Kaikki 21 miljoonaa bitcoinia ovat jo olemassa
Phil Geigerin essee
“Jokainen markkinatalouden jäsen omistaa jokaisen rahan. Rahan siirtäminen yhden toimijan hallinnasta toiselle on ajallisesti välitöntä ja jatkuvaa.”
- Ludwig von Mises, Human Action
Juhlistaakseni 600 000. bitcoin-lohkoa, joka laski liikenteeseen 18. miljoonan bitcoinin, ja ollakseni hauskempaa juhlaseuraa, kirjoitan tämän tutkimuksen ajatuksesta, jonka mukaan kaikki 21 miljoonaa bitcoinia ovat jo olemassa. Tämä voi tuntua semanttiselta tai esoteeriselta argumentilta, mutta bitcoin on todellakin hyvin erilainen elukka, joka edellyttää meitä tarkasti arvioimaan tekemiämme oletuksia ja sen kuvaamiseen käyttämäämme kieltä. Määrittelemällä bitcoinin ja sen toiminta selkeämmin, voimme puhua tarkemmin sen rahallistumisprosessista, joka lopulta auttaa HODLaajia levittämään sanaa esicoinaajiin kuuluville ystävillemme ja perheillemme. Olemme elossa ja todistamassa taloustieteen historian suurinta tapahtumaa — niukan, epäpoliittisen, globaalin valuutan nopeaa rahallistumista. Varhaisen kilpailuedun tarjoamalla yhteisöillemme voi olla myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia, jos bitcoin selviytyy.
Harhaanjohtavat nimitykset, kuten lompakot, osoitteet ja louhinta, rehottavat bitcoinin ympärillä. Bitcoin-lompakko liittyy läheisemmin avainrenkaaseen tai julkisen ja yksityisen avaimen luomiseen/koordinointitapaan. Bitcoin-osoitteet eivät oikeastaan ole sijainteja, joissa haluamme käyttäjien toistuvasti käyvän, toisin kuin fyysisissä osoitteissa tai sähköpostiosoitteissa. Louhinta on samalla tavoin väärinkäsitys. Uskon, että bitcoinia arvioitaessa suuri osa sekaannuksesta syntyy, kun sitä arvioidaan näiden käsitteiden kautta, ja valtaosa bitcoinin ympärillä pyörivästä pelottelusta, epävarmuudesta ja epäilystä, koska se on helppo esittää harhaanjohtavasti ja se on erittäin hämmentävä uusille tulokkaille.
On olemassa muutamia kysymyksiä ja oletuksia, joita meidän on tutkittava ymmärtääksemme, ovatko kaikki 21 bitcoinia jo olemassa. Onko mahdollista, että tietokoneohjelma voi HODLata bitcoinia? Mitä eri syötteitä tarvitaan bitcoin-tapahtuman suorittamiseen? Miksi ihmiset valitsevat yhden transaktiomenetelmän toisen menetelmän sijaan? Milloin kaikki 21 miljoonaa bitcoinia olivat olemassa? Mitä eroa on saatavilla olevan vs. ei-saatavilla olevan tarjonnan välillä?
Ensinnäkin meidän on ymmärrettävä, mikä bitcoinin tarjonnassa on ainutlaatuista verrattuna toisen “kovan valuutan” tarjontaan. Aloitetaan vertaamalla bitcoinia toiseen rahahyödykkeeseen: kultaan.
Bitcoinin tarjonta verrattuna kullan tarjontaan
Voimme tällä hetkellä tarkimmin sanoa sen perusteella, mitä tällä hetkellä ymmärrämme fysiikasta ja alkuaineista, on, että suurin osa maailmankaikkeuden kaikesta kullan (AU) tarjonnasta on jo olemassa. Ydinfuusio tuottaa kuitenkin jonkin verran lisätarjontaa ajan myötä.
Ratkaiseva ero kullan ja bitcoinin tarjonnan välillä johtuu lopulta siitä, mitä ihmiset kykenevät tietämään tarjonnasta. Maailmankaikkeuden laajenemisen ja yleisen nopeusrajoituksen, valonnopeuden, vuoksi ihmisillä ei ole mitään keinoa arvioida kullan kokonaistarjontaa, sillä sen sijainti on tuntematon ja on todennäköistä, että suurin osa tarjonnasta on hyvin kaukana meistä.
