Lohkoketju on semanttinen erämaa
Miksi emme ole hylänneet sitä?
“Lohkoketju” sitä, “lohkoketju” tätä. Se on niin tärkeä käsite, että sitä ei tarvitse edes sen tarkemmin määritellä. Kannattajat eivät puhu “tästä” lohkoketjusta tai “tuosta” lohkoketjusta. Sen sijaan he saarnaavat kunnioittavasti Lohkoketjusta: ratkaisu kaikkiin yrityksen tarpeisiin (erityisesti toimitusketjujen hallintaan). Eläimellinen, hallitsematon, itsestään selvä käsite on muuttanut paitsi kaupan, mutta myös kieliopin sääntöjä. Jos kyseenalaistat sen, niin sinua kutsutaan toivottomaksi juntiksi ja luddiitiksi. Käytä sitä vilpittömässä mielessä ja sinut yhdistetään pöhisijöihin ja teknoutopisteihin.
Sitä on mahdotonta välttää. IBM:n mainokset lupaavat mullistaa tomaattien tuotantoketjun seurannan lohkoketjun avulla. Iso-Britannian valtiovarainministeri väitti äskettäin, että lohkoketju saattaisi olla ratkaisu Brexitin aiheuttamiin haasteisiin. Äskettäisessä Ripplen järjestämässä konferenssissa Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton sanoi lohkoketjun “permutaatioiden ja mahdollisuuksien olevan hämmästyttävän suuret.”
Sana “lohkoketju” on satiirinkestävä. Se on niin ilmeinen satiirin kohde, että se ei ole enää edes hauskaa, ja lohkoketjun kannattajat ovat lähes täysin immuuneja pilkalle. Mikään ei voi vähentää heidän väsymätöntä innostustaan: pitää kirjoittaa lehdistötiedotteita, osallistua konferensseihin ja kuluttaa yrityksen tutkimus- ja tuotekehitysrahaa erilaisiin hankkeisiin. Lohkoketju edustaa sekä kimaltelevaa tulevaisuutta että synkkää nykyhetkeä — melkein kaikki keksityt käyttötapaukset ovat ilmeistä hölynpölyä.
Vuosien 2015–2017 loputon kolikkoantihuuma, joka on nyt rauhoittunut, perustui suurelta osin lohkoketjujen kykyyn disruptoida markkinat. Yksinkertaistetusti ajatuksena oli uberisoida kaikki mahdolliset palvelut ja korvata välikädet taianomaisella tietokannalla, josta ilmenee, kuka on velkaa kenellekin ja milloin. Jotkut sanoivat, että tuolla jossain on biljoonan dollarin (kyllä, biljoona b:llä) kokonaismarkkina valloitettavana.
Nykypäivän sieluttomat yrityslohkoketjut ja opportunistiset kolikkoanteihin perustuvat lohkoketjut ovat molemmat saaneet osakseen halveksuntaa ja pilkkaa. Termi on kuitenkin kestänyt tyhjänä semanttisena kuorena, jota tuhannet merkityksettömät lehdistötiedotteet pitävät vielä hengissä. Termillä viitataan samanaikaisesti hankkeisiin, rakenteisiin ja tietokantoihin, joilla ei käytännössä ole mitään yhteistä. Tämän seurauksena yritykset sen määrittelemiseksi ovat sarja toivottomia epäonnistumisia.
Yritän tässä selittää “lohkoketjun” synnyn ja alkuperän, ja mitä meidän pitäisi tehdä edellä mainitun käsitteen suhteen
Mistä “lohkoketju” on peräisin?
“Lohkoketjua” koskevassa historiankirjoituksessa mainitaan Satoshi Nakamoton luoneen ensimmäisen lohkoketjun. Tämä ei kuitenkaan pidä tarkalleen ottaen paikkaansa. Nakamoto ei koskaan viitannut bitcoiniin lohkoketjuna, vaan kutsui sitä sen sijaan “tiivisteisiin perustuvan työntodisteen ketjuksi”, “lohkojen ketjuksi” tai jopa “aikaketjuksi” (alkuperäisen kooditietokannan varhaisissa kommenteissa). Kuvittele, että olimme niin lähellä saavuttaa “yritysten aikaketjujen” ja “mansikoiden aikaketjun” maailman.
