Iso-Britannian koronaviruspolitiikka saattaa kuulostaa tieteelliseltä. Se ei ole sitä

Dominic Cummings rakastaa teoretisoida kompleksisuudesta, mutta hän ymmärtää kaiken väärin

Thomas Brand
Mar 25, 2020 · 4 min read

Mielipidekirjoitus ilmestyi The Guardian -sanomalehdessä 25.3.2020.

Nicholas Nassim Taleb ja Yaneer Bar-Yam

Kun yhdessä reagoimme yhdessä sovellettuihin järjestelmätieteisiin erikoistuneen tohtori Joe Normanin kanssa koronavirukseen julkaisemalla 25. tammikuuta varovaisuuteen kehottaneen akateemisen kirjoituksen, koronaviruksen oli kerrottu tarttuneen alle 2000 ihmiseen maailmanlaajuisesti ja alle 60 ihmistä oli kuollut siihen. Näiden lukujen ei tarvinnut olla niin korkeita.

Tätä kirjoittaessamme luvut ovat vastaavasti 351 000 tartunnan saanutta ja 15 000 kuollutta. Tutkimuksessamme ei käytetty mitään suurella muuttujajoukolla varustettua mallia. Emme katsoneet vierestä meitä kohtaan tulevaa lumivyöryä; emme vaatineet kompleksisia tilastollisia malleja päättääksemme, että onko meidän tarpeellista päästä pois lumivyöryn tieltä vai ei.

Vaadimme yksinkertaisesti varovaisuusperiaatteen soveltamista sellaisella alueella, jolla sillä on merkitystä: toisiinsa liitetyillä kompleksisilla järjestelmillä on joitakin ominaisuuksia, joiden takia jotkut asiat voivat karata käsistä ja johtaa äärimmäisiin tuloksiin. Vaadimme kovien toimenpiteiden käyttöönottoa, jotka olisivat tuolloin olleet kustannuksiltaan pieniä: liikkumisen rajoittamista. Heti. Myöhemmin vetosimme nopeaan investointivalmiuteen: testaukseen, sairaalakapasiteettiin ja kykyyn hoitaa potilaita. Kaiken varalta, tiedäthän. Asioita saattaa tapahtua.

Iso-Britanniassa tehtiin kahdentasoisia virheitä: mallintamisessa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Ensinnäkin mallintamisen tasolla hallitus turvautui kaikissa vaiheissa epidemiologisiin malleihin, joiden tarkoituksena oli näyttää meille suunnilleen, mitä tapahtuu, kun ennalta valitut toimenpiteet toteutetaan, eikä sitä, mitä meidän pitäisi tehdä ja miten.

Mallintajat käyttävät olettamuksia/oletuksia, joita he sitten ruokkivat malleiksi, ja käyttävät johtopäätösten ja poliittisten suositusten tekemiseksi. Niihin ei liity olennaista virhetasoa. Entä jos nämä oletukset ovatkin vääriä? Onko niitä testattu? Vastaus on usein ei. Akateemisessa tutkimuksessa tämä on tärkeää. Virheelliset teoriat synnyttävät keskustelua. Riskienhallinta — kuten viisauskin — edellyttää mallien luotettavuutta

Ensinnäkin mallintamisen tasolla hallitus turvautui kaikissa vaiheissa epidemiologisiin malleihin, joiden tarkoituksena oli näyttää meille suunnilleen, mitä tapahtuu, kun ennalta valittu joukko toimia tehdään, eikä sitä, mitä meidän pitäisi tehdä, ja miten.

Mallintajat käyttävät olettamuksia/oletuksia, joita he sitten ruokkivat malleiksi, ja käyttävät johtopäätöksiä ja poliittisten suositusten tekemistä. Niissä ei kuitenkaan ole olennaista virhetasoa. Entä jos nämä oletukset ovat vääriä? Onko niitä testattu? Vastaus on usein ei. Akateemisisten julkaisujen tapauksessa tämä on okei. Virheelliset teoriat voivat herättää keskustelua. Riskienhallinta — viisauden tavoin — vaatii mallien luotettavuutta ja vakautta.

Mutta jos perustamme vastaussuunnitelmamme pandemiaan virheellisiin akateemisiin malleihin, ihmisiä kuolee. Ja heitä tulee kuolemaan.

Näin tapahtui tuhoisan “laumasuojan” ajatuksen tapauksessa. Laumasuojan tai -immuniteetin taustalla on ajatus, että epidemia loppuisi, jos tarpeeksi suuri joukko ihmisiä sairastuu ja saavuttaa immuniteetin. Kun kriittinen massa nuoria saa immuniteetin, epidemiologiset mallintajat sanoivat meille, haavoittuvassa asemassa olevia riskiryhmiä väestössä (vanhat ja sairaat ihmiset) suojeltaisiin. Tämä ajatus ei tietenkään ollut mitään muuta kuin hienosteltu versio “älä tee mitään” -lähestymistavasta.

Ihmiset ja tutkijat ympäri maailmaa huomauttivat välittömästi tämän ajatuksen ilmeisistä puutteista: ei ole mitään keinoa varmistaa, että vain nuoret saavat tartunnan; ainakin 60–70 prosenttia väestöstä pitää saada tartunta ja toipua, jotta laumasuoja olisi mahdollista saavuttaa. Isossa-Britanniassa tai missään muuallakaan ei ole niin monia nuoria ja terveitä ihmisiä laumasuojan saavuttamiseksi. Lisäksi monet nuoret kärsivät sairauden vakavista oireista, jotka ylikuormittavat terveydenhuoltojärjestelmän ja ei niin pieni osa heistä kuolee. Tämä ei ole ilmainen kokeilu.

