Kun muut puhuvat, Bitcoin vain jatkaa toimintaansa (osa 2/2)
Konrad S. Grafin haastattelu
Tämä on toinen osa Konrad S. Grafin haastattelusta. Lue aiempi osa tästä.
Claudio Grass (CG): Vuoden 2017 kryptopöhinän aikana, kun suurin osa ihmisistä sai tietää Bitcoinista, sitä pidettiin lähinnä tulevaisuuden maksamiskeinona, osakemarkkinoiden ulkopuolelle jääneen “pikkuihmisen” sijoituksena ja jopa jalometallit korvaavana arvon säilyttäjänä. Mitkä ovat mielestäsi suurimmat väärinkäsitykset “kryptomaallikoiden” keskuudessa nykyään?
Konrad S. Graf (KSG): Jotkut arvostelijat väittävät, että Bitcoin kokonaisuudessaan voidaan vain kopioida muiden kolikoiden valmistamiseksi ja tästä syntyy äärettömän inflaation uhka. On totta, että ohjelmisto ja sen lohkojen ketju voidaan kopioida ja niitä voidaan muuttaa. Maailmalla on jo tuhansia viritelmiä ja muunnelmia, samoin kuin aivan erillisiä hankkeita, jotka on ryhmitelty epämääräisesti “kryptovaluuttojen” luokan alle. Mutta mitä sitten tapahtuu kaiken tämän kopioinnin yhteydessä?
Viisi markkina-arvoltaan suurinta kryptovaluuttaa 8. joulukuuta 2019 muodostivat 85 prosenttia kaikkien CoinMarketCapin listoilla olevien 4904 kryptovaluutan arvioidusta markkina-arvosta. 80/20-periaatteen valossa — tai tässä tapauksessa oikeastaan 85/15-periaatetta — voimme aloittaa ohittamalla 4899 yhdessä muodostaman 15 prosentin markkina-arvon. Ne ovat suuri joukko pienempiä kilpailijoita. Huomaa, että näiden markkina-arvojen realistisuudesta on esitetty epäilyjä. Epäilykset ovat kohdistuneet erityisesti pienempiin kolikoihin, sillä CoinMarketCapin markkina-arvoja ei ole oikaistu likviditeetin suhteen. Suhde saattaisi siis hyvinkin olla lähempänä 90/10, jos luvut oikaistaisiin likviditeetillä. Nämä tiedot tarjoavat kuitenkin helpon tavan muodostaa yleinen ymmärrys kryptovarojen mittakaavasta.
Viidestä CoinMarketCapin suurimmasta kryptovaluutasta muodostamasta 85 prosentin kokonaismarkkinaosuudesta Bitcoinin (BTC) osuus on 80 prosenttia (ei prosenttiyksikköä kokonaismäärästä, vaan 80 prosenttia 85 prosentin määrästä), Ethereumin (ETH) osuus on 10 prosenttia, Ripplen (XRP) kuusi prosenttia ja Bitcoin Cashin (BCH) ja Tetherin (USDT) yhteisosuus noin neljä prosenttia (kaksi prosenttia kummallekin). Näistä viidestä vain BTC:n ja BCH:n pääsuunnittelutavoite on toimia digitaalisena käteisenä, vaikkakin niiden taustayhteisöillä on erilaisia ajatuksia siitä, mitä “digitaalinen käteinen” tarkoittaa ja mitä tämä merkitsee käytännössä.
Ethereum ja Ripple sitä vastoin pyrkivät kummatkin toimimaan älykkäiden sopimusten, muiden yksiköiden liikkeeseenlaskun ja muiden rahojen ja hyödykkeiden siirtoa helpottavina verkostoina. Sellaisenaan niiden yksikkötarjonta vaihtelee suhteessa näihin tavoitteisiin. Sitä vastoin Tether pyrkii olemaan vain varantotuettuna Yhdysvaltain dollarin (USD) polettina.
