Älä vertaa bitcoinia ja internetiä keskenään
Tai miksi 1 BTC = 1M$
Kryptovaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo laski lähes viidelläkymmenellä prosentilla 820 miljardista 420 miljardiin dollariin viime kuussa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kryptovaluutat ovat kokeneet näin huomattavia tappioita (vaikkakin tämänkertainen on yksi nopeimmista), eikä se todellakaan ole viimeinen kerto. Kryptokyynikot ja epäystävällinen media juhlivat kuorossa “mehän sanoimme niin”. Jotkut sijoittajat, etenkin vasta hiljattain kryptovaluuttasijoituksia tehneet, heristivät nyrkkiään ja tunsivat katumustaan — he myös epäilemättä myivät sijoituksiaan viimeisimmän romahduksen aikana.
Silti koko ajan on ollut joukko krypto-omistajia, joita romahdus ja huudot eivät hetkauttaneet. Nämä sijoittajat kutsuvat itseään “hodlaajiksi”. He olivat omistaneet bitcoinin kaltaisia kryptovaluuttoja pitkiä aikoja, jotkut monia vuosia, ja he olivat nähneet romahduksen ennenkin. Miksi he ostivat kryptovaluuttoja niin harvoin? Miten he ovat onnistuneet säilyttämään rauhallisuutensa, kun niin monet muut markkinoilla panikoivat? Ovatko he kahjoja? Tai onko lohkoketju heidän uskontonsa?
Vastaus on yksinkertainen: hodlaajat tunnistavat lohkoketjujen todelliset mahdollisuudet, ja tämän vuoksi he tarkastelevat kryptovaluuttaomistuksiaan pitkällä aikavälillä. Arvosijoittajien tavoin lyhytaikaiset hintaliikkeet merkitsevät heille hyvin vähän. He pikemminkin nauttivat siitä, kun hinnat putoavat, koska se antaa heille mahdollisuuden hankkia lisää kolikoita halvalla.
Tässä artikkelissa tarkastelen lohkoketjua historiallisen analogian avulla, joka auttaa sinua omaksumaan pitkän aikavälin kryptovaluuttoja tarkastellessani.
Mutta ensin meidän täytyy luopua jo mahdollisesti tuntemastasi analogiasta: lohkoketjut ovat kuin Internet 1990-luvulla.
Tämä ei ole epätavallinen näkemys:
Ja se on totta: “Internet 1990-luvulla” on toden totta monella tapaa hyvä historiallinen analogia lohkoketjuille. Lohkoketjut ovat digitaalisia, verkottuneita ja muuttavat yhteiskuntaa, aivan kuten Internet, joten analogia on tarttuva. Ja kuka ei rakastanut 1990-lukua, eikö vain? 32-bittisen aikakauden ohjelmoivat ihmelapset kehittyivät hulluiksi, kunnianhimoisiksi kasvuyrityksiksi määritellen samalla uuden markkinaraon. Kryptointoilijat ja cheerleaderit rakastavat lohkoketjua::Internet-analogia, koska se viittaa fantastiseen, runsaaseen, välittömään kasvuun. Sijoita!
Jonnet eivät muista, että useimmat 1990-luvun teknologiayrityksistä epäonnistuivat lopulta, vaikka jotkut olivat valtavan hyvin rahoitettuja. NASDAQin nousupyrähdys ja romahdus muistuttavat vanhempien sijoittajien mielestä “Bitcoin-kuplaa” tai ICO- eli kolikkoantikuplaa. Kryptokyynikot ja -vihaajat rakastavat lohkoketjua::Internet-analogia myös, koska se muistuttaa varovaisuudesta ja huolellisuudesta järjettömästä ylenpalttisuudesta. Caveat emptor!