Toisaalta meillä on erittäin vahva yhteiskunnallinen ja tekninen yhteisymmärrys bitcoinin kokonaistarjonnasta sekä lukitun tarjonnan tarkasta nykyisestä sijainnista. Itse asiassa meillä on enemmän tietoa bitcoinista tuleviin lohkoihin tallennettuna kuin meillä on tietoa lohkoketjussa tällä hetkellä olevasta lukitsemattomasta eli saatavilla olevasta tarjonnasta. Tiedämme tarkalleen, kuinka monta bitcoinia liikkuu löydettyjen lohkojen kolikkobaasitapahtumien perusteella, mutta meillä ei kuitenkaan ole mitään keinoa tietää, aikooko nykyisin esimerkiksi miljoonaa bitcoinia hallussaan pitävä henkilö lähettää transaktion tietyllä hetkellä kaikkien hallussaan pitämien bitcoinien muuntaakseen ne toiseksi valuutaksi.
Bitcoinin lukitus puretaan ennalta-asetettuun tarjonta-aikatauluun perustuen, joka automaattisesti korjaa itse itsensä säätämällä vaikeusastetta jokaisen 2016 lohkon kohdalla tarjonta-aikataulun varmistamiseksi. Tämä antaa meille mahdollisuuden tietää erittäin korkealla varmuudella tarkalleen sen, missä tällä hetkellä lukittuna olevat kolme miljoonaa bitcoinia ovat (lohkonumero), ja hieman vähemmän, vaikka silti erittäin tarkasti, milloin ne ovat yksityisten avainten käytettävissä (keskimäärinen joka 10. minuutti). Vaikeusasteen säätäminen on ominaisuus, joka valjastaa yksilölliset kannustimet bitcoinin kasvun vahvistamiseksi. Säätämällä vaikeusasteen verkon kokoon nähden, se vaikeuttaa ihmisten pyrkimyksiä luoda lisää tarjontaa ja sen sijaan hyödyntää heidän pyrkimyksiään verkon turvallisuuden parantamiseksi.
Teoreettisesti voimme tietää, missä kaikki maan päällä oleva kulta sijaitsee, mutta meillä ei ole mitään keinoa tietää tarkalleen, milloin pääsemme käsiksi siihen, mitkä sen talteenoton kustannukset saattaisivat olla tai kuinka paljon kultaa on muualla maailmankaikkeudessa. Näin ollen voimme olettaa, että jos kullasta tulee joskus riittävän arvokasta, voimme keksiä ja keksimme tavan ottaa sen käyttöön joko louhimalla sitä maasta tai maan ulkopuolelta tai hyödyntää ydinfuusiota luodaksemme sitä lisää. Tämä on kysynnän ja tarjonnan luonne. Jos minkä tahansa tavaran tai palvelun kysyntä kasvaa riittävän korkeaksi, se lisää ihmisten kannustimia ryhtyä tuottamaan sitä ja lisätä sen tarjontaa.
Bitcoin-verkko itsessään on sen 21 miljoonan tarjonta. Tarjonta on pystysuora viiva kysyntä- ja tarjontakuviossa, eli se on täysin joustamaton. Tämä rajoitus on kirjoitettu koodiin, jota kaikki täysiä solmuja pyörittävät päättävät ajaa, ja mikä tärkeintä, se on raja, jonka me kaikki hyväksymme ostaessamme ensimmäisen bitcoinimme — siitä vallitsee lähes yksimielinen yhteiskunnallinen konsensus. Bitcoinin historiasta on jo löydetty useita teknisiä inflaatiovirheitä ja yhtä niistä on hyödynnetty, mutta verkko katsoi lopulta kyseiset tapahtumat kelpaamattomiksi; käytännössä siis vähemmistön ehdottomaksi haaraumaksi (engl. hard fork). Verkko säilytti sosiaalisesti jaettua tarjonta-aikataulua, vaikkakin se vaati solmujen pyörittäjiä suorittamaan korjatun bitcoin-ohjelmiston. On kohtuullista odottaa, että näemme jatkossakin ohjelmistovirheitä, ja verkon on jälleen kerran luotettava yhteiskunnalliseen yksimielisyyteen. Onneksi verkon kaikki kannustimet on suunniteltu sosiaalisesti ja teknisesti ylläpitämään tätä 21 miljoonan rajaa.
