Eikö meidän pitäisi odottaa satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta ennen kuin teemme mitään?
Vastauksia maskiskeptikoille
Ei. Vaikka jättäisimme huomiotta tällaisen kontrolloidun satunnaistetun tutkimuksen tai satunnaistetun vertailututkimuksen suorittamisen vaikeudet, niin British Medical Journalissa julkaistussa artikkelissa huomautetaan, että “on olemassa moraalinen argumentti sen puolesta, että yleisölle on annettava mahdollisuus muuttaa käyttäytymistään varovaisuusperiaatteen mukaisesti, vaikka suora kokeellinen näyttö [maskinkäytön] hyödyistä olisi sekavaa.” Varovaisuusperiaate on Wikipedian mukaan “strategia lähestyä mahdollisia haittoja koskevia kysymyksiä, kun asiasta puuttuu laaja-alainen tieteellinen tieto [ja konsensus]. Monet maat ovat olleet UNICEF:in kautta toteuttamassa juuri tätä periaatetta.
Missään maassa ei odotettu käsienpesun tai fyysisen etäisyyden käyttöönottamiseksi satunnaistettua kontrolloitua koetta. Monet maat ovat panneet toimeen äärimmäisiä fyysistä etäisyyttä koskevia interventioita sulkutoimien, että kotona pysymistä koskevilla käskyillä, vaikka niiden tehosta COVID-19:n yhteisössä tapahtuvien tartuntojen torjumiseksi ei ole olemassa kontrolloituja satunnaistettuja kokeita. Tämä kaikki siitä huolimatta, että ne ovat sekä äärimmäisiä toimia että äärimmäisiä toimia myös ei-farmaseuttisten interventioiden luokassa.
—
Suomennos Jeremy Howardin (Twitter) kokoamista usein kysytyistä kysymyksistä “Masks — FAQ for Skeptics”. Artikkeli ilmestyi fast.ai:n verkkosivuilla 20.4.2020.
Jeremy Howard on datatieteilijä, sarjayrittäjä ja sijoittaja. Hän on yksi fast.ai-tutkimusjärjestön perustajista. Hän työskentelee nykyään doc.ai:n ja platform.ai:n tieteellisenä johtajana. Aiemmin Howard perusti Enlitic-nimisen lääketieteelliseen tutkimukseen erikoistuneen koneoppimisyrityksen, jonka lisäksi hän työskenteli uransa alussa useita vuosia McKinseyn kuin myös AT Kearneyn palveluksessa.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