Molemmat näkemykset lohkoketjusta::Internet-analogiat ovat oikeita. Kuten Internet 1990-luvulla, lohkoketjut kasvavat valtavasti, joten oikeisiin poletteihin ja tiimeihin sijoittaminen saattavat tuottaa sijoittajille kerran sukupolvessa nähtävät tuotot (Googlen, Amazonin, Facebookin jne. vastineet). Silti monet (useimmat?) nykyisistä hankkeista epäonnistuvat tästä huolimatta (Pets.comin, Webvanin, eToysin jne. vastineet).
Mutta molemmat näkökulmat ovat yhtä lailla väärässä. Lohkoketjujen vertaaminen Internetiin todella aliarvioi toimialan lopullista arvoa ja sen vaikutusta ihmiskuntaan.
Ei, paras analogia lohkoketjuille ei ole Internet 1990-luvulla, vaan paras on tätä vastoin vähäpätöinen lennätin. Ymmärtääksemme miksi näin on, käsitellään aluksi lennätintä ja siitä kehittyneistä teknologioista.
Nykyaikainen katsaus lennättimeen
Useimmat ihmiset tietävät, mikä lennätin on (tai oli): tip-tap-tap-tip-tip -sähkölaite, jonka avulla historialliset viiksekkäät ihmiset lähettivät toisilleen LOL ROTFLMAO:n historiallisia vastineita.
Haluan tarjota toisen näkökulman. Lennätin oli ensimmäinen esimerkki uudesta teknologiatyypistä:
Lennätin oli ensimmäinen televiestintäteknologia: sen avulla ihmiskunta saattoi välittää digitaalisesti koodattua informaatiota (lähes) välittömällä nopeudella pitkien välimatkojen halki yksityisomisteisen verkon välityksellä.
Puretaan tätä hieman:
- Televiestintä: Lennätin oli televiestintäalan lähtölaukaus (jos jätetään huomioimatta aiemmat manuaalisemmat menetelmät, kuten tykinlaukaukset, lippujen heilutukset tai valojen vilkuttaminen manuaalisten käyttäjien operoimissa releverkoissa).
- Digitaalisesti koodattu informaatio: Viittaamme tässä tietenkin Morsen aakkosiin, jotka olivat lennätinprotokollan viestittämiä piip-piip-pipipi-piip binäärisiä signaaleja. Lennättimen käyttäjä muuttivat käyttäjien ajatukset ja sanat (jo itsessään eräänlaista koodausta) näihin tietorakenteisiin ennen kuin ne voitiin välittää verkon välityksellä.
- (Lähes) välitön nopeus pitkien välimatkojen halki: Tiedonsiirto sähköjohtimien kautta oli (on) niin nopeaa, että sitä voidaan kutsua yhtä aikaa välittömästi (jätämme tässä huomioimatta käytännöllisen ja teknisen ongelman, joka koskee sitä, että ihmiskäyttäjien miehittämillä toistinasemilta menee rajoitettu aika kunkin viestin toistamiseen, mutta jätetään tämä tässä tapauksessa huomioimatta tarinankerronnan vuoksi).
- Yksityisomisteinen verkko: Lennätinverkot olivat pääomavaltaisia hankkeita, joiden välityskyky oli rajallinen, joten niiden yksityiset omistajat perivät käyttömaksuja.
Internet on nykyaikaisen televiestinnän huippu, mutta se on myös looginen ja väistämätön seuraus lennättimen (1844) käynnistämästä yhteiskunnallisesta muutoksesta:
- (1876) Puhelin toi televiestinnän suoraan ihmisten koteihin ja mahdollisti äänen suoran välittämisen tekstimerkkien lisäksi
- (1901) Radio toi mukanaan langattoman sähkömagneettisen spektrin käyttömahdollisuudet tiedon siirtämiseen fyysisten sähköjohtimien sijasta. Tämä mahdollisti yhdestä moneen (1:N) -yhteystyypin käytön, minkä ansiosta viihde- ja uutissisältöä voitiin välittää suoraan useille ihmisille yhdestä yhteen (1:1) -yhteystyypin sijaan.
