Kun muut puhuvat, Bitcoin vain jatkaa toimintaansa (osa 1/2)
Konrad S. Grafin haastattelu
Minua ovat jo pitkän aikaa kiehtoneet sekä tähän mennessä saavutetut edistysaskeleet että vasta käynnistyneen uuden hajautetun rahan aikakauden lupaukset. Vaikka minulta ei ole teknistä asiantuntemusta täysin ymmärtää eri kryptovaluuttojen takana olevan koodin hienouksia tai arvioida Bitcoinin sisäisen toiminnan vivahteita, ymmärrän rahaa, sen historia, monipuolisia tehtäviä ja rahamonopolin syntyyn liittyviä väärinkäytösten mahdollisuuksia. Siksi minua inspiroi Bitcoinin käynnistämä vallankumous. Se, että Bitcoinin yleistajuistaminen sai ihmiset ajattelemaan, että voi olla parempia vaihtoehtoja kuin fiat-valuutat, valoi minuun uskoa siitä, että voisimme nähdä valtion totaalisen rahamonopolin päättymisen elinaikanamme. Se vakuutti minut myös siitä, että Bitcoinia ja muita mahdollisia tulevaisuuden nousevia hajautettuja valuuttoja ei pidä nähdä jalometallien kilpailijoina. Ne tarjoavat helposti parempia maksukeinoja kuin kansalliset valuutat ja toimivat parempana vaihdannan välineenä. Kulta pysyy arvokkaana arvon säilyttäjänä, kuten se on pysynyt vuosituhansien ajan, ja poletisoidussa (tokenisoidussa) muodossa sen suhde uusiin digitaalisiin valuuttoihin osoittautuu todennäköisesti symbioottiseksi.
Näistä periaatteista lähtien haluan lukea enemmän ja laajentaa tätä aihetta koskevaa tietämystäni, samalla kun etsin opastusta ja oivalluksia sellaisilta ihmisiltä, joilla on paljon parempi käsitys aiheesta ja sen kaikista eri näkökulmista. Heidän asiantuntemuksensa on auttanut minua muodostamaan monipuolisemman kuvan aiheesta, koska he voivat valaista ja yhdistää eri näkökohtia ja perusteita joko teknisestä, taloudellisesta, akateemisesta tai filosofisesta näkökulmasta. Tästä syystä olin erittäin iloinen tavatessani Konrad S. Grafin, joka suostui ystävällisesti jakamaan joitakin ajatuksiaan ja oivalluksiaan Bitcoinista, kestävästä rahasta ja rahahallinnon hajauttamisen merkityksestä ja vaikutuksista.
Konrad S. Graf (Twitter) on julkaissut artikkeleita bitcoinin rahateoriasta ja toimintaperusteisesta oikeusfilosofiasta. Hän pitänyt lukuisia luentoja ja esityksiä näistä aiheista konferensseissa eri puolilla Eurooppaa ja Australiaa. Vuonna 2015 hän julkaisi monografian, Are Bitcoins Ownable? Property Rights, IP Wrongs, and Legal Theory Implications, jossa hän käsittelee bitcoinia ja kehittelemäänsä toimintaperusteista omistusoikeusteoriaa. Hänen kirjoittamansa artikkeli Commodity, scarcity, and monetary value theory in light of Bitcoin ilmestyi Journal of Prices & Markets -lehdessä. Hänen monografiansa On the Origins of Bitcoin: Stages of Monetary Evolution kuului Blockchain Award -palkinnon finalisteihin oivaltavana akateemisena tutkielmana (Satoshi Nakamoton whitepaper voitti).
Claudio Grass (CG): Konservatiivisten sijoittajien keskuudessa on ollut nähtävissä paljon epäilyksiä ja jonkin verran vihamielisyyttä krypto- ja digivaluuttojen syntymästä. Suurin osa pinnallisesta arvostelusta on keskittynyt siihen ajatukseen, että niillä ei ole fyysistä selkänojaa (niiden arvo ei perustu mihinkään), mutta jotkut väitteet menevät pidemmälle, esimerkiksi korostamalla uusien toimialojen äärimmäistä hintaheiluntaa, lukuisia kryptovarkauksia ja turvallisuusvaaroja. Näetkö nämä uuden toimialan tavanomaisina ongelmina vai luuletko näiden riskien olevan “mukana” näiden uusien teknologioiden luonteen vuoksi, ja näin ne saattaisivat jatkua tulevaisuudessakin?