Nakamoto korosti varovaisesti, että ketju oli joukko työntodistetta, joista kukin oli yhdistetty sen vanhemman tiivisteeseen. (Katso itse!). Työntodiste on ehdottoman tärkeä ajatus käsitteen kannalta. Se on todiste siitä, että jokainen lohkoa ehdottanut on tehnyt työtä sen vuoksi. Sen avulla järjestelmä voi saavuttaa Sybil-resistenssin ja lähentyä (pisin ketju on saman sääntöjoukon vallitessa määritelmän mukaan oikea näkemys historiasta) ilman yksittäistä välimiestä.
Tämä tietorakenne, johon on sisällytetty aiempien lohkojen hajautusarvot, varmistaa menneisyyden säilymisen ja tietokannan yhdenmukaisuuden. Tietokannan toisintaminen jokaiseen verkon solmuun varmistaa, että sitä ei voi sulkea tai muuttaa yksipuolisella päätöksellä.
Syy sille, miksi “lohkoketju” on niin viettelevästi markkinoitu… on hienovarainen ajatus siitä, että pelkkä tietorakenne itsessään— ilman työntodistetta tai avointa vahvistamista — voisi tarjota bitcoinin edut.
Koko järjestelmä rakennettiin vihamielistä kilpailua silmällä pitäen. Vihamieliset hallitukset olivat aiemmin onnistuneet sulkemaan kaikki sähköistä käteistä kokeilevat yritykset. He olisivat varmasti sulkeneet bitcoinin, jos se olisi ollut mahdollista. Niinpä se rakennettiin tiettyä tarkoitusta varten. Haluan selventää, että Nakamoto on saattanut luoda ensimmäisen suositun, laajalti käytetyn linkitetyn listarakenteen. Se ei ollut kuitenkaan ensimmäinen laatuaan. Todellinen innovaatio oli yhdistää tämä linkitetty lista ketjuun tehtävien merkintöjen laskennalliseen kovuuteen.
Kuulostaako tämä siltä, mitä kaikenlaiset yrityskäyttöön suunnitellut lohkoketjut yrittävät saavuttaa? Ei tietenkään. Mansikan alkuperätietojen väärentämiseen keskittyneitä organisaatioita ei ole olemassa, joten kukaan ei häiritse IBM:n toimitusketjujen lohkoketjua. Siksi IBM:n lohkoketjua ei tarvitse rakentaa samalla tavoin kuin bitcoinia. Yritysten lohkoketjuihin säilötyt tietueet eivät tarvitse sellaisia suojauksia, jotka Nakamoto-konsensus takaa.
IBM:n toimitusketjujen lohkoketjun häirintää eivät harrasta mansikan alkuperätietojen väärentämiseen keskittyneitä hämäriä organisaatioita, koska sellaisia ei ole yksinkertaisesti olemassa. Yritykset eivät tarvitse tai halua avoimia validoijajoukkoja. Jotkut luotettavat organisaatiot voivat vain taata tietokannan eheyden tai asianomaisten osapuolten yhteenliittymä (eli konsortio) voi jakaa tietueita keskenään.
Suosittelen lukemaan tämän tapansa parantaneen yksityisiin lohkoketjuihin erikoistuneen konsultin kirjoituksen yksityisten lohkoketjujen epäonnistumisista.
Miksi sana “lohkoketju” on niin suosittu?
Sanoisin, että ihmiset näkivät bitcoinin osittain korvikkeenomaiseen ja kalliiseen tietokantaan perustuvan menestyksen, ja halusivat yleistää sen muihin käyttötarkoituksiin. Jopa varhainen Bitcoinin kehittäjä Hal Finney pohdiskeli tietorakenteen erottamista rahajärjestelmästä.