Täten voimme verrata keskenään vain BTC:tä ja BCH:ta kahtena ehdottomasti digitaalisen käteisen käyttötapauksesta kilpailevana kryptovaluuttana nykyisten viiden suurimman joukosta. BCH syntyi 1. elokuuta 2017 kopioi ja muuta -tyyppisenä ketjunjakona eli ehdottomana haaraumana. BCH:lla on monia samoja ominaisuuksia kuin BTC:llä. Mutta nyt yli kaksi vuotta tämän jälkeen BCH-yksiköllä käydään kauppaa melko vakaalla 2–3 prosentin tasolla suhteessa yhteen BTC-yksikköön. Sen markkina-arvo on tällä hetkellä 2,8 prosenttia BTC:n markkina-arvosta.
Kyse ei ole vain hinnasta. Kummankin verkon pyörittämiseen suunnatun laskentatehon määrä vaihtelee myös samassa suhteessa. Kilpailevan kryptovaluutan yksikkö sen omassa ketjussa ei oikeastaan ole substituuttihyödyke Bitcoin-yksikköön sen omassa ketjussa turvallisuuden valossa.
BTC-yksiköitä suojaa sen verkossa tällä hetkellä yhteenlaskettu laskentateho, joka vastaa 97 eksahashia (16. tammikuuta 2019 vastaava luku oli 110 eksahashia). BCH:ta suojaa puolestaan 2,5 eksahashia, joten BTC:n yhteenlaskettu laskentateho on 39 kertaa korkeampi kuin edes sen lähimmän digitaalisen käteisen asemasta kilpailevan kryptovaluutan.
Todellisiin resursseihin liittyvien erojen vuoksi muut kryptovaluutat — siis jopa ilmeisen samankaltaiset kilpailijat — ovat itse asiassa melko differoituja eli erilaistettuja tuotteita markkinoiden näkökulmasta. Niiden välinen koneteho jakautuu eri tavoin ja niihin liittyy kehitystiimeihin ja prosesseihin liittyviä eroavaisuuksia.
Väite, jonka mukaan kryptovaluuttayksiköiden vapaa lisääntyminen tarkoittaa äärettömän inflaation mahdollisuutta, on näin ollen aivan liian epämääräinen ja perustuu lähinnä vaikutelmaan. Kokeilu on ollut käynnissä jo pitkään ja olemme nähneet melko silmiinpistäviä tuloksia. Vapaasta kopioinnista ja muuntelusta huolimatta — ja tuhannet ovat laittaneet aikaansa ja riskipääomaa näihin jo vuosien ajan — markkinat eivät missään tapauksessa pidä uusia lisäyksiköitä Bitcoinin uusina yksikköinä. Täällä hetkellä on olemassa hieman yli 18 miljoonaa BTC-yksikköä (kukin niistä on jaettavissa 100 miljoonaa satoshiin) ja vähemmän kuin kolme miljoonaa on enää koskaan louhittavissa. Tämän luvun suuruus ja kehitys on täysin riippumaton muista hankkeista ja kryptovaluutoista, eikä yksikään niistä ole tosiasiallisesti tarkasteltuna tai markkinoiden näkökulmasta edes etäisesti vertailukelpoinen BTC:n arvoon.
CG: Yksi Bitcoinin suurimmista eduista on se, että se “poistaa välikäden” toimitusprosessista. Jos oletetaan, että sen suosio ja käyttäjäkunta kasvavat edelleen, mitä tämä valtiovallasta riippumattomien ratkaisujen mahdollisuus merkitsisi vallan keskittämisen kannalta tällä alueella ja SWIFTin kaltaisille järjestelmille?
KSG: Tämä oli keskeinen kysymys myös Saifedean Ammousin teoksessa Bitcoin-standardi. Ammous väittää, että Bitcoinille saattaisi olla kilpailukykyisiä sovelluskohteita — useimmista melko vaikeaselkoisella — selvitys- ja toimitustoiminnan alueella. Siitä voisi tulla yhteinen epäpoliittinen rahayksikkö, mutta myös suora kilpailija SWIFT-järjestelmälle ja kaikille muille jo olemassa oleville tai kehitteillä oleville kilpailijoille.
