Rauhanomaisin vallankumous
Nic Carterin essee
Ihmisten ei pitäisi pelätä hallituksiaan. Hallitusten pitäisi pelätä kansalaisiaan.
”Kirja kertoo alistumisesta”, sanoi Rediger hiljaa. ”Se tuo ennennäkemättömän vahvasti esille sen mullistavan ja yksinkertaisen ajatuksen, että ihmisen suurin onni piilee ehdottomassa alistumisessa.”
―Michel Houellebecq, Alistuminen
Ei ole epäilystäkään siitä, että bitcoinerit ovat vallankumouksellisia.
Libertaarit olivat kaikki väärässä. He yrittivät vähentää valtion vaikutusvaltaa osallistumalla demokraattiseen prosessiin. Tämä oli ja on yhä edelleen toivoton Sisyfoksen tehtävä. Valtion, kuten J. R. R. Tolkienin Ungoliantin, nälkä on kyltymätön ja sen aktiivisimmat äänestäjät palkitsevat sitä lisäkasvusta äänillä, saaden samalla vastineeksi entistä suurempia sosiaaliohjelmia. Suoraan sanottuna libertaarit ovat rättiväsyneitä. Kuten Valuvan kuoleman hyytelömäinen hirviö, valtio kasvaa siitä riippumatta, mitä heität sitä päin. Demokraattisiin prosesseihin osallistuminen vahvistaa sitä ja vahvistaa säännölliset määräysten mukaiset kansalaisrituaalit ainoaksi lailliseksi tavaksi osallistua poliittiseen prosessiin. [1]
Bitcoinerit hylkäävät tämän: he ymmärtävät, että ainoa voittava siirto politiikassa on olla osallistumassa peliin.
Sen sijaan bitcoinerit potkaisisivat shakkilaudan nurin ja tepastelivat ympäriinsä ikään kuin he olisivat voittaneet. Bitcoinerit päättivät luopua poliittista osallistumista koskevista säännöistä ja ryhtyivät työstämään rahajärjestelmää, joka oli täysin rajoituksetta valtion lainkäyttövallan ja valvonnan ulkopuolella ja ulottumattomissa. Viime kädessä he ennakoivat järjestelmänä, joka mahdollistaa esteettömän kaupankäynnin, todistettavasti varannottoman avoimen pankkitoiminnan (toisin kuin käsittämätön tappioiden sosialisoinnin sotku, johon luotamme), tekee pääoman liikkeiden valvonnasta vanhanaikaista, vapauttaa säästöt valtiovallan toimeenpaneman inflaation avulla tapahtuvalta ryöväämiseltä ja lopulta vie valtion vaikutusvallan kokonaan kutistamalla sen rahapoliittista työkalupakkia.
Tällainen ehdotus on ennustettavasti raivostuttanut valtiosta riippuvaisen älymystön, akateemisen luokan ja lehdistön, joka on muuttunut “neljännestä valtiomahdista” ja uljaasta arvostelijasta heikoksi vallitsevan järjestelmän äänitorveksi. Ei tule yllätyksenä, että Bitcoinin hysteerisimmät arvostelijat hyötyvät huomattavasti siitä, että ne ovat lähellä tai jopa osa Washingtonin byrokratiaa tai vastaavia byrokratioita muissa maissa. Akateemikot ovat hyötyneet valtion takaamasta valtavasta opintolainakuplasta. Nykyiset ja entiset poliitikot, jotka onnistuvat kerta toisensa jälkeen muuttamaan poliittisen vaikutusvaltansa henkilökohtaiseksi varallisuudeksi (kuinka yllättävää!). Toimittajat ovat muuttuneet pelkiksi nöyriksi valtion viestinviejiksi yrittäessään turhaan suojautua tuhat kertaa heitä suuremman yleisön omaavia kapinallisia media-alan startupeja ja tubettajia vastaan. Taloustieteilijät on pakotettu edistämään keynesiläisiä teorioita apurahojen ja virkojen toivossa.
Bitcoinereista, joilla oli vastassaan pulisevien luokkien sapekas kiukku, tehtiin jo aivan liikkeen alkuaikoina utopististen kokeilijoiden sijaan hyvin nopeasti toisinajattelijoita. Tarkista sanomalehden taloussivut. Et löydä sieltä muuta kuin pilkkaa ja ivaa (ja hyvin satunnaista vastentahtoista nyökyttelyä). Tässä on siis kyse omaisuusluokkaa, jonka arvo nousi vuosikymmenessä nollasta 200 miljardiin dollariin ilman riskipääomaa, ilman listautumisantia, ilman yritystoimintaa, ilman perustajaa ja puhtaasti avoimeen lähdekoodiin nojaavan kehittäjäyhteisön toimesta. Yhdysvaltain viranomaiset katsoivat tarkoituksenmukaiseksi langettaa Ross Ulbrichtille kaksi elinkautista vankeusrangaistusta ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen ja lisäksi vielä neljäkymmentä vuotta vankeutta Bitcoiniin perustuvan kauppapaikkaratkaisun luomisesta. Kiina on virallisesti kieltänyt bitcoinien vaihdon, jonka lisäksi Intia harkitsee jo pelkän bitcoinin hallussapidon kieltämistä lailla.