- (1928) Televisio toi mukanaan visuaalisten signaalien digitaalisen representaation pelkän tekstin ja äänen lisäksi.
- (1948) Kaapeli-TV ja satelliitti-TV (1975) toivat mukanaan entistä suuremman kaistanleveyden ja suuremman nopeuden ja tutkivat sisältöä entistä monipuolisemmin
- (1990-luku) Internet integroi kaikki nämä parannukset ja laajensi keskustelua yhdestä yhdelle (1:1) ja yhdeltä monelle (1:N) aina monelta monelle (N:N).
Jos vuonna 1844 olisi ollut elossa erittäin viisasta ja tulevaisuutta ajatteleva ihminen Samuel Morsen lähettäessä ensimmäisen oikean sähkeen (What hath God wrought — älytöntä) 71 kilometriä Washingtonista Baltimoreen, olisiko hän voinut ennakoida Internetin synnyn? Olisiko hän huomauttanut: Reginald, kultaseni, mitä jos käyttäisimme johtimien sijaan valoa, koodaamme äänen ja videon digitaalisesti tekstin lisäksi, lisäämme kaistanleveyttä valtavasti ja annamme jokaiselle mahdollisuuden lähettää ja vastaanottaa viestejä erikseen missä tahansa he ovatkin?
Mikään teknologia ei ole saari
1840-luvun lennätinharrastajan olisi ollut erittäin vaikea ennustaa Internetiä. Televiestinnän kehitys ei tapahtunut erillään kaikista muista teknologisista ja yhteiskunnallisista muutoksista. Sitä puskivat ja edesauttoivat muiden teollisuusalojen, etenkin energian, kuljetuksen ja tietotekniikan samanaikainen kehitys. Miten olisimme voineet rakentaa viestintäsatelliitteja tai iPhone-laitteita ilman edullista ja kaikkialla käytettävissä olevaa energiaa tai maailmanlaajuisia toimitusketjuja?
Mutta kaikki nämä rinnakkaiset teollisuudenalat olivat jo olemassa jossain alkeellisessa muodossa jo 1800-luvun puoliväliin mennessä. Lennätin itsessään vaati perusteellista sähkömagnetismin ymmärtämistä, raakaöljyä jalostettiin parafiinista, polttomoottorit olivat jo käytössä teollisuudessa ja Jacquardin kutomakone oli ollut jo pitkään käytössä. Joka vuosikymmenellä lennättimen käyttöönoton jälkeen nämä teknologiat yhdistyivät entistä nopeatempoisemman, yhdentyneemmän globaalin maailman luomiseksi, jolla on suurempi tarve ja halu hyödyntää välitöntä viestintää.
Yksityiskohdat saattoivat olla epäselviä, mutta niille, jotka näkivät lennättimen ensimmäisenä uuden televiestintäteknologiakategorian jäsenenä, tulevaisuus oli selkeä: pienempi, kytkeytyneempi, mutta keskitetympi planeetta. Jotkut tuon ajan futuristit osuivat melko lähelle:
Joten miksi lohkoketjut ovat ikään luin lennätin?
Miksi uskomme lennättimen olevan paras analogia lohkoketjuille?
Se johtuu siitä, että lohkoketjut, aivan kuten lennätin, ovat ensimmäinen esimerkki uudesta teknologian luokasta:
Lohkoketjut ovat ensimmäinen hajautettu konsensusteknologia: ne käyttävät salaustekniikkaa maailmanlaajuisen koordinaation saavuttamiseksi kollektiivisen oman edun tavoittelun avulla keskittämisen sijasta.
Puretaan tämä määritelmä samalla tavoin kuin teimme lennättimen tapauksessa:
- hajautettu konsensus: Tämä yhdistelmä teknologiaa ja yhteiskunnallista liikettä on historiallisesti uutta, ja Bitcoinin lohkoketju on kanoninen ensimmäinen esimerkki.