Tähän ei edes sisälly mahdollisuutta, että jo nyt joissakin tapauksissa on ilmennyt epäilyä taudin uusiutumisista. Ehkä immuniteettia ei ole edes luotettavasti saavutettavissa tämän viruksen tapauksessa.

Vielä pahempaa on se, että siinä ei oteta huomioon sitä, että sairaalahoidon pituus voi olla pidempi kuin mallintajat luulevat tai että potilaspaikoista voi olla pulaa.

Toinen, mutta vakavampi virhe, on poliittinen päätöksenteko. Pääministeri ja hänen esikuntansa näyttävät olevan “skientismin” eli tieteisuskon hurmiossa — he luottavat sellaisiin asioihin, joilla on tieteelle ominaisia näennäisiä ominaisuuksia, mutta ilman tieteelle ominaista kurinalaisuutta. Tämä ilmenee tuuppaamiseen (engl. nudge) nojautuvassa asiantuntijaryhmässä, joka harjoittaa erilaisia kokeiluja brittikansalaisilla tai soveltaa erilaisissa tilanteissa käyttäytymistaloustieteen menetelmiä, jotka eivät toimi yliopistolaitoksen ulkopuolella — he kuitenkin holhoavat kansalaisia ja loukkaavat heidän esivanhempiensa viisautta ja kognitiivista riskien havaitsemisen laitteistoaan. Yhteiskuntatieteet ovat “toistettavuuskriisin” vallassa ja vain alle puolet saavutetuista tuloksista voidaan saavuttaa (täsmälleen samoissa olosuhteissa), alle kymmenesosa voidaan ottaa vakavasti ja alle sadasosa voidaan siirtää tosielämään.

Se, mitä kutsutaan “näyttöön tai todisteisiin perustuviksi” menetelmiksi, on huono kaikupohja, ja näistä menetelmistä on melko vähän näyttöä tai todisteita. Tämä skientistinen asenne ilmenee myös Boris Johnsonin poliittisen neuvonantajan Dominic Cummingsin rakkaudessa kompleksiteettia ja kompleksisia järjestelmiä (meidän erikoisalaamme) kohtaan, joita hän näyttää soveltavan väärin. Ja se, että annamme osan väestöstä kuolla talouden vuoksi, on väärä vastakkainasettelu — unohtamatta koko tämän ajatuksen moraalista vastenmielisyyttä.

Syvää epävarmuutta käsiteltäessä, kuten totesimme, sekä hyvä hallintotapa että varotoimet edellyttävät, että suojaudumme pahimman varalta. Vaikka yksilöiden riskinotto on heidän omissa käsissään, kollektiivinen turvallisuus ja systeeminen riski ovat valtion hommaa. Tämän varovaisuus- ja ehkäisyperiaatteen laiminlyönti leikkimällä kansalaisten hengellä on ammattimainen rikkomus ja vääryyttä, joka ylittää akateemisen virheen; se on rikkomus hallinnon ja hallitsemien etiikkaa vastaan.

Nyt ainut jäljelle jäänyt poliittinen päätös on sulkeminen ja lukitus, jossa on mukana suurtestausta ja yhteyksien jäljittämistä: seuraa Kiinan ja Etelä-Korean todisteita tuhansien virhealttiiden tietokonekoodien sijaan. Olemme siis tuhlanneet viikkoja, ja näillä viikoilla on merkitystä moninkertaista uhkaa vastaan taistellessamme.

Nassim Nicholas Taleb on riskienhallinnan kunnioitettu professori New Yorkin yliopiston Tandon School of Engineeringissä ja Mustan joutsenen kirjoittaja. Yaneer Bar-Yam on New England Complex System Instituten johtaja.

Suomennos Nassim Nicholas Talebin (Twitter) ja Yaneer Bar-Yamin (Twitter) The Guardian -sanomalehdessä 25.3.2020 ilmestyneestä mielipidekirjoituksesta “The UK’s coronavirus policy may sound scientific. It isn’t”.

Nassim Nicholas Taleb on tunnettu amerikkalainen matemaatikko ja tilastotieteilijä, joka on tunnettu lukuisista kirjoistaan ja artikkeleistaan.

Yaneer Bar-Yam on fyysikko, järjestelmätieteilijä ja New England Complex Systems Instituten perustaja. Hän on erikoistunut monimutkaisten järjestelmien tutkimukseen ja tehnyt tutkimusta lukuisilla eri tieteenaloilla aina materiaalitieteistä neuraaliverkkoihin.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).

Brandin kirjasto

Kirjastoon on koottu pääasiassa Bitcoinia, taloustiedettä…

Brandin kirjasto

Kirjastoon on koottu pääasiassa Bitcoinia, taloustiedettä ja politiikkaa koskevaa (suomennettua) luettavaa. Voit ottaa kirjastonhoitajaan yhteyttä sähköpostitse thomasbrand@gmx.com.

Thomas Brand

Written by

Wealthtech expert & strategist, mentor, private investor. Interested in economics, fintech, Bitcoin, philosophy, strategy, innovation & existential risks

Brandin kirjasto

Kirjastoon on koottu pääasiassa Bitcoinia, taloustiedettä ja politiikkaa koskevaa (suomennettua) luettavaa. Voit ottaa kirjastonhoitajaan yhteyttä sähköpostitse thomasbrand@gmx.com.

Medium is an open platform where 170 million readers come to find insightful and dynamic thinking. Here, expert and undiscovered voices alike dive into the heart of any topic and bring new ideas to the surface. Learn more

Follow the writers, publications, and topics that matter to you, and you’ll see them on your homepage and in your inbox. Explore

If you have a story to tell, knowledge to share, or a perspective to offer — welcome home. It’s easy and free to post your thinking on any topic. Write on Medium

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store