Mikä tahansa Bitcoin-verkon solmu missä tahansa päin maailmaa voisi mahdollisesti ottaa tämän tehtävän tarjoamalla minkä tahansa määrän lopulliset siirrot murto-osassa nykyjärjestelmien ajasta ja kustannuksista. Bitcoinilla voidaan siirtää esimerkiksi joko 50 dollaria tai 50 miljoonaa dollaria mihin tahansa samalla hinnalla (esimerkiksi alle yhdellä dollarilla) ja samassa aikataulussa — alle tunnissa, 24/7/365-syklillä. Tämä ei koske vain “vireillä olevia” siirtoja, vaan myös lopullinen, suoritettu siirto.
Maailmassa, jossa myös perinteiset järjestelmät politisoituvat, Bitcoinin etuna on sen “puolueettomuus” siinä mielessä, että sitä ei hallitse mikään kilpailevista vallanpitäjistä, mikä tarkoittaa, että kaikki voivat halutessaan osallistua siihen. Siitä voi tulla yksi “yhteinen kieli”, jota kuka tahansa missä tahansa voi käyttää kenen tahansa muualla olevan tahon kanssa, toisin kuin nykyisin käytössä olevia ylihinnoiteltuja, hitaita ja suljettuja nykyisin käytössä olevia poliittisia ja yritysverkostoja.
Eräät keskuspankit ja suuret liikepankit ovat olleet — ainakin osittain — pyrkineet kehittämään omia yksityisiä lohkoketjujärjestelmiin, jotka ottavat huomioon pankkien väliset siirrot, kuten esimerkiksi Ranskassa tai JP Morganin yksiköiden välillä on tapahtumassa. Tämä saattaa hyvinkin parantaa jonkin verran tehokkuutta, mutta järjestelmät ovat edelleen luonteeltaan poliittisia tai korporativistis-poliittisia, ja sellaisenaan niiden voi olla vaikea laajentaa tai toimia yhteen maailmanlaajuisesti. Sitä vastoin Bitcoinilla on alusta alkaen ollut tässä suhteessa luonnostaan maailmanlaajuinen, epäpoliittinen, yrityksiin liittymätön ja maantieteellisesti puolueeton kyvykkyys.
CG: Mitkä ovat rahan tulevaisuuteen liittyvät odotuksesi tulevina vuosina? Uskotko, että desentralisaation trendi jatkuu, kun yhä useammat ihmiset ottavat jokapäiväisessä elämässään käyttöön uusia vaihtoehtoisia valuuttoja?
KSG: Yksi Bitcoinin älyllisellä näyttämöllä ja omassa ajattelussani viime vuosina tapahtuneista muutoksista on ollut selkeämpi erottelu maksujen suorittamisen ja sen rahayksikön luonteen välillä, jossa maksut ilmaistaan. Monet ovat mainostaneet Bitcoinin ja bitcoinissa tapahtuvien maksujen olevan kilpailija PayPalille, luottokorttiyhtiöille ja pankeille. He ovat korostaneet vapautta ja välikäsien hävittämisen tärkeyttä. Ongelmana on, että Bitcoin-ketjussa tapahtuvat transaktiot eivät itse asiassa ole niin hyviä pienemmissä kuluttajamaksuissa teknisestä rakenteesta, kustannuskompromisseista, huonosta yksityisyydestä, täydellisestä peruuttamattomuudesta ja muista tekijöistä johtuen (ja tämä kaikki on jossain määrin totta jopa, lohkokoon rajoituksiin liittyvistä kysymyksistä). Maksupalveluteollisuuden vakiintuneet toimijat, etenkin kuluttajamaksuissa, voisivat helposti vain nopeuttaa tai parantaa nykyisiä järjestelmiään ajan myötä, ja ne ovat itse asiassa jo tehneet näin.
Maksamisen paradigman rinnalla on jotain, joka osoittautuu melko erilaiseksi. Bitcoinia koskevat tutkimukset saivat alkunsa itävaltalaisen taloustieteen rahateoriasta. Sen vuoksi olin luonnollisesti keskittynyt bitcoinin vaikutuksiin rahallisen arvon teoriaan ja pidin maksamiseen liittyviä asioita yleensä itsestäänselvyytenä, joka kyllä sitten hoituisi jotenkin itsekseen. Mutta kun maksaminen ja maksut erotetaan paremmin kilpaileviksi rahayksiköstä, bitcoinia voidaan tarkastella entistäkin selkeämmin muiden rahayksiköiden kilpailijana. Toisin sanoen, bitcoinia (yksikköä) on paljon hyödyllisempää verrata dollarin ja euron kilpailijaksi kuin Bitcoinia (järjestelmää) Visan tai PayPalin kilpailijaksi.