Bitcoinin refaktorointi ja uudelleenjärjesteleminen voisi myös olla mahdollista sen keskeisen idean erottamiseksi hajautettu, maailmanlaajuinen ja peruuttamaton tapahtumatietokanta. Tällainen toiminnallisuus voi olla hyödyllinen muissa tarkoituksissa. Kun se on olemassa, sen käyttäminen rahasiirtojen kirjaamiseen olisi eräänlainen sivuvaikutus, ja sen sulkeminen voisi olla vaikeampaa.
- Hal Finney 24. tammikuuta 2009 kirjoittamassaan viestissä Cryptography-sähköpostilistalle
Parhaan ymmärryksemme mukaan nämä järjestelmät toimivat kuitenkin todella vain, jos palkkio on sisäsyntyinen — eli jos hyvin käyttäytyneen validoijan vahvistus palkitaan verkolle ominaisella poletilla. Jos bitcoinin louhijoille maksettaisiin Yhdysvaltain dollareissa, niin heillä ei välttämättä olisi kannustinta louhia pisintä ketjua. ”Heidän louhintalaitteidensa arvo riippuu ketjun, jonka päälle ovat rakentamassa, jatkuvasta olemassaolosta ja kukoistuksesta. Mutta yksityisillä, luvanvaraisilla tai yrityslohkoketjuilla ei ole niille ominaisia valuuttoja, eivätkä ne myöskään laske liikkeelle rahayksiköitä validoijille, koska tapahtumien vahvistajien joukko on suljettu ja siten Sybil-hyökkäysten vastustuskyky ja hyvä käyttäytyminen tulevat niissä lähtökohtaisesti sisäänrakennettuina.
Mielestäni “lohkoketju” on niin viettelevää markkinointia, koska siinä annetaan ymmärtää pelkän tietorakenteen tarjoavan bitcoinin edut ilman polettia tai kallista Sybil-hyökkäysten vastaista suojaa — ilman työntodistetta tai avointa vahvistamista.
Patri Friedman muotoili asian hyvin twiitissään:
Bitcoin on monoliitti, joka värittää tapaa, jolla sijoittajat ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitysyksiköt lähestyvät samanlaisia hankkeita. Olisiko Ripple yhtä suosittu, jos bitcoinia ei olisi keksitty? Entä Corda ja Hyperledger? Litecoin? Kolikkoannit yleensä? Ethereum? Vaihtoehtoista historiaa on vaikea edes kuvitella, mutta epäilen, että vastaus olisi kielteinen kaikissa tapauksissa. Bitcoin on kaiken tieltään tuhoava voima, jonka mukanaan tuomat oletukset ovat tulleet — oikeutetusti tai väärin — siirretyiksi muihin samoilta vaikuttaviin hankkeisiin.
Näin ollen suhtautuisin epäilevästi kaikkiin niihin, jotka käyttävät sanaa “lohkoketju” rutiininomaisesti; varsinkin jos joku yrittää myydä sinulle jotain. Sanan liikakäyttö, erityisesti yleisessä mielessä ja ilman määreitä, todennäköisesti paljastaa yhden kolmesta asiasta kyseisestä henkilöstä:
- He tarkoittavat hyvää, mutta ovat tavan vuoksi pakotettuja käyttämään aliarvoista kielellistä työkalupakkia.
- He ovat hieman sekavia ja yrittävät peittää tietämättömyytensä teknosössötyksellä.
- He yrittävät esiintyä sellaisen toimialan asiantuntijoita, jolla ei todellisuudessa ole asiantuntijoita.
Uskon vakaasti, että sanan väärinkäyttö johtaa siihen, että halutaan luoda (tai markkinoida) järjestelmiä, joiden on tarkoitus olla bitcoinin kaltaisia ilman sen vastenmielisiksi koettuja osia. Tällöin kuitenkin jää tärkeä asia huomaamatta: bitcoinin lohkoketju on vain osa sitä, ei sen ydin.
