Maskilla vai ilman?

VTT:n maskitutkimus

Kuva: Aditya Saxena / Unsplash

VTT:n vastikään julkaisema maskitutkimus ei tuonut maskeja koskevaan julkiseen keskusteluun mitään uutta. Samat tulokset on saavutettu jo aikaisemmin, kyse on vain aiempien tulosten toistamisesta (varsinkin kun tutkimuksessa tutkittiin vain peruskangasmaskeja) ja vanhojen asioiden toistamiseksi.

Maskien — varsinkin kotikutoisten — osalta tilanne on yksiselitteisen selvä:

1. “Perusmaski” ei ole henkilönsuojain, vaan ensisijaisesti keino hallita tartuntalähdettä.
2. Maskien teho on sekä yksilö- että järjestelmätasoinen
3. “Perusmaskien” toiminta perustuu kolmeen perusperiaatteeseen: a) mikrobiteoria (tartunta tapahtuu tietynlaisen aineen kautta, b) suodatus (tiukasti ommellut kangaskerrokset suodattavat tietyn prosentuaalisen määrän hiukkasia) ja c) diffuusio (hengitessäessä/yskiessä/aivastettaessa aineen nopeus hidastuu ja hiukkaspilvien koko/leviämisetäisyys on pienempi)
4. “Perusmaskia” voidaan parantaa (esim. lisäkerroksia ja/tai tehokkaampia suodatusmateriaaleja käyttämällä) ja tietyillä kriteereillä ommellut maskit eivät ole ainut vaihtoehto tartuntalähteen hallintaan.

Usein kysyttyjä kysymyksiä (kangas)maskeista

Kaikkien pitäisi käyttää maskeja