Kullassa ei ole mitään teknistä tai yhteiskunnallista yksimielisyyttä tarjonnan hallitsemiseksi. On vain alkuaine AU, eikä ole mitään keinoa kohtuullisen tarkasti tietää, milloin ja miten se louhitaan ja vapautetaan ihmisten käyttöön. Kullan tapauksessa voimme käyttää tarjontapohjaisia ennakoivia malleja tulevaisuuden tarjonnan mittaamiseen. Emme voi tietää, kuinka paljon kultaa on maailmankaikkeudessa. Tiedämme vain sen, että sen tarjonnan lisääminen täällä maan päällä on vaikeaa. Voimme mallintaa, kuinka nopeasti odotamme kullan tarjonnan kasvavan, olettaen, että kysyntä pysyy suhteellisen vakaana.
Joten mitä bitcoin-louhinta on?
Bitcoinissa on olemassa kaksi tapaa, joilla ihmiset voivat käydä kauppaa. Ensimmäinen tapa, jonka enemmistö tuntee ja jota se rakastaa, on yksityisen avaimen todennus. Jos sinulla on yksityinen avain, joka liittyy lohkoketjussa olevaan rahoitettuun osoitteeseen, voit siirtää varoja lähettämällä julkisesti yksityisen avaimen allekirjoituksen ja sisällyttää maksun kannustaaksesi verkkoa ostamaan sähköä ja käsittelemään tapahtuman. Rahoitetun osoitteen saamiseksi jonkun on ensin pitänyt kuluttaa energiaa bitcoinin saamiseksi.
Toinen tapa, jolla ihmiset käyvät kauppaa bitcoinilla, on myydä sähköä verkolle SHA-256-tiivisteiden muodossa — siis se mitä arkisesti (ja virheellisesti) nimitetään “louhinnaksi”.
Muuntamalla halvinta sähköä niin moneksi SHA-256 tiivisteeksi kuin mahdollista, nämä bitcoinaajat järjestelevät ja ehdottavat odottavien tapahtumien muodostamia eriä hyväksyttäväksi etsimällä lohkon pätevän SHA-256-tiivisteen verkon nykyisellä vaikeustasolla. Jos heidän ASIC-laitteensa kykenevät löytämään ratkaisun ennen muita ja niiden ehdottamat lohkot vahvistetaan täysien solmujen sääntöjen mukaisesti, “louhijat” voivat siirtää kolikkobaasitapahtuman, jota kutsutaan usein louhintapalkkioksi, ja lohkon siirtomaksut mihin tahansa haluamaansa osoitteeseen.
Luovatko “louhijat” tässä tapauksessa uutta tarjontaa vai suorittavatko ne vain tunnettuja kolikkobaasitapahtumat ja siirtomaksut kuluttamalla sähköä SHA-256-tiivisteiden muodossa?
Kyseessä on hienovarainen, mutta tärkeä ero, joka antaa mielestäni meille mahdollisuuden uskottavasti sanoa, että vain 21 miljoonaa voi olla olemassa. Kysymys kuuluu (jossain määrin) yksittäisestä päätöksestä, jonka jokaisen täyttä solmua ylläpitävän ja HODLaajan on tehtävä. Solmujen pyörittäjät eivät voi erikseen määritellä, mikä on tai ei ole bitcoin, he voivat vain tarkistaa, onko bitcoin bitcoin, ja he ovat yksittäisinä solmuina joko yhtä mieltä tästä tai eri mieltä. Toisin sanoen, kun saavutamme 630 000 lohkon seuraavan puoliintumisen myötä, hyväksyykö sinun täysimääräinen solmusi 12,5 bitcoinia vai hyväksytkö vain 6,25 bitcoinia?
Solmuni hylkää kaikki tulevat lohkot, jotka yrittävät käyttää kolikkobaasitapahtumia, jotka eivät noudata minun solmuni koodiin kirjoitettua tarjonta-aikataulua, koska tämä ei sovi yhteen valitsemani yhteiskunnallisen ja teknisen konsensuksen kanssa. Hajautetun päätöksentekijäverkon avulla markkinat lopulta päättävät, mikä on kelvollinen bitcoin, ja markkinat ovat tähän mennessä objektiivisesti asettaneet bitcoinin rajoitteen 21 miljoonaan.