Itse asiassa, jos se aika joskus tulee, kun bitcoin ottaa merkittävän roolin yksikkönä, jossa maksut ilmaistaan, Visa, PayPal ja vastaavat voisivat helposti auttaa ihmisiä siirtämään bitcoin-rahayksikköä dollari- tai eurorahayksiköiden sijaan hyödyntämällä suurinta osaa nykyisestä infrastruktuurista ja järjestelmistä, joihin tehtäisiin joitakin kryptoihin liittyviä muutoksia taustalle. Kaikki tämä on tietysti jotain aivan muuta kuin se suosittu diskurssi, jossa “lohkoketju” yritetään saada kuulostamaan viranomaisten korvissa ikään kuin pelkkänä uudenlaisena teknisenä taikatemppuna maksamismukavuuden parantamiseksi — eikä siis täysin uutena aikakautena rahapoliittisen vakauden ja kestävyyden historiassa.
Vaikka Bitcoinia tarkasteltaisiin vain maksujärjestelmänä, niin sen ominaisuudet saattavat silti olla erittäin kilpailukykyisiä esimerkiksi pankkien välisessä selvityksessä ja suurien maksujen toimittamisessa. Tämänkin osalta vakiintuneet toimijat pyrkivät jo parantamaan toimintaansa poliittisesti rakennettujen keskuspankkien “lohkoketjujärjestelmien” avulla. Ne haluavat leikkiä Bitcoin-lastikulttia ja valmistaa “digitaalisia euroja”, “digitaalisia dollareita” ja “digitaalisia yuaneja”. Tämä sattuu olemaan samassa linjassa valtioiden ajaman joukkovalvontaan ja -hallintaan ja inflaatiorahoitukseen tähtäävien pyrkimysten kanssa. Yksikään näistä instituutioista ei kuitenkaan ole valmis edes harkitsemaan euron, dollarin tai yuanin rahallisen luonteen korjaamista. Inflatorisia rahayksiköitä käytetään tasaisesti ja salakavalasti tavallisten ihmisten vaurauden varastamiseen, mutta entistä useammat ihmiset näyttävät ymmärtävän näiden järjestelmien olevan heikoilla jäillä. Olemme nähneet suoranaista järjettömyyttä, kuten negatiiviset korot ja käsittämättömät määrät velkaa asukasta kohden.
Bitcoinin tärkein kilpailuetu on sen kyvyssä rajoittaa uutta liikkeeseenlaskua, sen suhteellisen luotettava menetelmä yksikkötuotannon hallitsemiseksi. Maksujen osalta useita tavanomaisia fiat-rahan siirtomenetelmiä voitaisiin yksinkertaisesti käyttää uudelleen bitcoinien hallintaoikeuden siirtämiseen, jos se koskaan tulee toimimaan rahana tällä tavalla. Nämä menetelmät voisivat vapaasti kilpailla bitcoin-erityisten menetelmien kanssa. Näitä menetelmiä voisivat olla ketjussa suoraan tapahtuvat siirrot (on-chain) tai esimerkiksi ketjun ulkopuoliset (off-chain), mutta kryptografisesti kytketyt Salamaverkossa tai vastaavassa tapahtuvat siirrot. Nykyisin on erittäin tärkeää, että Bitcoinilla on oma riippumaton infrastruktuuri bitcoinien siirtämiseen, sillä muuten sen olisi turvauduttava perinteisiin järjestelmiin. Perinteiset toimijat ja niiden järjestelmät eivät kuitenkaan suhtaudu bitcoiniin kovin myötämielisesti. Itsenäinen maksuinfrastruktuuri antaa bitcoinille keinon selviytyä sen kasvaessa. Jos siitä lopulta tulee suorittu rahayksikkö, myös perinteiset maksujärjestelmät voivat helposti liittyä mukaan lisäämällä sen tuetuksi valuuttavaihtoehdoksi. Tämän näkökulman huomioiminen vaatii erottamaan kestävään rahayksikköön liittyvät tekijät kilpailukykyiseen maksupalveluun liittyvistä tekijöistä. Erottelu osoittaa näiden asioiden olevan täysin erillisiä toisistaan.