- salaustekniikka (kryptografia): Yksityinen/julkinen -avainparit, laskentateho, Merkle-puut ja niin edelleen ovat salaustekniikan tarjoamia työkaluja, jotka on suunniteltu luomaan tai korjaamaan hyökkääjien ja puolustajien, roskapostittajien ja validoijien, valtiovallan ja kansalaisten jne. väliset epätasapainoiset valtasuhteet
- maailmanlaajuinen koordinointi: Lohkoketjut ovat hajautettuja järjestelmiä. Niillä ei ole luonteista saturaatiopistettä, ja ne voivat (lopulta) mukautua globaaliin kysyntään. Niiden konsensusalgoritmit (Proof-of-Work eli työntodiste ja Proof-of-Stake eli osuus-/varantotodiste) ovat täysin valinnaisia ja tarjoavat koordinoinnin ilman valvontaa tai pakottamista.
- kollektiivinen oman edun tavoittelu keskittämisen sijasta: Onnistuneet lohkoketjut käyttävät arvokkaita poletteja luodakseen vahvoja paikallisia kannustimia herkässä tasapainossa, josta voi syntyä hyödyllistä kollektiivista toimintaa. Ei ole keskitettyjä komiteoita tai virallisia johtamishierarkioita.
Jos hyväksyt väitteen, jonka mukaan lohkoketjut ovat uusi teknologian luokka, seuraava kysymys n: “Minne se on menossa? Miltä maailma näyttää, kun Bitcoin on yhtä vanha kuin lennätin?”
Hajautettu tulevaisuus vs. Keskitetty menneisyys/nykyisyys
Tähän kysymykseen ei voi vastata eristyksissä. Televiestintäteollisuus syntyi energia-, kuljetus- ja tietotekniikkateollisuuden rinnalle. Nämä kaikki ovat demokratisoivia toimialoja, mutta ne ovat myös keskittäviä toimialoja: ne ovat luoneet entistä paremman pääsyn tavallisille ihmisille, mutta tavalla, joka loi entistä suuremman keskinäisen riippuvuuden yhä harvemmasta joukosta globaaleja yrityksiä. Nämä teollisuudenalat ovat kaikki pääomavaltaisia, ja kartelleja ja monopoleja on noussut ja disruptoitunut yhä uudestaan ja uudestaan, kun markkinaosuus katoaa innovaatiosyklien aikana ja konsolidoituu niiden välillä.
Lohkoketjuja ei kehitetty tyhjiössä. Kestävyyden, luotettavuuden, antihaurauden ja itsenäisyyden periaatteet hajautuksessa, jotka kannustivat kypherpunkkeja kehittämään Bitcoinin, ovat nykyisin nähtävissä muilla toimialoilla. Jos aiomme ennustaa tulevaisuutta, meidän on harkittava seuraavia toimialoja lohkoketjujen rinnalla:
- Vihreä energia pelastaa meidät paistamasta itsemme hengiltä. Mutta se on myös kannustin hajautukseen. Energian siirtäminen on termodynaamisesti kallista, ja siksi on elintärkeää kaapata se lähellä sitä, missä sitä käytetään. Nykyinen erittäin keskitetty verkkomme on jo siirtymässä aurinko-, tuuli- ja geotermiseen energiaan, jota ohjaa enemmän yksikkötalous kuin ympäristönsuojelu. Kun energian saanti on riittävän hajautunutta, verkko itsessään hajoaa paikallisten energiansiirtoverkkojen ja oikea-aikaisten markkinoiden hajautetuksi vaahdoksi.
- 3D-tulostaminen on vielä hyvin pitkälti alkutekijöissään, mutta jonain päivänä (aikaisemmin kuin luuletkaan) n mahdollista 3D-tulostaa monia arkisia esineitä, ja varmasti myös suurin osa pienistä kulutushyödykkeistä. Maailmanlaajuiset toimitusketjut disruptoituvat täysin. Toimitamme enimmäkseen raaka-aineita ja valmistamme lopputuotteita lähellä sitä, missä niitä käytetään. Valmistusprosessien hajautuminen toimitusketjujen reunoille muodostaa “käänteisen merkantilismin” muodon.