Konrad S. Graf (KSG): Ne turvallisuusvaarat, joista uutisissa ajoittain kerrotaan, ovat erityisiä kryptoalan reunatoimijoille. Kryptopörssit ovat yleisimpiä kohteita. Olen esittänyt, että epävarma ja toisinaan vihamielinen sääntely-ympäristö on tehnyt näiden reunaseuduilla toimivien osapuolten “alkuvaikeuksista” huomattavasti pahempia kuin olisi tarpeen. Siinä missä markkinatalouden vastainen ajattelumaailma syyttää mistä tahansa ongelmasta “sääntelyn puutetta” ja pitää “sääntelyä” kaiken hyvin toimivan ansiona, hyödyttömän sääntelyn olemassaolo tai jopa sen uhka aiheuttaa myös tahattomia ja haitallisia seurauksia.
Esimerkiksi kaikkein luontaisimmat vierekkäiset toimialat, kuten pankit, nykyiset pörssimarkkinat ja rahoituspalvelut, ovat pyrkineet pysymään mahdollisimman kaukana kryptovaluutoista, osittain siksi, että ne eivät voisi edes halutessaan tulla toimialalle sääntelyn esteiden tai jopa edes odottaessaan sääntelyviranomaisten jollain tavoin suuttuvan tällaisesta. Tämä on jättänyt kentän laajalti vapaaksi amatööreille, jotka eivät joko tienneet näistä huolenaiheista tai eivät välittäneet niistä kovin paljon. Kaikkein surullisin esimerkki oli varhaisten aikojen Mt. Gox -pörssin tapaus. Se meni lopulta nurin epäpätevyyden vuoksi, tai pikemminkin heidän osaamisensa ei enää riittänyt nopean kehityksen kelkassa pysymiseen.
Tilanne on muuttunut melko paljon näihin päiviin. Vaikka heikkoja ja hämäriä kryptopörssejä on edelleen olemassa, muutamat arvostetuimmista ja pisimmälle erikoistuneista kryptopörsseistä näyttävät olevan käytännössä varsin vakaita — siis ainakin sen perusteella, että heillä on näyttöjä turvallisuuskysymysten huomioimisesta siitä huolimatta, että ne ovat ilmeisiä hyökkäyskohteita. Saksassa tapahtuneessa huomattavassa viimeaikaisessa kehityksessä pankeille annetaan virallinen lupa lisensoitujen tytäryhtiöidensä kautta myydä kryptovaluuttoja asiakkailleen ja tarjota niihin liittyviä säilytyspalveluita tammikuusta 2020 alkaen. Nämä pankit kohtaavat kryptoihin liittyvän erityisen oppimiskäyrän, mutta parhaat käytännöt ovat jo nyt muiden jäljiteltävissä. Saksan toiseksi suurin pörssi Börse Stuttgart on tarjonnut kryptovaluuttakauppaa tietyille asiakkailleen jo jonkin aikaa, mutta pystyisi nyt tarjoamaan tätä palvelua kenelle tahansa Saksassa.
Yhä useammat asiantuntevat organisaatiot voivat nyt ottaa paikkansa. Ne olisivat voineet tehdä näin jo vuosia sitten, jos pakkopaidanomaista sääntelyä ei olisi ollut olemassa. Usein se, mistä ihmiset vaistonvaraisesti syyttävät sääntelemättömyyttä, johtuu pikemminkin sääntelyilmapiiristä, joka estää laadukkaiden ja hyvämaineisten toimijoiden nopean pääsyn uusille markkinoille.
Jotkut Bitcoin-julistajat ovat korostaneet ajatusta siitä, että voit Bitcoinin myötä “olla oma pankkisi”, koska voit hallita omia yksityisiä avaimia, säilytystä ja maksuja suoraan. On tärkeää, että tämä on mahdollista ja että jotkut ihmiset todella tekevät näin. On kuitenkin myös hyvä ymmärtää, että monet ihmiset ja jopa jotkut organisaatiot eivät koe olevansa kykeneviä hallitsemaan omia bitcoinejaan suoraan — ja he ovat oikeassa” Laillisten säilytyspalveluiden käytölle on useita hyviä syitä, ja tämä pätee myös Bitcoiniin, jossa esimerkiksi virheet ovat täysin peruuttamattomia.
