Italian terveydenhuoltojärjestelmä ja COVID-19-haaste
Italialaisen terveydenhuoltoyhdistyksen kirje The Lancet -lehdessä
Italia kärsii valtavasta koronavirustauti 2019 (COVID-19) -pandemian aiheuttamasta taakasta. 21. helmikuuta 2020 lähtien, kun Italiassa todettiin ensimmäinen COVID-19-tapaus, Kansallinen terveydenhuoltopalvelu, joka tarjoaa universaalin terveydenhuollon, on joutunut kasvavien paineiden alle. Kokonaistilastilanne on 19.3.2020 yhteensä 41 035 COVID-19-tapausta ja 3405 kuolemantapausta. [1] Eniten kärsineillä alueilla Kansallinen terveydenhuoltopalvelu on lähellä romahdusta — vuosia jatkuneen pirstaleisuuden ja rahoituksen vähentämisen, yksityistämisen sekä inhimillisten ja teknisten resurssien riistämisen vuoksi.
Kansallinen huoltopalvelu on alueellinen ja paikalliset viranomaiset vastaavat terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, jolloin Italian hallituksella on heikko strateginen johto siihen. Vuosina 2010–2019 Kansallisen terveyspalvelun rahoitusta leikattiin yli 37 miljardilla eurolla sen asteittaisen yksityistämisen myötä. Julkiset terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat 6,6 prosenttia vuosina 2018–20, ja niiden ennustetaan laskevan 6,4 prosenttiin vuonna 2022. [2]
Lombardian alueella on raskain taakka kannettavanaan COVID-19-pandemiassa (19. maaliskuuta 2020 tilanne). Alueella on todettu 19 884 tautitapausta, 2168 kuolemantapausta ja 1006 potilasta tarvitsee jatkuvaa hengityslaitetukea. Lombardiassa on vakiotilanteessa 724 tehohoitopaikkaa. [3] Lääkinnällisten laitteiden puutteen korjaamiseksi Italian pelastuspalvelu toteutti nopeutetut julkisen hankinnan 3800 hengityslaitteen, 30 miljoonan uuden hengityssuojaimen ja 67 000 vakava akuutti hengitystieoireyhtymä-koronavirus 2 (SARS-CoV-2) -testin hankkimiseksi. [4] Italian hallitus antoi alueille luvan palkata 20 000 terveyshuollon työntekijää paikkaamaan vuosikymmeniä jatkuneiden riittämättömien rekrytointikäytäntöjen aiheuttaman terveydenhuoltohenkilöstön puutteen ehkäisemiseksi ja osoitti 660 miljoonaa euroa tätä tarkoitusta varten. [5]
Nykyisestä COVID-19-pandemiasta on opittava. Ensinnäkin Italian terveydenhuoltopalvelujen hajauttaminen ja pirstaloituminen näyttävät rajoittaneet oikea-aikaisten toimenpiteiden toteuttamista ja niiden tehokkuutta, ja kansallisen koordinoinnin olisi oltava voimakkaampaa. Toiseksi terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetin ja rahoituksen on oltava joustavampia poikkeuksellisten hätätilanteiden huomioimiseksi. Kolmanneksi hätätilanteisiin vastaamiseksi olisi vakiinnutettava yksityisen ja julkisen sektorin välisen kumppanuudet. Lopuksi toteamme, että henkilöstöresurssien rekrytointi on myös suunniteltava ja rahoitettava pitkän aikavälin vision pohjalta. Tarvitaan johdonmukaisia johtamisvalintoja ja vahvaa poliittista sitoutumista kestävämmän järjestelmän luomiseksi pitkällä aikavälillä.
Meillä ei ole kilpailevia intressejä.
—
Viitteet
[1] Italian terveysministeriö, COVID-19 situazione in Italia. 19.3.2020.
[2] Cartabellotta N, Cottafava E, Luceri R, Mosti M, Il definanziamento 2010–2019 del Servizio Sanitario Nazionale. Syyskuu 2019.
[3] Lombarian alue, Sostieni l’emergenza coronavirus.
[4] Consip, Emergenza COVID-19: precisazioni sulla qualità e le modalità di distribuzione dei dispositivi di protezione individuale. 15.3.2020.
[5] Gazzetta Ufficiale Della Repubblica Italiana, Ulteriori disposizioni attuative del decreto-legge, recante misure urgenti in materia di contenimento e gestione dell’emergenza epidemiologica da COVID-19, applicabili sull’intero territorio nazionale.
Suomennos Benedetta Armocidan, Beatrice Formentin, Silvia Ussain, Francesca Palestran ja Eduardo Missonin kirjeestä “The Italian health system and the COVID-19 challenge”. Kirjoitus ilmestyi The Lancet -tiedelehdessä 24.3.2020.
Kiaikki kirjoittajat ovat Saluteglobale.it Associazione di Promozione Socialen jäseniä.
Armocida on Saluteglobale.it-järjestön puheenjohtaja. Hän työskentelee tällä hetkellä Maailman terveysjärjestyksen palveluksessa Triestessä ja on aiemmin keskittynyt muun muassa aliravitsemukseen.
Formenti on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja opiskelee parhaillaan kansainvälisen terveydenhuollon maisteriohjelmassa. Hän työskentelee Maailman tervesjärjestön ja Brescian yliopiston yhteishankkeessa tuberkuloosi- ja HIV-kysymysten parissa. Formenti on Saluteglobale.it:in varapuheenjohtaja.
Ussai on apteekkari ja kirurgi, joka opiskellut ja työskennellyt monipuolisesti sosiaali- ja terveysalalla myös ulkomailla. Ussai työskentelee Saluteglobale.it:ssä kirjoittajana.
Palestra työskentelee Saluteglobale.it:in johtajana ja on erikoistunut perhe- ja seksuaaliterapiaan, lisääntymisterveyteen ja keskittynyt nyt äitien ja vauvojen kuolleisuuden vähentämiseen.
Missoni on trooppisiin sairauksiin erikoistunut lääkäri, joka on työskennellyt muun muassa Maailman terveysjärjestön palveluksessa ja on nykyisin Meksikon Instituto Nacional de Salud Publican vieraileva professori. Missoni toimii Saluteglobale.it:ssä johtajana.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