- Mesh-verkkojen esineiden internet (engl. Internet of Things, IoT) ei ole ainoa mesh-verkkojen käyttötapaus. Keskitettyä televiestintäinfrastruktuuriamme on liian helppo valvoa ja manipuloida, ja ihmiset ymmärtävät tämän lopulta (myöhemmin kuin toivomme). Uusi Internet, joka on rakennettu koko planeettamme kattavan, täysin hajautetun verkkoinfrastruktuurin päälle, jota sekä toteuttaa että kannustaa jokin tulevaisuuden lohkoketju, on mielestämme väistämätöntä.
Nykyään käytät Internetiä ostaaksesi Amazonista tuotteita, jotka on valmistettu Kiinassa käyttäen raaka-aineita ympäri maailmaa. Valtiovalta seuraa ja valvoo Internet-liikennettäsi. Amazon tietää kaikesta ostamastasi. Valtavia määriä likaista energiaa heitetään hukkaan raaka-aineiden kuljettamiseksi Shenzhenin kaltaisiin paikkoihin ja valmiit lopputuotteet kuljetetaan sitten pienen maailmanlaajuisen varustamojoukon laivoin eri paikkoihin. Kaikesta tästä tehottomuudesta ja hukasta johtuvat kustannukset päätyvät sinun maksettavaksesi. Ja sitten sinun on maksettava vielä arvonlisävero.
Jatkossa käytät mesh-Internetiä ostaaksesi hajautetuilla markkinoilla myytävälle tuotteelle piirustukset tulostaaksesi ne paikallisella 3D-tulostimella, ja maksat piirustuksista, materiaaleista ja 3D-tulostimen käyttämästä energiasta kryptovaluutalla. Kukaan ei voi seurata viestejäsi tai tapahtumiasi. Sinulle toimitetaan minimaalinen määrä ainetta. Haluamasi tuotteen rakentamiseen tarvittava energia hankitaan kestävästi ja paikallisesti sieltä, missä asut.
Kun viestintä, raha, valmistus ja energia hajautetaan tällä tavalla, miksi niitä tarjoavat yritykset pysyisivät keskitettyinä? Globaalit Amazonin kaltaiset markkinapaikat voivat olla lohkoketjujärjestelmissä ilman, että vastaavia keskitettyjä yrityksiä tarvitaan niiden rakentamiseksi. Globaalit yritykset voivat edelleen hallita monia talouden alueita, mutta näiden yritysten rakenne hajautetaan.
Jos sinusta on naurettavaa kuvitella, että globaalit Amazonin, Boschin tai Merckin kaltaiset suuryritykset hajoavat hajautetuiksi itsenäisiksi organisaatioiksi (engl. Decentralized Autonomous Organization, DAO), niin kuvittele, että Bitcoin tarjoaa jo nyt vakuuttavan tosielämän esimerkin tästä. Bitcoin on DAO, joka “myy” polettia (BTC), joka toimii luotettavana arvon säilyttäjänä sen omistajille. Bitcoin-louhinta lisää käyttäjien BTC-poletin turvallisuutta, joten Bitcoin “palkkaa” Bitcoin-louhijat ja maksaa näille vaivanpalkaksi samalla poletilla. Tämä kuulostaa kehämäiseltä, mutta se on todella vain älykkäästi tasapainotettuja kannustimia.