Se, että henkilö tai yhteisö voi hallinnoida bitcoinejaan suoraan ilman säilytyspalvelua, on tärkeää, koska se auttaa ylläpitämään säilytyspalveluihin kohdistuvaa markkinakuria. Bitcoinissa on loppukäyttäjän näkökulmasta melko hyvä tapa poistua järjestelmästä, ei vain yhdestä erityisestä säilytyspalvelusta eikä toisesta vastaavasta, vaan mistä tahansa tällaisesta palvelusta. Perinteisissä järjestelmissä on joko valittava jokin pankki käyttöön tai jäätävä pois merkittävästä osasta rahoitusjärjestelmän tarjoamia palveluita. Tämä helpottaa perinteisen pankkitoiminnan luvallistetun kartellijärjestelmän ylläpitämistä. Sitä vastoin henkilö voi osallistua Bitcoiniin joko valitsemalla haluamansa säilytyspalvelun tai valitsemalla “tee se itse” -lähestymistavan tai hiukan molempia.
GC: Vuoden 2017 kupla ja sen myöhempi romahdus antoivat runsaasti ammuksia Bitcoinin arvostelijoille ja niille, jotka pitivät valuuttaa fiat-rahatalouden ruumiillistumana. Mikä olisi sopiva vastaväite tällaiselle näkemykselle ja onko Bitcoin mielestäsi kestävää ja toimivaa rahaa?
KSG: Tärkein askel tämän seikan arvioinnissa on ensinnäkin erottaa Bitcoinista ymmärtämämme siitä, mitä voidaan sanoa sekä markkinoiden että kilpailevien kommentoijien joukkokäyttäytymisestä ja näkemyksistä, etenkin muuttuvassa sääntelyn epävarmuudessa. Bitcoinin hinta milloin tahansa on melko eri asia kuin itse Bitcoin-järjestelmän luonne, joka yksinkertaisesti jatkaa toimintaansa vuosi toisensa jälkeen suunnitellulla tavalla.
Fiat-rahan käsitteellä tarkoitetaan asetuksella ja määräyksellä annettua rahaa ja sitä käytettiin hyödykerahan vastakohtana. Tämä herättää kysymyksen siitä, mitä “hyödykerahalla” tarkoitetaan. Olen käsitellyt tätä yksityiskohtaisemmin The Journal of Prices & Markets -lehdessä ilmestyneessä artikkelissani Commodity, scarcity, and monetary value theory in light of Bitcoin. Pohjimmiltaan, vaikka se ei tällä hetkellä toimi tahansa — rahavarat vaikuttavat paremmalta kuvaukselta — kun tutkimme tarkkaan, mitä hyödykerahan käsite tarkoittaa talousteorian kannalta, bitcoin täyttää kaikki vaateet. Näin ollen, jos bitcoin jossain vaiheessa toimii “rahana”, se olisi parasta nähdä hyödykerahan uutena muunnelmana, toisin sanoen digitaalisena hyödykerahana.
Bitcoin oli ollut toiminnassa lähes vuoden 2009 teknisenä kokeiluna ennen kuin markkinat antoivat sen osuuksille minkäänlaista hintaa, minkä jälkeen bitcoin-yksiköiden hinta oli sentin murto-osia. Markkina-arvo syntyi pitkään olemassa olleen puhtaasti teknisen alustan päälle. Satoshi Nakamoto ei julistanut “fiat”-tyylisesti, että bitcoinilla on rahallista arvoa. Hän vain käynnisti teknisen järjestelmän ja selitti, miten sitä voitaisiin käyttää. Hieman alle vuotta myöhemmin data näytti viittaavan ensimmäistä kertaa esirahallisen arvostuksen syntyyn avoimilla markkinoilla tapahtuvan vapaan kaupankäynnin seurauksena.
Vakaan ja kestävän rahan ajatuksen ydin on uuden yksikkömääräisen tuotannon luotettava rajoittaminen. “Vakaus” ja “kestävyys” ovat suhteellisia asioita ja tällaiset rajoitukset voivat ilmaantumia monissa eri muodoissa. Fiat-rahojen tuotantonopeutta säätelevät organisaatiorakenteet, komiteat ja lainsäädäntö.
Nämä johtavat ajan myötä eritasoiseen vakauteen ja kestävyyteen suhteessa muihin tällaisiin rahoihin. Tähän verrattuna vaatimus siitä, että rahat sisältävät tietyn määrän jalometallia tai niiden arvo perustuu tiettyyn jalometallimäärään, näyttää olevan luotettavampi strategia inflaation rajoittamiseksi, koska tällaisten metallien hankkimiseen liittyy väistämättä kustannuksia. Kullalla on kaikista hyödykkeistä suurin varanto-virtasuhde, mikä auttaa selittämään sen erittäin pitkäaikaista ja jatkuvaa roolia hallitsevana rahahyödykkeenä.