GC: Entä sääntelyn aiheuttamat uhkat? Facebookin Libran sai osakseen kovaa vastustusta. Luuletko, että laajemmin koordinoitu hallituksen vastaisku voisi tuhota toimialan alkuunsa?
KSG: Libra on loistava esimerkki siitä, miksi Bitcoin on kyennyt selviytymään ja menestymään toistaiseksi lähes yksitoista vuotta. Bitcoinilla ei ole yritysosoitetta eikä poliittista kotipaikkaa. Hallitusten ja yritysten ideologis-symbolisessa taistelussa bitcoin ei ole hallitus eikä yritys. Ei ole toimitusjohtajaa, jonka voisi kutsua Washingtoniin kuulusteltavaksi. Kukaan ei pysty sulkemaan tai muuttamaan Bitcoinia, vaikka joku hallituksen toimesta valittaisiinkin ja kutsuttaisiin kuulusteltavaksi.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa monien muiden kryptovaluuttojen osalta. Monilla niistä on yksilöity ja tunnistettava perustajaryhmittymä tai toiminnallinen säätiö, jotka pitävät hallussaan suuria määriä ennalta louhittuja kolikoita ja joilla on huomattava kyky vaikuttaa ja muuttaa heidän hankkeisiinsa liittyviä yksityiskohtia ja suuntaviivoja. Bitcoin toimii useimmissa maailman maissa ja toisaalta se ei toimi missään. Tätä tarkoitetaan “desentralisoinnilla” eli hajauttamisella. Kirjaimellisesti sillä ei ole keskusta. Se on kaikkialla ja toisaalta ei missään.
Bitcoinin vieläkin jatkuvan toiminnan näkökulmasta on tärkeää huomata, että elämme edelleen eri poliittisten tahojen ja joukkioiden muodostamassa kilpailullisessa “kansainvälisessä anarkiassa”. Bitcoin pystyy sopeutumaan tässä monimutkaisessa ja vaihtelevassa maailmassa. Poliitikot vaihtuvat ja politiikkatoimet muuttuvat; täällä tapahtuu sitä ja toisaalla tätä. Bitcoin voi löytää markkinaraot niin, että tietty hetki ja paikka ovat louhinnan, kehittämisen ja erityyppisten loppukäyttäjien kannalta parhaita. Jos louhinta kielletään yhdessä paikassa, louhintaa jatketaan jossain muualla. Jos verotus- tai sääntelytoiminta on vihamielistä jossain maassa, se saattaa olla parempaa jossain muualla. Jos ohjelmistokehittäjiä häiritään ja ahdistellaan yhdessä paikassa, he voivat koodata rauhassa jossain muualla.
Ei ole olemassa varastoa, josta “Bitcoin” voitaisiin takavarikoida. Tietyt bitcoin-yksiköt voidaan takavarikoida. Tietyt bitcoin-kaivoslaitteet voidaan takavarikoida. Tiettyjä ihmisiä voidaan vainota perusteettomasti tietyissä maissa. Samaan aikaan järjestelmä vain jatkaa toimintaansa ja voi jatkaa taisteluaan jonakin toisena päivänä. “Bitcoin” ei välitä. Se on tietyssä mielessä uudenlainen organismi. Se on suurempi kuin nämä ohikulkevat ihmiset, tietyt paikat ja oheispalvelut. Kun muut puhuvat, Bitcoin vain jatkaa toimintaansa.
Haastattelun toteutti Claudio Grass.
Suomennos Claudio Grassin (Twitter) toteuttamasta Konrad S. Grafin haastattelusta “While everyone talks, Bitcoin just keeps running — Part II”. Haastattelu on julkaistu alun perin pro aurumin verkkosivuilla 25.12.2019.
Grass on itsenäinen sveitsiläinen jalometalleihin keskittynyt neuvonantaja ja monipuolinen kirjoittaja. Hänen kirjoituksiaan on ilmestynyt muun muassa Executive Globalissa, pro aurumissa, Mises Institutessa, David Stockman’s Contra Cornerissa ja SNBCHF:ssä.
Haastattelun on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
