Eikö maskien käyttö tee ihmisistä varomattomia esimerkiksi fyysisen etäisyyden osalta?

Vastauksia maskiskeptikoille

Thomas Brand
Brandin kirjasto
2 min readMay 5, 2020

--

Lentokonevertauskuva soveltuu vain ammattimaisiin kasvomaskeihin ja hengityksensuojaimiin; tavallinen kansalainen voi suojata itsensä myös ilman huipputason hengityksensuojainta.

Ei ole näyttöä sen väitteen puolesta, että maskin käyttö vähentäisi muiden suositeltujen hidastus- ja torjuntastrategioiden, kuten fyysisen etäisyyden, noudattamishaluja. Anekdootilliset todisteet viittaavat siihen, että maskin käyttö on hyödyllinen tapa muistuttaa tilanteen vakavuudesta, ja se saattaa auttaa muita säilyttämään fyysisen etäisyyden. Maskin käyttäjä — tai sitä käyttämätön — ei välttämättä tiedä olevansa sairas, joten maskia käyttävä on se, joka pitää huolta muista ihmisistä ja heidän turvallisuudestaan. Historiallisesti erilaisiin kansanterveydellisiin hankkeisiin, kuten turvavöihin, kondomeihin ja moottoripyöräkypäriin, on yleensä liittynyt huolia lisääntyvästä riskialttiista käyttäytymisestä johtuvista kielteisistä lopputulemista, mutta väestötasolla nämä huolet eivät ole materialisoituneet.

Kuten artikkelissamme (B.2-osa; ks. viitteet yksityiskohtia varten):

Yksi huolenaihe kasvojen peittämistä edistävästä kansanterveydellisestä viestinnästä on ollut, että kansalaiset voisivat ajautua käyttäytymään riskejä kompensoivasti ja laiminlyödä fyysistä etäisyyttä koskevat suojaustoimet, joka johtuu (kirurgisen) maskin liioitellusta tai väärästä turvallisuudentunteesta (49). Samanlaisia perusteluja on esitetty aiemmin HIV:in ennaltaehkäisystrategioista (50) (51) ja muista turvavälineistä ja -toimista, kuten moottoripyöräkypärien (52) ja turvavöiden (53) koskevista laeista. Näitä aiheita koskevassa tutkimuksessa ei kuitenkaan ole havaittu haitallisten lopputulosten lisääntymistä väestötasolla, vaan pikemminkin turvallisuuden ja hyvinvoinnin paranemista, mikä viittaa siihen, että vaikka jotkut yksilöt saattavatkin tehdä riskikompensaatiota, väestötason turvallisuuden lisääntyminen heikentää tätä vaikutusta (53, 54). Lisäksi jopa korkean riskin virkistystoiminnassa, kuten alppihiihdossa ja lumilautailussa, kypärän käyttämiseen liittyi yleensä riskien vähentämiseen pyrkivää käyttäytymistä (55). Tämä viittaa siihen, että turvavälineet sopivat yhteen, että edistävät riskejä välttelevää käyttäytymistä. Jopa vaarallisissa lajeissa, kuten alppihiihdossa ja lumilautailussa, kypärän käyttö johti huomattavasti vähempiin loukkaantumisiin ja vammautumisiin (56).

Yleisesti ottaen monille erilaisille turvallisuusinnovaatioille on esitetty erilaisia riskikorvausteorioita, mutta väestötasolla näille ei ole havaittu empiiristä tukea (57). Nämä havainnot viittaavat vahvasti siihen, että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kieltämisen tai vähättelyn sijaan niiden yhdistäminen tarkkaan viestintään, jossa yhdistyvät erilaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet, osoittaisivat luottamusta kansalaisten kykyyn toimia vastuullisesti ja antaisivat kansalaisille vaikutusmahdollisuuksia, ja riskien kompensointi ei todennäköisesti kumoaisi myönteisiä etuja väestötasolla (58).

Suomennos Jeremy Howardin (Twitter) kokoamista usein kysytyistä kysymyksistä “Masks — FAQ for Skeptics”. Artikkeli ilmestyi fast.ai:n verkkosivuilla 20.4.2020.

Jeremy Howard on datatieteilijä, sarjayrittäjä ja sijoittaja. Hän on yksi fast.ai-tutkimusjärjestön perustajista. Hän työskentelee nykyään doc.ai:n ja platform.ai:n tieteellisenä johtajana. Aiemmin Howard perusti Enlitic-nimisen lääketieteelliseen tutkimukseen erikoistuneen koneoppimisyrityksen, jonka lisäksi hän työskenteli uransa alussa useita vuosia McKinseyn kuin myös AT Kearneyn palveluksessa.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter). Mukaelma Howardin kirjoituksesta.

--

--

Thomas Brand
Brandin kirjasto

Curious observer. Interested in economics, fintech, Bitcoin, philosophy, strategy, innovation & existential risks.