Varanto-virtamallista on tullut suosittu Bitcoin-piireissä Saifedean Ammousin tärkeän kirjan, Bitcoin-standardi — kohti avointa rahajärjestelmää, myötä. Tämän mallin käyttäminen tarkentaa ja auttaa määrällisesti vertailemaan muutoin yleisempää ajatusta “rajoitetusta ja rajallisesta tuotannosta”. Maan pinnan yläpuolella on suuri määrä puhdistettua kultavarantoa. Yksi syy sille, miksi kultavarannot kasvavat erittäin pitkällä aikavälillä, on, että kulta ei hajoa. Verrattuna tähän maanpäälliseen varantoon vain hyvin pieni määrä uutta tuotantoa tai kierrätystä on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti kunakin vuotena. Vaikka kullan hinta nousee huomattavasti, kultaa voidaan tuottaa suhteellisen vähän lisää tuottoisasti kaivosinvestointeja lisäämällä. Kullan louhinnan rajatuotot vähenevät merkittävästi. Varanto-virtasuhteen näkökulmasta kulta on selvästikin ylivoimainen suhteessa mihin tahansa muuhun fyysiseen hyödykkeeseen rahahyödykkeen käyttötapauksessa.
Nyt asioista tulee mielenkiintoisia. Bitcoin on suunniteltu valvomaan tiukkaa rajaa digitaalisten yksilöidensä uudelle tuotannolle. Tämä uuden tuotannon osuus laskee noin neljän vuoden välein, kunnes lopulta saavuttaa nollan. Se on “nolla”, toisin sanoen ei enää uusia bitcoineja, ei enää koskaan. Tämän seurauksena bitcoinin varanto-virtasuhde tulee ylittämään kullan vuonna 2022 ja Ammous on arvioinut sen kaksinkertaistuvan kultaan nähden vuonna 2025 ja kasvavan edelleen senkin jälkeen. Tässä ei ole kyse pelkästä mielipiteestä, mieltymyksistä tai markkinoiden tämänhetkisestä mielipiteestä. Se on rakennettu Bitcoinin luonteeseen ja siihen, miten se toimii. Äskettäin on myös esitetty mielenkiintoinen näkemys siitä, että Bitcoinin päälinjainen pitkän aikavälin hintakehitys on todellakin toistaiseksi jäljitellyt sen kehittyvää varanto-virtasuhdetta vuosien varrella. (Lue myös PlanB:n kirjoittama Bitcoinin arvon mallintaminen niukkuuden avulla)
Olennainen osa tätä rakennesuunnittelua ovat menetelmät ja kannustinvakauttimet, joiden takia bitcoinien tuotantonopeuden yksipuolinen muuttaminen on äärimmäisen vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Bitcoin on suunniteltu yhdistelemällä nerokkaasti erilaisia kryptografian muotoja avoimen lähdekoodin ohjelmistomalliin ja joukkoon sisäänrakennettuja kannustimia, joiden kautta louhijoiden joukko pitää koko järjestelmän toiminnassa. Jos asia kiinnostaa enemmän, lue artikkelini Bitcoin: Magic, fraud, or “sufficiently advanced technology?.
CG: Mainitsit, että jalometalleihin perustuva valuutan tukijärjestelmä ikään kuin “tuntuu” olevan parempi ajatus? Onko sinulla herännyt epäilyksiä tähän tuen ajatukseen liittyen?
KSG: Vaikka ajatus “tuesta” tai “tukemisesta” kuulostaa hyvältä — ainakin verrattuna fiat-rahaan — niin se tarkoittaa myös rahahyödykkeen itsensä erottamista jostakin liikkeeseen lasketusta korvikkeesta, kuten tilikirjauksesta tai setelistä. Itse asiassa tämä erottaminen jo itsessään luo merkittävän korruption vaaran ja kulissien takana tapahtuville metkuille, jota tietoturva-alalla kutsutaan “hyökkäyspinnaksi”.
Olemme nähneet kultaan tai hopeaan perustuvissa rahajärjestelmissä pitkän ja monipuolisen kansainvälisen korruption historian. Viralliset kolikot korvattiin kevyemmillä tai niihin sekoitettiin uusia kolikoita lyötäessä enemmän kuparia tai hopeaa, itse lajin — specien — varantosuhde pienentyi merkittävästi korvikkeiden määrään verrattuna, kierrossa olleet yksiköt yksinkertaisesti “määriteltiin” vaihdettaviksi pienempään määrään metallia ja niin edelleen.