Bitcoin ja sen lohkoketju
Bitcoiniin viittaaminen lohkoketjuna on sama kuin viittaisi autoon voimansiirtona. Voimansiirto on järjestelmän avaintekijä, mutta se ei edusta sitä kokonaisuudessaan. Lohkoketju on metonyymi, jossa yksi asia korvataan toisella eli tässä tapauksessa viittaus osaan kattaa sen kokonaisuudessaan. Siinä ei ole lähtökohtaisesti mitään väärää. Käsitteellinen sekavuus syntyy lohkoketjun päätetään olevan bitcoinin olemus ja bitcoinin menestyksen perustuvan lohkoketjuun.
Bitcoin perustuu todella linkitettyyn listaan. Mutta se perustuu myös vertaisverkkoon (P2P), avoimeen lähdekoodiin ja johtajattomaan projektiin, toistettuun tietokantaan, itsetukevaan kannustinjärjestelmään, raskaimman ketjun konsensussääntöön ja työntodistejärjestelmään, joka tekee ehdotetuista lohkoista väärentämättömän kalliita. (Yksinkertaisesti sanottuna väärentämättömällä kalleudella tarkoitetaan sitä, että lohkon ehdottamista ei voi väärentää, sillä sinun on pitänyt käyttää riittävä määrä laskentatehoa tai energiaa sen tuottamiseksi. Näin ollen uusien bitcoinien luominen on vaikeaa, mutta kenen tahansa on helppo varmistaa, että teit kovasti töitä sen eteen.)
Nämä panokset yhdistyvät hienosti ja luovat järjestelmän, jolla on tiettyjä ominaisuuksia: todistettava niukkuus, tarkastusmahdollisuus, väärentämiskestävyys, oikeudenmukainen jako, lähes täydellinen tarjonnan joustamattomuus (hinnannousu ei kasvata — eikä edes voi kasvattaa — tuotannon nopeutta), vapaa osallistuminen (kukaan ei voi estää sinua lähettämästä bitcoin-liiketoimea) ja niin edelleen. Nämä ominaisuudet tekevät bitcoinista ainutlaatuisen suhteessa esimerkiksi Paypaliin tai Visaan. Ne erottavat sen muista. Ilman P2P- eli vertaisverkkoluonnetta, avoimen lähdekoodin yhteistyötä, vapaaehtoisia kehittäjiä, ja ratkaisevaa työntodisteeseen perustavaa lohkojen ehdotusmenetelmää, bitcoinia ei olisi olemassa. Alle olevan kaavion on luonut David Puell Pierre Rochardin esittämien ajatusten perusteella. Se on yritys vangita bitcoinin olemus. Huomaa, että lohkoketju, vaikka onkin välttämätön järjestelmän toiminnan kannalta, ei yksinään riitä.
En voi tarkalleen ottaen kertoa sinulle mikä bitcoinin ydin on, mutta sen rajoittaminen lohkojen ketjuun on äärimmäisen pelkistävää. Bitcoinin sielu ei ole lohkoketju. Jos johdat bitcoinin lohkoketjusta, niin lopputulos on tyhjähkö.
Miksi taistella “lohkoketjua” vastaan?
Mielestäni paremmat käsitteelliset puitteet johtavat parempiin tuloksiin. Kirjailija George Orwell uskoi, että käyttämämme sanat vaikuttavat suoraan tapaan, jolla havainnoimme maailmaa. Hän antoi jopa ymmärtää, että sanojen poistaminen yleisestä käytöstä saattaa poistaa niiden viittauskohteet eli juuri ne käsitteet, joita niiden oli tarkoitus edustaa:
Uuskielen tarkoituksena ei ainoastaan ollut vain tarjota keinoa ilmaista Ingsocille omistautuneille ominaista maailmankatsomusta ja henkisiä tottumuksia, vaan myös tehdä kaikista niistä poikkeavat ajatustavat mahdottomiksi. Tarkoituksena oli, että kun uuskieli oli lopullisesti hyväksytty ja vanhakieli unohtunut, harhaoppisen ajatuksen — toisin sanoen Ingsocin periaatteista poikkeavan ajatuksen — kuvittelun pitäisi olla kirjaimellisesti mahdotonta, ainakin sikäli kuin ajatus on riippuvainen sanoista.