Jos tietokone laskee yksin metsässä, piittaako kukaan?
Sähkön muuntaminen SHA-256 (tai minkä tahansa muun algoritmin) tiivisteiksi on luontaisesti epätuottavaa toimintaa, ellei se palvele jotain suurempaa — arvokkaampaa — tarkoitusta. Sähkön muuntaminen Bitcoin-verkon tiivisteiksi on tuottavaa ja kannattavaa, koska bitcoinin haltijat arvostavat sähkön käyttöä verkon turvaamiseksi, kunhan “louhijat” noudattavat HODLaajien ja täysiä solmuja pyörittävien konsensussääntöjä.
Tiivisteiden laskentaan tarkoitetun sähkön myynnistä kiinnostuneille henkilöille kolikkobaasitapahtumien ja siirtomaksujen (louhinta) saamiseksi on vain muutamia ehdottoman kiinteitä sääntöjä. Tärkein sääntö on, että bitcoineja on olemassa vain 21 miljoonaa. Seuraava sääntö on, että kolikkobaasitapahtumien vapauttamien bitcoinien lukumäärä alkoi 50 bitcoinista vuonna 2009 ja puolittuu geometrisesti 210 000 lohkon välein, kunnes kaikki 21 miljoonaa bitcoinia voidaan kuluttaa yksityisillä avaimilla noin vuonna 2140. Sen jälkeen tiivisteiden laskentaan tarkoitetulla sähköllä ostetaan vain mahdollisuus päästä käsiksi “siirtomaksuihin”, joita käyttäjät maksavat lähettääkseen yksityisellä avaimella allekirjoitettuja siirtopyyntöjään louhijoiden käsiteltäviksi.
“Louhijoiden” onneksi vaikeusaste on suunniteltu varmistamaan, että jollekulle on aina kannattavaa myydä verkolle tehokkaasti tuotettua sähköä laskentaan. Jos tietty louhija on kannattamaton pitkällä aikavälillä, sen on tehtävä päätös joko lopettaa liiketoimina (ja mahdollisesti myydä louhintalaitteensa jälkimarkkinoilla) tai etsiä edullisempi sähkön lähde. Jos riittävän suuri osa “louhijoista” pyörittää kannattamatonta liiketoimintaa ja sulkevat ASIC-laitteensa, verkon laskentateho putoaa ja lohkojen löytämiseen kuluu aikaa keskimäärin yli 10 minuuttia. Tällöin vaikeustason säätömekanismi kalibroi itsensä uudelleen suhteessa uuteen alempaan laskentatehoon varmistaakseen, että tarjonta-aikataulun keskiarvoa pidetään yllä. Tämän seurauksena Bitcoin-verkko sopeutuu maksamaan aina markkinahintaa sähköstä, joka muunnetaan tiivisteiksi, verkon arvosta riippuen. Jos tietty “louhija” on kannattamaton myydessään sähköä Bitcoin-verkolle, se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että muut, tehokkaammat “louhijat” kilpailevat niiden kanssa.
Kun otetaan huomioon nämä ehdottoman jäykät verkon säännöt, taitavat “louhijat” huomaavat nopeasti, jos ne kykenevät painamaan sähkökustannuksensa lähelle nollaa. Ehkä ne tuottavat sähköä edullisesti ja valitsevatko, myydäkö se muuhun käyttöön vai sittenkin Bitcoin-verkon tiivisteiden muodossa, jonka vuoksi ne voivat käytännössä kannattavasti myydä sähköä verkolle ikuisesti.
Se on valuutan arvo, ei sen yksiköiden lukumäärä
“On todettava, että rahan kokonaismäärän taso ja rahayksikön arvo ovat täysin epärelevantteja siltä osin kuin on kyse rahan käytöstä saatavasta hyödystä. Yhteiskunta hyötyy aina rahan käytöstä seuraavasta suurimmasta hyödystä. Puolet yhteisön käytettävissä olevasta rahasta tuottaa saman hyödyin kuin koko rahavaranto, vaikka rahayksikön arvonvaihtelu ei olisi suhteutettu rahavarannon vaihteluihin.
