Mitä “luonnollisen” laumasuojan kannattajat eivät sano ääneen?

Sen tavoittelu ilman rokotetta tappaa miljoonia

Thomas Brand
Brandin kirjasto
4 min readMay 2, 2020

--

Carl T. Bergstrom & Natalie Dean

Koronavirus kiersi niin nopeasti maailman ympäri osittain siksi, ettei kelläkään ollut aiempaa vastustuskykyä sitä vastaan. Jos sen leviämistä ei estetä, se johtaa katastrofaaliseen ihmishenkien menetykseen. Eräät poliitikot, epidemiologit ja kommentoijat suosittelevat tästä huolimatta sitä, että käytännöllisin toimintatapa on hallita tartuntoja samalla antaa niin sanotun laumasuojan rakentua taustalla.

Laumasuojan käsitettä on tyypillisesti käytetyttä rokotteen yhteydessä. Rokotettaessa riittävä määrä ihmisiä, taudinaiheuttaja ei ehdi levitä kovin helposti väestön läpi. Jos sinulla on tuhkarokkotartunta, mutta kaikki muut ovat saaneet rokotteen, tartunnat pysähtyvät alkuunsa.

Rokotustasojen on pysyttävä yli tietyn kynnysarvon, joka riippuu taudinaiheuttajan infektoivuudesta eli tarttuvuudesta. Emme vielä tarkalleen ottane tiedä, miten tarttuva uusi koronavirus (SARS-CoV-2) on, mutta keskimäärin yksi tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin kolme muuta. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes kahden kolmasosan väestöstä on oltava immuuneja laumasuojan saavuttamiseksi.

Rokotteen puuttuessa laumasuojan kehittyminen koronavirustaudin kaltaiselle sairaudelle edellyttää oikeastaan sitä, että ihminen saa koronavirustartunnan. Jotta tämä toimisi, aikaisemman tartunnan olisi annettava immuniteetti tulevia tartuntoja vastaan. Tiedemiehet ovat toiveikkaita, mutta he eivät ole lainkaan varmoja siitä, että näin tosiasiassa on, eivätkä he myöskään tiedä, kuinka kauan immuniteetti lopulta kestää. Uusi koronavirus löydettiin vain joitakin kuukausia sitten.

Vaikka olettaisimme, että immuniteetti on pitkäaikainen, hyvin suuren ihmismäärän pitää saada tartunta ennen kuin laumasuojan kynnysarvo saavutetaan. Nykyiset arviot viittaavat siihen, että 0,5–1 kaikista tartunnoista johtaa kuolemiin, joten lopputuloksena on monia kuolemantapauksia.

Ehkä vielä tätäkin tärkeämpää on ymmärtää, että uusi koronavirus ei vain taianomaisesti katoa, kun laumasuoja on saavutettu. Se ei ole pysäytä koronaviruksen etenemistä — se vain hidastaa sen etenemistä.

Vasta kun väestöön on muodostunut riittyvästi immuniteettia, toisin sanoen jokainen tartunnan saanut ihminen tartuttaa vähemmän kuin yhden muun henkilön, joten uusi epidemia ei pääse syntymään. Mutta jo käynnissä ole epidemia jatkuu tästä huolimatta. Jos 100 00 ihmistä ovat tartuttavia huippukohdassa ja kukin heistä tartuttaa 0,9 muuta ihmistä, niin se on kuitenkin 90 000 uutta infektiota, ja uusia infektiotapauksia sen jälkeenkin. Laakereiltaan karannut juna ei pysähdy ikään kuin seinää, kun junarata alkaa painaa ylämäkeen, ja nopeasti leviävä virus ei pysähdy laakereilleen, kun laumasuoja on saavutettu.

Jos pandemiaa ei saada hallintaan Yhdysvalloissa, se voi kuitenkin jatkua kuukausia laumasuojan saavuttamiseen jälkeen, jonka vuoksi samalla miljoonat muut voivat saada tartunnan.

Epidemian päätyttyä hyvin suuri osa väestöstä on saanut tartunnan — selvästi yli odotetavissa olevan noin kahden kolmasosan (2/3) laumasuojakynnyksen jälkeenkin. Nämä jatkotartunnat ovat niitä, joihin epidemiologit viittaavat “ylityksenä”.