Poista sana “vapaus” yleisestä käytöstä ja poistat vapaudenhalun kokonaan, teoria sanoo. Lisäksi Orwell oli voimakkaasti sitä mieltä, että huolimaton kielenkäyttö on osoitus sekavasta ajattelusta ja sitä käytettiin tapana hivuttaa perusteettomia väitteitä pahaa-aavistamattoman lukijan ohi.
Minun näkökohtani on se, että nostamalla linkitetyn listan “lohkoketjun” ylhäiselle jalustalle, yliarvoimme sitä. Vähättelemme bitcoinia, kun sanomme sen olevan vain lohkoketju tai yksinkertaisesti mielenkiintoisemman alla olevan teknologian alkuperä. Teemme huolimattoman ajattelun mahdolliseksi ja poistamme kurinalaisuuden, kun syötämme ihmisten tietoisuuteen lohkoketjumetkuja. “Lohkoketju” laimentaa valtavan tärkeän ja arvokkaan innovaation — luottamukseltaan minimoidun rahajärjestelmän — merkityksen ja vääristämme sitä asettamalla sen tehtäväksi todellisten tai kuviteltujen tehokkuusetujen luomisen yritysten toimitusketjujen hallinnassa.
Tie eteenpäin vaatii rehellisyyttä
Suljettujen tai yrityslohkoketjun kannattajalle: Ole rehellisen rakentamasi suhteen. Jos rakennat tietokantaa, jota hallitsee ennakkolupia myöntävien toimijoiden konsortio, älä väitä tai anna ymmärtää, että sillä olisi samanlaiset luotettavuusominaisuudet kuin sellaisilla järjestelmillä, jotka on suunniteltu toimimaan huomattavasti vihamielisemmissä kilpailullisissa ympäristöissä. Kuvittele, kuinka markkinoisit järjestelmääsi jos bitcoinia ei olisi koskaan keksitty.
Jätä julkiset lohkoketjut rauhaan. Et kilpaile niitä vastaan. Järjestelmilläsi on täysin erilaiset tavoitteet. Jos haluat jatkaa lohkoketju-liikanimen käyttöä kehotan sinua määrittelemään erittäin huolellisesti sen, mitä tarkoitat “lohkoketjulla”, ja muista erottaa järjestelmäsi avoimista, julkisista lohkoketjuista. Voi Herran tähden, palauta “lohkoketju” takaisin maan pinnalle.
Tietojenkäsittelytieteilijälle: Lopeta muiden “lohkoketjua” käyttävien ei-teknisten ihmisten pilkkaaminen. Et ymmärrä asiaa. He eivät oikeastaan viittaa tietorakenteeseen, joten on turha sanoa, että “käytä sitten MySQL:ää.”. “Lohkoketjusta” on tullut hyvässä tai pahassa (ehdottomasti pahassa) sana, jota käytetään tyypillisesti viitatessa koko järjestelmään — taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen — eikä vain yksinomaan tietorakenteeseen.
Sääntelyviranomaiselle: Älä yritä määritellä “lohkoketjua” tai luoda lohkoketjusääntelyä. Et onnistu siksi, että et olisi riittävän neuvokas, vaan koska sana “lohkoketju” on semanttisesti niin hajanainen, että se on määrittelemätön. Määritelmien on oltava erityisiä, hyödyllisiä ja riittävän yleisiä kattaakseen kaikki joukon jäsenet. Nämä jännitteet kuitenkin repivät “lohkoketjun” rikki. Sanaa käytetään liian yleisesti ollakseen hyödyllinen.
Pyri sen sijaan hajottamaan asiat osiinsa. Sinun tulee ymmärtää, että kryptovaluuttaa koskeva lainsäädäntö ei todennäköisesti kata arvopaperipoletteja, “hyötypoletteja” tai suljettuja lohkoketjuja. Yksityiset tai yrityslohkoketjut eivät vain ole “bitcoin puvussa” — ne ovat täysin erilaisia. Näillä kahdella ei todellakaan ole mitään yhteistä.