Tukeen perustuvat järjestelmät johtivat itse asiassa fiat-järjestelmien historialliseen järjestykseen. Fiat-rahaa pidetään usein dramaattisesti poikkeavana sitä edeltäneistä järjestelmistä, mutta sitä voidaan myös pitää vain seuraavana, edistyksellisempänä vaiheena pitkäaikaisessa tukiperusteisten järjestelmien korruptiossa. Jatkuvuus on nähtävissä myös siinä, että jopa fiat-rahan liikkeeseenlaskijat säilyttävät varastoissaan edelleen huomattavia määriä kultaa.
Bitcoin on sitä vastoin digitaalinen rahahyödyke, ja se voidaan lähettää suoraan mihin tahansa ilman minkäänlaista korviketta, vaikka korvikkeet voisivat silti olla hyödyllisiä tietyissä tapauksissa. Tämä auttaa välttämään suurimman osan niistä riskeistä, jotka ovat luonnostaan osa tukiperusteisia rahajärjestelmiä, mukaan lukien rahatalouden historian elävät esimerkit “kaltevista pinnoista”.
Vaikka bitcoinin korvikkeita, kuten tilimerkintöjä tai jopa muita kryptografisia polettikorvikkeita, käytettäisiin — mikä mielestäni on luultavaa maksumukavuuden, -nopeuden, -kustannusten ja -yksityisyyden näkökulmasta — Bitcoinilla on vielä toinen ainutlaatuinen etu. Jokainen rahoituslaitos, joka väittää, että sen liikkeeseen laskemiin korvikkeisiin liittyy tietty määrä sen hallussaan pitämiä bitcoineja, voidaan pyytää todistamaan asia. Julkinen lohkoketju on läpinäkyvä tilikirja, joten on suhteellisen yksinkertaista “todistaa varannot” rahan merkityksessä, esittämällä käytännössä kenelle tahansa — tai ainakin tilintarkastajille — asianmukaiset kryptografiset todisteet tiettyjen bitcoin-osoitteiden hallinnasta reaaliajassa.
“Todellinen juttu”, joka on bitcoinin “takana”, siis jos tällaisia sanoja on käytettävä, on Bitcoin-ohjelmistoa pyörittävien tietokoneiden muodostama ainutlaatuinen maailmanlaajuinen verkko, erityisesti Bitcoin-lohkoketjuun erikoistunut louhintalaitteiden armeija. Tällä hetkellä nämä tarkasti tiettyyn käyttöön suunnitellut tuotantohyödykkeet kuluttavat tietyn virran määrän sähköä ja sähkö muunnetaan louhijoiden toimesta ketjun varmuudeksi, joka pitää sisällään Bitcoinin rahapolitiikan suojauksen. Erityisen tärkeää on huomioida, että nämä laitteet ja nämä energiavirrat vahvistavat nimenomaan tämän lohkojen muodostaman ketjun turvallisuutta, eikä tätä nimenomaisesti tähän käyttötarkoitukseen kulutettua sähköä kuluteta kilpailevien ketjujen turvaamiseen.
Haastattelun seuraavassa osassa käsittelemme joitakin yleisiä väärinkäsityksiä Bitcoinista. Konrad jakaa samalla myös näkemyksensä Bitcoinin mahdollisuuksista haastaa nykyisin hallitsevat suljetut järjestelmät, kuten SWIFT-verkko, sekä kertoo odotuksistaan rahan itsensä tulevaisuudesta. Keskeinen aihe on kilpailevan rahayksikön ominaisuuksien erottaminen kilpailullisen maksupalvelun ominaisuuksista.
Haastattelun toteutti Claudio Grass.
Suomennos Claudio Grassin (Twitter) toteuttamasta Konrad S. Grafin haastattelusta “While everyone talks, Bitcoin just keeps running — Part I”. Haastattelu on julkaistu alun perin pro aurumin verkkosivuilla 23.12.2019.
Grass on itsenäinen sveitsiläinen jalometalleihin keskittynyt neuvonantaja ja monipuolinen kirjoittaja. Hänen kirjoituksiaan on ilmestynyt muun muassa Executive Globalissa, pro aurumissa, Mises Institutessa, David Stockman’s Contra Cornerissa ja SNBCHF:ssä.
Haastattelun on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
