyjensä mukaan kehittämään universaalin tällaisesta eritystapauksesta. Aloitamme näin ollen joillakin yleisluonteisilla huomautuksilla.
Kaikki suuret taideteokset ovat ihmiskunnan ilmaisuja. Muoviaihe liittyy erityisesti ihmisen muotoon; juuri tästä on nyt kyse. Taiteella on monia vaiheita, joissa kaikissa on ollut ihailtavia taiteilijoita; mutta täydellinen taideteos käsittää kaikki ne erityiset ominaisuudet, jotka muualla kohdataan erikseen.
Suurimmat taideteokset, osoittavat meille —
Elävät, hyvin järjestetyn luonnon. Haluamme ensinnäkin tietää ihmiskehosta, sen osissa ja suhteissa, sisäisistä ja ulkoisista sopeumista, sen muodoista ja liikkeistä yleensä.
Luonteen. Sen muotoa ja sen osien toimintaa koskeva tieto; erityispiirteet erotellaan ja tarkastellaan erikseen. Näiden tuloksena syntyy luonne, jonka avulla voidaan muodostaa tärkeä suhde erillisiin teoksiin; ja samalla tavoin kuin teos kootaan yhteen, sen osilla voi olla samanlainen suhde toisiinsa. Kohde voi olla —
Levon tai liikkeen. Teos tai sen osat voivat olla joko keskittyneinä itseensä, osoittaen yksinkertaisesti sen luonteen lepotilassa, tai se voi olla esitetty liikkeessä, toiminnassa tai täydessä intohiman ilmaisussa.
Ihanteen. Tämän saavuttamiseksi taiteilija tarvitsee syvän, perusteellisen, vankkumattoman mielen, jonka seurana tulee olla korkeampi järki, jotta hän ymmärtää kohteen kaikissa muodoissaan, löytää ilmaisun hetken, nostaa muodon pois kapeasta tosiseikasta ja antaa sille ihanteellisessa teoksessa suhteen, rajan, todellisuuden ja arvokkuuden.
Miellyttävyyden. Kohde ja sen esitystapa ovat lisäksi yhteydessä vahvoihin ja kestäviin taiteen lakeihin. Toisin sanoen harmoniaan, ymmärrettävyyteen, symmetriaan, kontrastiin ja niin edelleen. Kohde tulee näkyvästi kauniiksi tai miellyttäväksi, kuten sitä kutsutaan.
Kauneuden: Kauempaa havaitsemme, että se noudattaa hengellisen kauneuden lakeja, jotka syntyvät vain oikeanlaisista suhteista, ja jolla se, joka on valmis luomaan tai tuottamaan kaunista, osaa käsitellä jopa ääripäät.”
- Johann Wolfgang von Goethe: Laokoonista (Über Laokoon), 1798.
[4] Suosittelen lukemaan benkayn erinomaisen kirjoituksen tästä aiheesta
[5] Mircea Popescun kirjoittama “Stage n: Bitcoin exists”
Suomentajan huomioita
[*] “Propyläenissä julkaistussa Laokoon-esseessä vuodelta 1798 Goethe on korostanut, että taideteosta tulee lähestyä puhtaasti esteettisin standardein kunnioittaen objektin itsensä sisäistä arvokkuutta sen hämärän ja määrittelemättömän tunteen sijasta, jonka se herättää meissä. Goethe varoittaa liittämästä veistoksiin liian kirjaimellisia tai ideaalisia tulkintoja. Hänen mukaansa Laokoon-veistosryhmä ei kerro tarinaa vaan esittää tietyn esteettisen tilanteen, jossa traaginen elementti asettuu harmonian ja kauneuden alaisuuteen. (HA 12, 63–65.)” (Pirkko Holmberg, Taide ja luova luonto Goethen taideteorian luonnonfilosofinen perusta, 2011)
Suomennos Pete Dushenskin kirjoittamasta artikkelista “There is no Bitcoin 2.0”. Artikkeli on alun perin julkaistu Contravex-blogissa 19.3.2014.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
