Entä kritiikki maskien laajamittaista käyttöä vastaan?
Vastauksia maskiskeptikoille
Eläköitynyt ympäristö- ja työterveystieteiden professori Lisa Brosseau ja ympäristö- ja työterveystieteiden apulaisprofessori Margaret Sietsema kirjoittivat 1. huhtikuuta kommenttikirjoituksen “Masks-for-all for COVID-19 not based on sound data” (Maskit kaikille COVID-19-tilanteessa ei perustu asianmukaiseen dataan). Artikkeli on täynnä väitteitä, joilla ei ole viitetietoa, perättömiä väitteitä ja väärinkäsityksiä. Tällaisia ei pitäisi yleensä ottaa vakavasti, eikä niistä olisi yleensä syytä käydä vakavaa keskustelua. Brosseaun ja Sietseman artikkelia on kuitenkin jaettu ahkerasti sosiaalisessa mediassa ja eri sähköpostilistoilla, joten tarkastelemme siinä esitettyjä väitteitä tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti.
Ensimmäisessä osassa “Maskien laajamittaisen käytön suosittelemiselta puuttuu data” (Data lacking to recommend broad mask use) väitetään, että “laajamittaiset maskien käyttösuositukset… eivät vähennä SARS-CoV-2-viruksen leviämistä, mistä osoituksena tällaisten [itse tehtyjen] maskien laajamittainen käyttö Hubein maakunnassa [Kiinassa].” Tämän väitteen tueksi ei anneta lähdeviitteitä tai tietoja. Todellisten tietojen tarkastelu kuitenkin osoittaa täysin päinvastaisen päätelmän todeksi: maskit saattoivat olla kriittisessä roolissa Hubein maakunnan epidemian hallinnassa. Hong Kongin yliopiston mikrobiologian professori ja eräs maailman johtavista mikrobiologeista Guan Yi huomautti, että 22. tammikuuta asti useimmat Wuhanin asukkaat eivät käyttäneet maskia. Seuraavana päivänä paikallishallinto — yhdessä Pekingin kanssa — asetti maskipakon julkisissa tiloissa. Wuhanin tautilukujen piikki koettiin 4. helmikuuta, jonka jälkeen uusien todettujen tartuntatapauksien määrä on vähentynyt. Tässä esitetyt todisteet eivät selvästikään tue päätelmää maskien tehottomuudesta. Laaja väite, kuten “maskien käyttösuositukset eivät vähennä tartuntoja”, joka tehdään ilman minkäänlaisia lisähuomautuksia, viittauksia tai dataa, ei ehkä ole riittävän huolellisesti varmistettu tai tarkistettu. Varsinkin kun otetaan huomioon, että tosiasiallisesti saatavilla oleva data viittaa aivan päinvastaiseen johtopäätökseen.
Seuraava väite on, että “asiaa koskevien tutkimusten tarkastelu osoittaa, että kangasmaskit ovat tehottomia SARS-CoV-2-viruksen leviämisen estämisessä käytettiinpä niitä tartuntalähteen hallinnaksi tai henkilökohtaisena suojavälineenä”. Tämä lausunto on samalla tavoin esitetty ilman viitteitä. Artikkelissa ei itse asiassa esitetä yhtäkään tutkimusta, joka osoittaisi, että kangasmaskit olisivat tehottomia SARS-CoV-2-viruksen leviämisen hidastamisessa tai pysäyttämisessä.
Seuraava väite on “hengityssuojaimet ovat kuitenkin ainoa vaihtoehto, joka voi varmistaa COVID-19-tartuntatapausten etulinjassa työskentelevien ihmisten suojan”. Tämä on väärin. Hengityksensuojaimet eivät voi varmistaa suojausta. Itse asiassa mikään ei voi taata suojaa. Olisi kuitenkin oikein sanoa, että hengityssuojaimet tarjoavat parhaan käytännön suojan etulinjan työntekijöille. Tämä ei kuitenkaan liity millään tavoin heidän kirjoittamansa artikkelin aiheeseen, jonka aiheena piti olla “maskit kaikille” kritiikki, ei niinkään etulinjan työntekijöiden suojaamisesta. Valitettavasti hengityssuojaimista on tällä hetkellä huutava pula, minkä vuoksi ihmiset etsivät mitä tahansa muita vaihtoehtoja, jotka voisivat olla hyödyllisiä suojaustehtävässä sen sijaan, että tyytyisivät idealistisesti elehtimään siitä, mikä voisi olla parasta. (Tämä seikka mainitaan artikkelissa.) Lisäksi monissa hengityssuojaimissa on venttiili, joka tekee niistä hyödyttömiä lähteenhallinnan kannalta, ja siksi tämä vähentää huomattavasti niiden tehoa tartuntojen vähentämisessä.