Kaikille muille: Ole hyvä ja hyppää mukaan. Torju “lohkoketjun” käyttö kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Yritetään keksiä ja kehittää uusia sanoja, jotka ovat riittävän täsmällisiä ollakseen hyödyllisiä ja tekevät oikeutta viittauskohteilleen. Käytän tällä hetkellä “julkista lohkoketjua” kuvaamaan lupaa edellyttämättömiä, avoimia Bitcoinin ja Ethereumin kaltaisia verkkoja, mutta haluaisin käyttää toista sanaa, joka ei perustu lohko-sanaan. Jos haluat käyttää sitä, niin itse pidän Peter Toddin määritelmää parhaana: “Lohkoketju on lohkojen ketju.”
Sen minimalistisella, suoralla käytöllä poistetaan osa sen käsitteellisestä painolastista. Tämä poistaa sen epäsuoran kyvyn luvata hämmästyttävää yhdenmukaisuutta, luotettavuutta ja käytettävyyttä. Mitä rehellisempi “lohkoketjun” määritelmäsi on, sitä vähemmän se sopii jännittäviin lehdistötiedotteisiin. Lohkoketju on Toddin määritelmän mukaan oikeastaan vain tapa järjestellä dataa. Ja se on erittäin epätyydyttävää, kun otetaan huomioon sen nykyinen käyttö.
Jos haluat lukea lisää näiden järjestelmien erottelemisesta, suosittelen lukemaan seuraavan artikkelin: Distributed Ledger Technology Systems: A Conceptual Framework. Sen on kirjoittanut monitieteellinen joukko toimijoita ja tutkijoita Cambridge Center for Alternative Financen johdolla.
Uskon, että katsoessamme viiden tai kymmenen vuoden kuluttua ajassa taaksepäin, ihmettelemme hämmentyneinä “lohkoketjun” suosiota.
Ovelimmat lukijat huomaavat minun perustaneen yhdessä muiden kanssa yrityksen, joka sijoittaa lohkoketjualan kasvuyrityksiin. Tämä on totta. Minua nöyryytetään. Mutta sanan käyttö on käytännön todellisuutta. Sana on levinnyt niin laajalti, että siitä on tullut Schellingin piste — helppo tapaamispaikka, jossa teknologia-alan ihmiset ja sijoittajat voivat keskustella keskenään. Käytämme sanaa sen mukavuuden vuoksi, jotta tulemme ymmärretyiksi. Mutta haluaisimme luopua siitä. Se käsittää monia erillisiä käsitteitä, joista osaa rakastamme ja osaa halveksimme.
Uskon, että katsoessamme viiden tai kymmenen vuoden kuluttua ajassa taaksepäin, ihmettelemme hämmentyneinä “lohkoketjun” suosiota. Sana näyttää yhtä muinaiselta kuin “internetissä surfaaminen” tai “tiedon valtatien” käyttäminen. Suhtaudu tähän avoimena kehotuksena löytää korvaava käsite. Siirrytään eteenpäin.
Jälkikirjoitus 1: Minua pyydettiin antamaan IBM:lle palautetta, kun tein tutkimusta kirjoittaessani tätä artikkelia (jonka takia jouduin katsomaan IBM:n outoja lohkoketjumainoksia).
Suomennos Nic Carterin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Blockchain Is a Semantic Wasteland Why haven’t we abandoned it?”. Artikkeli on julkaistu alun perin Mediumissa 5.10.2018.
Carter työskentelee Castle Island Ventures -pääomarahastoyhtiössä partnerina. Hän vastaa rahaston julkisista lohkoketjuhankkeista. Aiemmin hän oli perustamassa Coinmetricsiä ja heiluttaa nykyisin yhtiön hallituksessa puheenjohtajan nuijaa. Carter on monipuolinen ajattelija, joka on toistuvasti korostanut Bitcoinin olevan enemmän kuin osiensa summa.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
Kiitos nimimerkki “RB” kielioppia ja oikeinkirjoitusta koskevista parannusehdotuksistasi.