-Ludwig Von Mises, The Theory of Money and Credit
Sen jälkeen, kun Satoshi löysi alkulohkon ja Hal Finney ja ystävät suostuivat osallistumaan verkkoon koodin sääntöjen mukaisesti — ja mikä tärkeintä, yhteiskunnallinen konsensus, kaikki 21 miljoonaa bitcoinia ilmaantui hetkessä “alkuräjähdyshetkellä”. Jokainen varhainen käyttäjä, joka muunsi sähköä tiivisteiksi saadakseen varhaisia kolikkobaasitapahtumia, sai yksityisellä avaimellaan käyttöoikeuden useisiin (tuolloin arvottomiin) bitcoineihin sekä oppi ymmärtämään sääntöjä, joita tulevaisuuden HODLaajien ja “louhijoiden” tulee noudattaa avatakseen lukitun bitcoin-tarjonnan toimittamalla sähköä tiivisteiksi muunnettuna kilpaillakseen ja ratkaistakseen siirtotapahtumista muodostettuja lohkoja.
Tällä tavoin voimme tarkastella lukitun bitcoinin arvoa ikään kuin se olisi jo jaettu ja kaikkien verkkoon osallistuvien keskuudessa tasaisesti omistettu. HODLaajat maksavat tämän arvon “louhijoille” siitä hyvästä, louhijat toimittavat tiivisteiksi muunnettua sähköä markkinahinnalla verkon käyttöön; louhijoiden toimittamaa sähköä käytetään verkon suojaamiseen. Bitcoin-verkon arvo oli vuonna 2009 hyvin vähäinen hyvin pienelle joukolle ihmisiä, sähkön kustannus 50 bitcoinin kolikkobaasitapahtumasta oli erittäin alhainen. Nykyään 12,5 bitcoinin arvoisen kolikkobaasitapahtuman saamiseksi tulee kuluttaa noin 100 eksahashia sähköä sekunnissa.
Kaikkien verkkoon osallistuvien tulee tunnustaa, että noin 14 prosenttia (3 miljoonaa 21 miljoonasta) heidän ostamastaan arvosta lokakuusta 2019 alkaen on tasavertaisesti kaikkien verkkoon osallistuvien hallussa, ja se voidaan antaa vain sellaiselle taholle, joka toimittaa kelvollisen työntodisteen tapahtumien järjestelemiseksi ja turvaamiseksi. Tämä kaikki on tapahtunut ennalta-annetun tarjonta-aikataulun perusteella bitcoinin ensimmäisestä päivästä alkaen, eikä mikään tulevaisuudessa muuta taloudellisia kannustimia myydä tiivisteiksi muunnettua sähköä verkolle. Bitcoiniin sisäänrakennettu vaikeustason säätömekanismi varmistaa, että tehokkaimpien energiantuottajien on aina kannattavaa myydä edullisinta sähköään Bitcoin-verkon käyttöön.
On todettu, että koneet ja ohjelmistot voivat pitää hallussaan ja suorittaa siirtoja yksityisten avaimien avulla. Väitän, että meille on lähes 11 vuoden ajan kasautunutta empiiristä todistusaineistoa sen puolesta, että verkko itse on pitänyt hallussaan ja siirtänyt bitcoineja, mutta yksityisten avainten allekirjoitusten sijaan se maksaa bitcoinilla louhijoille vastineena tiivisteiksi muunnetusta sähköstä.
Sillä ei ole loppu viimein merkitystä, kuinka monta bitcoinia kunkin osapuolen hallussa on. Vain koko verkon arvolla on merkitystä, ja verkon arvo voi kasvaa vain ymmärtämällä, että sen rahalliset ominaisuudet ovat vakaat ja järkevät. Bitcoineja on vain 21 miljoonaa.