Seuraavan kohdan otsikko on “Suodattimen tehokkuus ja sopivuus ovat keskeistä maskeille, hengityksensuojaimille” (Filter efficiency and fit are key for masks, respirators). Tämä pitää kuitenkin tarkasti ottaen paikkansa silloin, kun maskia käytetään käyttäjän (henkilönsuojain, PPE) suojaamiseen käyttäjää ympäröivien (lähteenhallinta) sijaan. Tässä osiossa kirjoittajat esittävät monia perustelemattomia väitteitä, joista en tässä mainitse, koska niiden tueksi ei ole saatavilla dataa tai tutkimusta. Jos keskitymme niihin väitteisiin, joissa on lähdeviittaus, artikkelissa esitetään erilaisia tutkimuksia siitä, kuinka paljon suola- ja aerosolihiukkasia virtaa eri kangasmateriaalien läpi eri paineissa ja hiukkaskokoluokissa. Ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että näillä simulaatioilla olisi mitään yhteyttä todelliseen COVID-19-viruksen leviämiseen. Sama pätee myös maskien sopivuutta koskeviin tutkimuksiin, jotka artikkelissa on esitelty. Nämä väitteet eivät liity mitenkään tartunnan saaneen mahdolliseen lähdekontrolliin eli siihen, että tartunnan saanut ei tartuta muita, koska pisarat eivät haihdu pisaraytimiksi ennen kuin ne osuvat kangasmaskiin maskin luoman kostean ympäristön vuoksi. Käytännössä kangasmaski estoteho pisaroiden suhteen on noin 99 prosenttia.
Tärkein kohta on seuraava: “Emme löytäneet hyvin suunniteltuja tutkimuksia kangasmaskeista lähdehallinnan tilanteissa kotitalouksen tai terveydenhuollon ympäristöissä”. Vaikka tutkijoiden mukaan ongelma olisi puuttuvissa tutkimuksissa, eikä heidän tutkimuksensa epäonnistumisessaan, tämä ei kuitenkaan heidän väitettään siitä, että “kangasmaskit ovat tehottomia estämään SARS-CoV-2-viruksen leviämistä”. Itse asiassa heidän oma tutkimuksensa osoittaa, että he eivät tiedä, ovatko kangasmaskit tehokkaita vai eivät. Seuraavassa kappaleessa he tekevät samanlaisen virheen väittäessään, että “[kangasmaskeista] on hyvin rajallisesti hyötyä lähdekontrollissa tai henkilönsuojauksessa kotitalouden olosuhteissa”, vaikka siinä ei esitetä mitään dataa tai tutkimusta tällaisen väitteen tueksi. Itse asiassa, kuten olemme jo nähneet, tutkimus viittaa itse asiassa siihen, että sekä kangasmaskit että kirurgiset maskit saattavat olla erittäinkin tehokkaita näissä olosuhteissa.
