Kuulin asiantuntijan sanovan, että maskeista ei ole apua. Onko se totta?

Vastauksia maskiskeptikoille

Thomas Brand
Brandin kirjasto
4 min readMay 4, 2020

--

Tohtori Wu Lien-teh ja kuva kiinalaisesta hoitohenkilökunnasta Aasian 1910-luvun ruttoepidemian aikana

Ei. Itse asiassa monet huippulääkärit ja -asiantuntijat ympäri maailmaa ovat jo todenneet tämän. He myös kehottavat ihmisiä käyttämään maskeja. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 100 lääkäriä avoimessa kirjeessään, Kanadan julkinen terveysviranomainen ja Yhdysvaltain korkein lääkintäviranomainen Surgeon General ovat jo nyt asettuneet tälle kannalle. Maailman kahdestatoista BKT:llä mitatuista maista korkeimmat lääketieteen viranomaiset ovat sanoneet maskien voivan ennaltaehkäistä tartuntoja ja hidastaa tartuntoja (poikkeuksena on Iso-Britannia, jonka odotetaan muuttavat näkemystään pian).

Ignaz Semmelweis

Joiltakin lääkäreiltä ja asiantuntijoilta menee aikaa asioiden ymmärtämiseksi. Valitettavasti länsimaiset lääkärit eivät ole kovin hyviä hyväksymään kansanterveystieteen hygieniakysymysten käsittelyssä. Jotkut lääkärit pilkkasivat ja haukkuivat käsienpesun tärkeyden huomannutta Ignaz Semmelweisia, jonka havainnot unohdettiin vuosikymmeniksi hänen yritettyään vakuutella kollegoilleen asian tärkeyttä. Ennen käsienpesun laajamittaista käyttöönottoa “lapsivuodekuume” tappoi satoja lapsia Wienin kaupunginsairaalan synnytysklinikalla. Carl Zimmer on todennut, että Semmelweisin ohjeiden avulla “[lapsivuodekuumetapausten] kuolleisuusluvut onnistuttiin painamaan melko lähelle nollaa. Hän ei onnistunut poistamaan kaikkia lapsivuodekuumekuolemia, mutta hänen ohjeineen päästiin hyvin lähelle nollaa. Joinakin kuukausia yksikään nainen ei kuollut. Ei yksikään.”

Wu Lien-teh

Samalla tavoin länsimaiset lääkärit eivät myöskään uskoneet nuorta malesialais-kiinalaista lääkäriä Wu Lien-teh’tä. Hän opiskeli Cambridgen yliopistossa ja ansaitsi monia palkintoja, jonka jälkeen hän teki kliinistä työtä Lontoossa sijaitsevassa Pyhän Marian sairaalassa ja jatkoi opintojaan malarian ja bakteriologian parissa Liverpoolin trooppisen lääketieteen koulussa, Pasteur-instituutissa Ranskassa, Hallen yliopistossa Saksassa ja Selengor-instituutissa Malesiassa. Hän ei kuitenkaan onnistunut saamaan tyydyttäviä työ- ja tutkimustehtäviä siihen aikaan britti-imperiumiin kuuluneesta Malesiasta, jonka vuoksi hän ryhtyi tutkimaan beriberiä ja sukkulamatoja ennen kuin perusti oman yksityisen lääkäripraktiikkansa Penangin maakunnassa. Lien-teh oli aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, joka taisteli muun muassa oopiumin käyttöä vastaan. Vuonna 1907 Lien-teh siirtyi Kiinan palvelukseen ja vuonna 1908 hänet nimettiin Tianjinin kunnan sotilaslääketieteen akatemian palvelukseen.