Kaikki tai ei mitään
Bitcoinin innovaatio on ehdoton niukkuus, joka on käytettävissä rajoittamattomalla, puolueettomalla ja avoimella tavalla. Tämä innovaatio on luonteeltaan järkyttävän disruptiivinen kaikilla ihmiselämän alueilla, ja juuri tämä innovaatio johtaa verkon arvon nousuun ajan kuluessa. Bitcoin on sen 21 miljoonan katto. Sen tarjonta ei missään vaiheessa voi olla muuta kuin 21 miljoonaa, koska se olisi vastoin sitä, mitä me nykyisin tiedämme ja ymmärrämme verkon toiminnasta, ja ratkaisee “digitaalisen niukkuuden” ongelman.
Bitcoin onnistui saavuttamaan ehdottoman niukkuuden sen verkkoarkkitehtuurillaan, joka on suunniteltu lisäämään hajautuneisuutta ajan myötä ja torjuu aktiivisesti ihmisen halua kasvattaa hyvin runsaasti kysytyn hyödykkeen tarjontaa. Lisääntyvä hajauttaminen ajan mittaan käytännöllisesti joukkoistaa päätöksen bitcoinin kokonaistarjonnan verkon kaikille osallistujille. Perusolettamus on, että hajautettu yksilöiden muodostama verkko ei halua tuhota omaa valuuttaansa, kun yhdenkään osallistujan ei ole mahdollista ansaita niin sanottua rahaveroa eli rahoitustuloa (engl. seigniorage)
Tämän seurauksena huolellinen täyden solmun ylläpitäjä, “louhija”, ja HODLaaja voivat kukin toimia olettaen, että 21 miljoonan raja ei ole neuvoteltavissa. Tieto tästä niukkuuden disruptiosta leviää hitaan orgaanisesti vapaiden markkinoiden ja “viime käden HODLaajien” -verkoston kautta, mutta tämä kokeilu riippuu 21 miljoonan lukkoon lyödystä perustasta, jossa on selkeät, puolueettomat ja muuttumattomat säännöt siitä, kuinka ihmiset voivat siirtää bitcoineja verkostossa.
Koska olemme vapaaehtoisesti valinneet tämän verkon, voimme sanoa, että kaikki 21 miljoonaa bitcoinia ovat jo olemassa, koska verkon konsensuksen mukaiset säännöt edellyttävät tarjonta-aikataulun noudattamista. Ainoa ero saavutettavan/saavuttamattoman tarjonnan välillä on se, kuka tai mikä tällä hetkellä HODLaa kolikkobaasibitcoinin arvoa, ja miten ihmisten on kilpailtava joko lohkoketjun seuraamista bitcoineista tai työntodisteen takana olevan lohkonumeron ja vaikeustason säädön seuraamista bitcoineista.
Digitaalinen niukkuus on melko outo ajatus. Lohkoketjun seuraama bitcoin on viime kädessä vain niitä ykkösiä ja nollia ja taloudellisten kannustimien tukemia matemaattisia toimintoja. Sama pätee kolikkobaasitapahtumissa oleviin kolikoihin. Aikataulu on kirjoitettu käyttämäämme ohjelmistoon, eikä voi olla tilannetta, jossa tuleva lohko sisältää erilaisen numeerisen määrän kolikkobaasin vapauttamia kolikoita, koska yhteiskunnallisen ja teknisen konsensuksen mukaan se ei ole bitcoin.
Bitcoin on koodin ja yhteiskunnallisen yksimielisyyden polttopiste. Joko kaikki 21 miljoonaa bitcoinia ovat jo olemassa tai yksikään niistä ei ole olemassa. Keskitietä ei ole olemassa.
Kirjoituksessa esittämäni näkemykset yksinomaan minun, eivätkä ne edusta Unchained Capitalin tai työtoverieni mielipiteitä. Kiitos Parker Lewisille, Nolan Johnsonille ja Michael Goldstein kirjoitukseni lukemisesta ja arvokkaasta palautteesta.
Suomennos Phil Geigerin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “All 21 Million Bitcoin Already Exist”. Artikkeli on julkaistu alun perin Unchained Capitalin blogissa 25.10.2019.
Phil työskentelee Unchained Capitalin tuotemarkkinointijohtajana. Unchained Capital on amerikkalainen bitcoiniin keskittyvä rahoituspalveluyritys, joka tarjoaa pitkäaikaisille bitcoinin haltijoille suojattuja monen allekirjoituksen säilytysratkaisuja ja innovatiivisia rahoituspalveluita.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