Kolikkoannit, hajautetut pörssit, luotonanto ja sijoitusalustat osoittavat, että DAO:t voivat tarjota myös monia muita rahoituspalveluita arvonsäilyttämisen ja maksamisen lisäksi. Ethereumin kaltaiset “maailman tietokoneet” yrittävät hajauttaa tietojenkäsittelyä, kun taas muut projektit hajauttavat tallennustilaa, kaistanleveyttä ja dataa. Yhdessä nämä lohkoketjut hajauttavat pilvipalvelut, jotka ovat perusta nykyaikaiselle talousjärjestelmälle. On olemassa alkutekijöissään olevia hankkeita, joiden tarkoituksena on hajauttaa identiteetti, sosiaalinen media, journalismi, kiinteistöomistukset, vakuuttaminen ja niin edelleen. Toimitusketjuille suunnitellut lohkoketjut yrittävät muuttaa merenkulkua, valmistusta ja logistiikkapalveluita.
Jos globaalit yritykset ovat hajautettavissa, miksi eivät siis myös kansallisvaltiot? Valtioiden tukemia kryptovaluuttasuunnitelmia on jo käynnissä useissa maissa. Kuinka kauan menee ennen kuin valtio itsessään pyörii lohkoketjussa? Lohkoketjuja voidaan loppujen lopuksi pitää maailmanhistorian ensimmäisenä poliittisena teknologiana ja ne ovat täysin kykeneviä varastoimaan poliittista pääomaa rahan lisäksi.
Vuonna 1844 oli mahdotonta ennustaa kaikkia nykymaailman yksityiskohtia, ja aivan yhtä mahdotonta on ennustaa tulevaisuuden yksityiskohtia vuonna 2018. Mutta voimme varmuudella nähdä suuntauksen: hajautuneempi maailma, jossa energian ja resurssien kohdentamisella on edelleen väliä, mutta keskitetyt toimitusketjut, media ja energiaverkot ja niiden luomat kieroutuneet kannustimet katoavat. Edellä käsitellyt lohkoketjut ja hajauttavat teknologiat muodostavat toinen toisiaan vahvistavan autokatalyyttisen sarjan, joka yhdessä hajauttaa maailman.
Mitä väliä tällä on?
Internet oli valtava innovaatio, mutta se oli myös vuosisatoja jatkuneen keskittämisteknologian päätepiste. Lohkoketjut ovat tulevaisuuden hajauttamisen teknologian kehityksen alkupiste. Bitcoin-tyyppisten lohkoketjujen vertaaminen lennättimeen korostaa tämän tulevaisuuden evoluution laajuutta ja auttaa omaksumaan pitkän aikavälin näkökulman kryptovaluuttoihin.
Amaran laki soveltuu lohkoketjuihin paremmin kuin mihinkään muuhun viimeaikaiseen teknologiaan:
Meillä on taipumus yliarvioida teknologian vaikutus lyhyellä aikavälillä ja aliarvioida sen vaikutus pitkällä aikavälillä.
- Roy Amara
Jos uskot, että eilen ostamasi ICO-poletti ratkaisee maailman ongelmat huomenna (sekä tekee sinusta äärimmäisen rikkaan), noudatat Amaran lain ensimmäistä osaa. Mutta jos uskot, että kansallisvaltiot, globaalit toimitusketjut, maailmanlaajuiset pankit ja öljyputket eivät muutu perusteellisin tavoin seuraavan vuosisadan kuluessa, noudatat Amaran lain toista osaa. Lohkoketjut eivät ehkä korjaa maailmaa, mutta tulevat ehdottomasti muuttamaan sitä.
Selvä. Selvä. Mitä merkitystä tällä on bitcoinin hinnalle?
Miltä ikinä hajautettu tulevaisuus näyttää, Bitcoin asettuu tulevan maailman globaaliksi varantovaluutaksi. Bitcoin on puutteellinen, mutta kaunis: emme voi koskaan käyttää sitä kahvikupin ostamiseen tai verkkosovellusten rakennusalustana, mutta se on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi suojata varallisuutta inflaatiota, sensuuria, väärentämistä, takavarikointia ja korruptiota vastaan. Uudet “toisen kerroksen” ratkaisut, kuten Salamaverkko, tekevät kaupankäynnin Bitcoinissa entistä helpommaksi. Energiamarkkinat, atomipörssit (engl. atom exchange), sosiaaliset verkostot, maailmanlaajuinen mesh-internet, sekalaiset poliittiset heimot ja todellakin, hajautetun tulevaisuuden kahvilat, selvittävät tilinsä lopulta Bitcoin-lohkoketjussa.