19. joulukuuta 1910 Kiinan hallitus pyysi 31-vuotiasta Wu’ta matkaamaan kiireen vilkkaa Koillis-Kiinassa sijainneeseen Harbinin kaupunkiin selvittämään hyvin vaaralliselta ja erikoiselta vaikuttavaa tautitilannetta. Potilaat yskivät verta ja potilaiden ihossa oli violetteja laikkuja. Tämä oli Mantšurian ja Mongolian paiseruttoepidemian alku. Se vaati lopulta noin 60 000 ihmisen hengen.

Wu suoritti saavuttuaan paikalle Kiinan ensimmäisen lääketieteellisen ruumiinavauksen japanilaisnaiselle, joka oli kuollut epidemian aikana. Wu löysi yersinia pestis — eli ruttobakteeria naisen kudoksista ja päätteli oikein, että kyse oli paiseruttoepidemiasta. Wu keksi hyvin pian, että ruttobakteeri levisi ilmaitseitse ja ysköksien välityksellä.

Valokuva Kiinan Mukdenin ruttosairaalan ruumishuoneelta talvelta 1910–1911

Wun ehdotus — ruttobakteeri saattaisi levitä myös jollain muulla tavoin kuin aiemmin oli luultu — tuli monille yllätyksenä, koska monet uskoivat yhä edelleen vanhaan tartuntamekanismiin rottien tai kirppujen välityksellä, mutta ihmisestä toiseen tapahtuneista tartunnoista ei ollut tuolloin “todisteita”. Paikallinen ranskalainen lääkäri Gérald Mesny, jonka tehtävänä oli vapauttaa Wu kiinalaisoperaatioiden johdosta, ei uskonut Wun varoituksia, vaan marssi ruttosairaalaan ilman maskia. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan kuolemantapaukset saivat aikaan paniikkia.

Wu ei kuitenkaan pelästynyt vaan jatkoi päättäväisesti ja suunnitelmallisesti ruton vastaista työtään. 99% Invisible -podcastissä selitetään: “Wu uskoi, että kaikkien hänen hoitohenkilökuntaansa kuuluvien, että suuren yleisön tulisi käyttää maskeja, mutta muut lääkärit eivät kuunnelleet häntä mahdollisesti hänen ikänsä tai etnisen alkuperänsä vuoksi. Eräs ranskalainen lääkäri nimeltään Gérald Mesny torjui hänen ehdotuksensa avoimesti ja kieltäytyi käyttämästä maskia. Pian Mesney sai ruttotartunnan ja kuoli todistaen Wun teorian. Mesnyn kuoleman jälkeen kaikki ryhtyivät käyttämään Wun suunnittelemaa maskia. Ihmiset ottivat niistä valokuvia ja niistä tuli lääketieteellisen menestyksen symboli. Rutto loppui seitsemän kuukautta myöhemmin [muidenkin toimien myötävaikutuksesta]. Hallitus toteutti monia epidemian torjuntakäytäntöjä, joita näemme yhä edelleen — maskien käyttö, potilaiden määrääminen karanteeniin ja matkustusrajoitusten toimeenpano altistustapausten rajoittamiseksi.”

Suomennos Jeremy Howardin (Twitter) kokoamista usein kysytyistä kysymyksistä “Masks — FAQ for Skeptics”. Artikkeli ilmestyi fast.ai:n verkkosivuilla 20.4.2020.

Jeremy Howard on datatieteilijä, sarjayrittäjä ja sijoittaja. Hän on yksi fast.ai-tutkimusjärjestön perustajista. Hän työskentelee nykyään doc.ai:n ja platform.ai:n tieteellisenä johtajana. Aiemmin Howard perusti Enlitic-nimisen lääketieteelliseen tutkimukseen erikoistuneen koneoppimisyrityksen, jonka lisäksi hän työskenteli uransa alussa useita vuosia McKinseyn kuin myös AT Kearneyn palveluksessa.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter). Mukaelma Howardin kirjoituksesta.

--

--

Thomas Brand
Brandin kirjasto

Curious observer. Interested in economics, fintech, Bitcoin, philosophy, strategy, innovation & existential risks.