Laumasuoja ei pysäytä tartuntoja

Jotkut maat ovat pyrkineet strategioihin, joiden tarkoituksena on “turvallisesti” muodostaa väestön immuniteetti koronavirusta vastaan ilman toimivaa, tehokasta ja turvallista rokotetta. Esimerkiksi Ruotsi on pyytänyt ikääntyneitä ja terveysongelmaisia ihmisiä pysymään itse-eristyksissä, mutta on kuitenkin pitänyt monet koulut, ravintolat ja baarit auki. Monet kommentoijat ovat sanoneet, että tämä on myös hyvä lähtökohta myös Intian kaltaisille köyhemmille maille. Kuolleisuuslukujen vuoksi laumasuojaa ei kuitenkaan voida tavoitella ilman suuria uhrilukuja — ja todellakin, Ruotsissa on nähty paljon enemmän kuolemantapauksia kuin muissa naapurimaissa yhteensä.

Mielestämme nyt on aivan liian aikaista antautua ja edetä ikään kuin surin osa maailman väestöstä sairastuisi koronavirustautiin väistämättä ennen kuin rokote on saatavilla.

Lisäksi meidän ei pitäisi olla liian luottavaisia kykyymme suorittaa “hallittu palaminen” sellaisen pandemian tapauksessa, joka räjähti kasvoille ympäri maailmaa muutamassa viikossa huolimatta poikkeuksellisista pyrkimyksistämme hallita sitä.

Pandemian varhaisista hetkistä alkaen olemme käyttäneet fyysisen etäisyyden menetelmiä käyrän tasaamiseen ja litistämiseen. Tämä vähentää terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvaa rasitusta. Sen avulla ostetaan tiedeyhteisölle aikaa kehittää hoitokeinoja ja rokotteita sekä kehittää valmiuksia testaamista ja tartuntalähteiden jäljittämistä varten. Vaikka tämä on erittäin hankala virus hallittavaksi, niin eräät maat — kuten Uusi-Seelanti ja Taiwan — menestyivät sen hallinnassa jo varhain. Tämä haastaa sen tarinan, että viruksen hallinta ja torjunta olisi mahdotonta. Meidän opittava näiden maiden menestyksestä.

Laumasuojan tavoittelussa ilman rokotetta ei ole mitään nopeaa tai kivutonta.

Suomennos Carl T. Bergstromin (Twitter) ja Natalie E. Deanin (Twitter) mielipidekirjoituksesta “What the Proponents of ‘Natural’ Herd Immunity Don’t Say”. Mielipidekirjoitus ilmestyi The New York Times -sanomalehdessä 1.5.2020.

Bergstrom on on Washingtonin yliopistossa työskentelevä biologian professori, joka on erikoistunut matemaattiseen ja komputationaalisen mallintamisen. Hän on uransa aikana julkaissut valtavan määrän vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita ja julkaissut yhdessä Lee Dugatkinin kanssa evoluutiobiologian tunnetun oppikirjan. Vuonna 2007 hän ehdotti Eigenfactor-metriikan tieteellisten julkaisujen arvottamiseksi

Dean on Floridan yliopistossa työskentelevä biotilastotieteen apulaisprofessori, joka on väitellyt Harvardin yliopistosta. Hän on erikoistunut tartuntautien epidemiologiaan, joka on tehnyt laajasti tutkimusta monenlaisten rokotteiden kanssa. Hän on julkaissut monia vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita ja tehnyt muun muassa COVID-19-mallinnustyötäviime aikoina. Dean myös opettaa epidemiologian metodologiaa.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).

--

--

Brandin kirjasto
Brandin kirjasto

Published in Brandin kirjasto

Kirjastoon on koottu pääasiassa Bitcoinia, taloustiedettä ja politiikkaa koskevaa (suomennettua) luettavaa. Voit ottaa kirjastonhoitajaan yhteyttä sähköpostitse thomasbrand@gmx.com.

Thomas Brand
Thomas Brand

Written by Thomas Brand

Curious observer. Interested in economics, fintech, Bitcoin, philosophy, strategy, innovation & existential risks.