Seuraavassa osiossa “Kirurgiset naamarit lähteenhallinnassa” (Surgical masks as source control) väitetään: “Kirurgisten maskien käyttöä kotitalouksien olosuhteissa koskevissa tutkimuksessa on havaittu, että niillä on hyvin rajallinen teho muiden kotitalouden jäsenten hengityselinsairauksien vähentämisessä.” Siinä esitetään neljä viitettä. Yksikään viittauksista ei kuitenkaan tue tätä väitettä tai esitetä dataa väitteen tueksi. Heidän esittämänsä viite [22] on esimerkiksi meta-analyysi, jonka kohdassa 3.4 luetellaan kunkin tarkastellun analyysin tulokset, ja tutkijat toteavat: “Jos satunnaistettu kontrolloitu tutkimus ja kohorttitutkimus yhdistetään tapauskohtaisiin tutkimuksiin, heterogeenisuus väheni ja havaittiin merkittävä [maskien] suojaava vaikutus.” Suurin osa tutkimuksista oli kuitenkin tilastollisesti heikkoja ja niissä ei onnistuttu erottamaan suurta, pientä tai negatiivista suojausvaikutusta. Ei ole olemassa tutkimusta, jossa olisi havaittu rajoitettu tehokkuus (huomaa, että en tarkoita tällä “ei merkitsevyyttä” tilastollisena mittana, joka liittyy tutkimuksen datan määrää — se ei tarkoita sitä, että tehokkuus olisi rajallista). Viitteessä [23] todetaan, että on olemassa todisteita maskien tai hengityssuojaimien käytön tueksi sairauden aikana muiden ihmisten suojelemiseksi. Viitteessä [24] puolestaan löytyy taas monia tilastollisesti heikkoja tutkimuksia, mutta tästä huolimatta siinä havaittiin seuraava seikka: “Kahdeksan yhdeksästä retroperspektiivisestä havainnointitutkimuksesta totesi, että maskin ja/tai hengityssuojaimen käyttö liittyi itsenäisesti vakavan akuutin hengitystieoireyhtymän riskiin.” Viite [25] ei koske maskien käyttöä kotitalousolosuhteissa, vaikka sitä käytettiin artikkelissa tässä yhteydessä. Kirjoittajat toteavat seuraavaa: “Kaiken kaikkiaan kirurgisten maskien käytöllä kotitalouksissa vaikuttaa olevan hyvin vähän vaikutusta hengityselinsairauksien leviämiseen”, mutta mitkään viittaukset eivät kuitenkaan tue tätä esitettyä väitettä.
Osiossa “Kangasmaskit henkilösuojaimina” (Cloth masks as PPE) kirjoittajat väittävät seuraavaa: “Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa vertailtiin lääketieteellisten ja kankaasta valmistettujen maskien vaikutusta terveydenhuollon työntekijöiden sairastavuuteen, todettiin, että kangasmaskeja käyttäneet työntekijät kokivat kolmetoista kertaa todennäköisemmin influenssan kaltaisen taudin oireita kuin lääketieteellisiä maskeja käyttäneet.” Tämä väite on kuitenkin virheellinen. Todellinen asetelma oli itse asiassa 90 prosenttisesti rinovirusta vastaan. Tätä virusta ei voi tehokkaasti estää ja/tai suodattaa kangasmaskilla. SARS-CoV-2 ei kuitenkaan ole rinovirus, ja toisin kuin rinovirus, niin koronavirus estyy todella tehokkaasti kankaan avulla. Lisäksi mainitussa tutkimuksessa ei verrattu vain kirurgisia maskeja kangasmaskeihin, vana verrattiin säännöllisesti tarjotun kahden uuden lääketieteellisen maskin tarjontaa pelkkään viiteen naamariin neljän viikon ajan. Tämä on selvästi väärä vertailukohta: siinä selvitettiin lämpimässä, kiireisessä terveydenhuoltoympäristössä, ilmenevää leviämistä.
Suomennos Jeremy Howardin (Twitter) kokoamista usein kysytyistä kysymyksistä “Masks — FAQ for Skeptics”. Artikkeli ilmestyi fast.ai:n verkkosivuilla 20.4.2020.
Jeremy Howard on datatieteilijä, sarjayrittäjä ja sijoittaja. Hän on yksi fast.ai-tutkimusjärjestön perustajista. Hän työskentelee nykyään doc.ai:n ja platform.ai:n tieteellisenä johtajana. Aiemmin Howard perusti Enlitic-nimisen lääketieteelliseen tutkimukseen erikoistuneen koneoppimisyrityksen, jonka lisäksi hän työskenteli uransa alussa useita vuosia McKinseyn kuin myös AT Kearneyn palveluksessa.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter). Mukaelma Howardin kirjoituksesta.