Satoshin lupaus oli, että ostamalla ja pitämällä kiinni B/bitcoinista, sinulla on mahdollisesti osuus koko tulevaisuuden maailman taloudellisesta toiminnasta. Tämä profetia sähköisti varhaiset omaksujat ostamaan sitä, mutta ohjelmoijien, yrittäjien, opettajien, sääntelyviranomaisten ja tavallisten käyttäjien tekemä tavallinen työ tekee tästä visiosta todellisen. Jos nämä työntekijät voivat auttaa Bitcoinia selviytymään hengessä vuosikymmeniä jatkuvaa pelkoa, epävarmuutta ja epäilyä, vaihtelevasta hölynpölystä ja parjauksesta, ratkaisemaan sen skaalautuvuuteen ja hallintoon liittyviä kysymyksiä ja oppia toimimaan yhdessä niiden monien muiden omilla aloillaan menestyvien lohkoketjujen kanssa, niin yhden bitcoinin hinta tulee olemaan moninkertainen verrattuna siihen mitä se on tänään.
Jos olet vakuuttunut siitä, että Bitcoinin, Ethereumin jne. kaltaiset suuret kolikot ovat “jo liian suuria” ja niiden hinta ei enää tästä nouse, teet virheen ajatellessasi, että nämä teknologiat ja yhteiskunnallisset liikkeet ovat lähestymässä kypsyyttään. Ne eivät ole lähelläkään sitä. Ne ovat vielä alkuvaiheessa.
Ne, jotka ovat huolestuneita bitcoiniin ja muihin astumisen ajoituksestaan, “odottelen laskua”, syyllistyvät samanlaiseen virheeseen jahtaamalla ylimääräistä 20 prosentin tuottoa lyhyellä aikavälillä menettäen mahdollisesti kokonaan tulevaisuuden kasvun.
Totuus on, että BTC hinnalla 5000–10 000 dollaria tai ETH hinnalla 100–500 dollaria ovat tinkaushinnoissa. Jos Bitcoin todella on lennätin, niin koko teknologian, politiikan ja itse yhteiskunnan vallankumous on vasta alkamassa — ja se on jo alkanut!
Joten jos luulet tulleesi juhliin myöhässä, älä huoli — me kaikki saavuimme vasta paikalle. Tämä on hyvä aika oppia Bitcoinista ja muista kryptovaluutoista ja sijoittaa niihin. Sijoittamista tärkeämpää on edessä oleva työ! Teknologioita pitää skaalata, rajapintoja rakennettavana, sääntelijöitä koulutettavana, tinkimättömiä setiä vakuutettavana, tehottomia toimialoja disruptoitavana ja uusia liiketoimintamalleja tutkittavana. Ryhdytään hommiin.
Unchained Capital rakentaa hajautettua tulevaisuutta. Luomme rahoitusvälineitä pitkän aikavälin bitcoinaajille, jotka uskovat kryptovaluuttaan eivätkä halua myydä omaisuuttaan, mutta tarvitsevat likviditeettiä.
Suomennos Dhruv Bansalin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “Why 1 BTC = $1M USD”. Artikkeli on julkaistu alun perin Unchained Capitalin blogissa 29.1.2018.
Bansal on kokenut teknologiayrittäjä. Hän perusti vuonna 2016 yhdessä Joseph Kellyn kryptovaroihin keskittyneen Unchained Capital -finanssipalveluyrityksen. Kuuntele Bansalin haastattelu.
Lue myös Bansalilta suomentamani Bitcoin-tähtitiede.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