Emme ole sodan partaalla. Sota on jo käynnissä. Emme tietenkään puhu menneisyyden raakalaismaisista taisteluista. Näin on ollut jo pitkään. Menneitä ovat ne päivät, jolloin sotilaat asettuivat jalosti riviin toinen toisiaan vastaan ja ampuivat niin kauan kunnes toiselta puolelta loppuivat tapettavat sotilaat. Emme enää ryntää pillin viheltäessä ylös vallihaudoista kohdataksemme konekivääritulen. Avoin sodankäynti on käytännössä menneiden talvien lumia. Nykyaikaiset konfliktit ovat sekoitus kapinallisia ja sissejä, omatekoisia pommeja, pakotteita, tunteettomia drooni-iskuja ja strategista infrastruktuuria vastaan kohdennettuja hyökkäyksiä Stuxnetin kaltaisten operaatioiden avulla. Jos perinteinen sodankäynti on siirtynyt virtuaalimaailmaan, niin miksi kapina ei voisi siirtyä sinne myös?
Puhumme todella kapinasta. Kryptovaluutta, joistakin niiden pelkurimaisten kannattajien innokkaista vastalauseista huolimatta, pysyy selvästi itsenäisenä valtiosta ja vihamielisenä sitä kohtaan. Sitä ei voi säännellä, kaapata tai muuntaa yhteensopivaksi. Silkkitie ei ollut poikkeama tai historiallinen kasku, jolle voitaisiin näin jälkikäteen vaivaantuneesti naureskella. Se oli syvällinen osoitus Bitcoinin lopullisesta tavoitteesta ja täydellisestä välinpitämättömyydestä rahoitusjärjestelmää sitovia kahleita kohtaan. Nykyaikainen valtio, paisuneessa ja saaliinhimoisessa muodossaan, ei himoitse vain ruumiillista alistumistasi, vaan tämän lisäksi se vaatii myös loputonta metadatan ja analytiikan tulvaa. Taloutesi ja talousasiasi eivät kuulu sinulle. Niitä valvotaan ja niiden hoitaminen edellyttää hyväksyntää jokaisessa vaiheessa. Jos toimit edes hieman valtavirran ulkopuolella, vaarana on, että säästösi takavarikoidaan vailla minkäänlaista turvaa. Panssaroidut ajoneuvot eivät maksa itse itseään.
Kryptovaluutta haastaa valtion
1500-luvulla protestantit kyseenalaistivat virallisen aneopin ja paavin auktoriteetin laajuuden. Nyt moninainen joukko ryysyisiä nörttejä ja kypherpunkkeja teki samoin: onko inflaatio todella tarpeen? Pitäisikö keskuspankeilla todella olla oikeus mielivaltaisesti asettaa rahan hinta vapaassa markkinataloudessa? Pitäisikö valtiolla todella olla täysi määräysvalta säästöjemme ja menojemme suhteen? Pitäisikö säästäjien todella luottaa pankkien (ja viime kädessä veronmaksajiin) antavan heille heidän säästönsä ja kunnioittavan velvoitteitaan? Mitä pankin tietokantaan kirjattu tapahtuma oikeastaan tarkoittaa?
Aidot kryptovaluutat — vaihtoehtoiset rahajärjestelmät — uhkaavat valtiota ja sen kätyreitä. Bitcoin on täydellisen epäpyhää, että sitä edes tuskin voi ajatella. Bitcoin haastaa valtion suurimman etuoikeuden: sen kyvyn rahoittaa itseään inflaation ja seigniorage- eli rahoitustulon avulla.
Kryptovaluutta, toistaiseksi pääasiassa Bitcoin, on jo vaikuttanut keskuspankkien harjoittamaan rahapolitiikkaan. En liioittele korostaessani Bitcoinin geopoliittista merkitystä. Yhdistä vapaat rahamarkkinat Internetin jakelukanaviin ja syntyy erittäin myrkyllinen keitos. Tarkastellaan muutamia esimerkkejä siitä, joilla kryptovaluutta on vaikuttanut valtioihin.
Ensinnäkin, kuten Gina Pieters (2016) huomauttaa, likvidien Bitcoin-markkinoiden olemassaolo on merkittävä uhka maille, jotka nojaavat pääomaliikkeiden valvontaan säilyttääkseen valuuttakurssipolitiikkansa hallinnan.
Bitcoin on ongelma Argentiinassa ja muissa vastaavissa maissa, koska se tekee pääomaliikkeiden valvonnan kiertämisen helpommaksi. Kuten Pieters ja Vivanco (2016) osoittivat, valtiovallan yritykset säännellä maailmanlaajuisesti saatavilla olevia Bitcoin-markkinoita ovat yleensä epäonnistuneet, ja kuten Pieters (2016) ja kaavio 4 osoittavat, Bitcoinin vaihtokurssit heijastavat yleensä markkinoita, eivät virallisia valuuttakursseja. Jos Bitcoin-virrat kasvavat riittävän suuriksi, kaikissa maissa on oletuksena rajoittamattomat kansainväliset pääomamarkkinat.
Tämä ei ole merkityksetöntä. Merkittävä osa maailman väestöstä elää maissa, joissa pääomien liikkeitä valvotaan, mukaan lukien Brasilia, Venäjä, Indonesia, Taiwan, Kiina ja Argentiina. Kriittinen osa valtion rahataloudellista työkalupakkia on heikentymässä.
Koska Bitcoin on erittäin likvidi ja sillä käydään kauppaa maailmanlaajuisesti, se käytännössä paljastaa valuuttakurssien manipuloinnin, kuten toisessa tohtori Pietersin artikkelissa on kerrottu. Bitcoin-kaupankäynnistä voidaan johtaa epäsuora arvio paikallisten valuuttojen “katuhinnasta” silloinkin, kun valtiovalta julkaisee vääriä valuuttakursseja. Bitcoin on kasvamassa nopeasti maailmanlaajuiseksi yleismittariksi.
Yksi esimerkki: Venezuelan bolívarin katuarvoa koskevien tietojen julkaiseminen on Venezuelassa laitonta, koska hallitus on hyvin kiinnostunut pitämään tiukasti kiinni valuuttaansa koskevista tarinoista. Venezuelan suosituin valuuttakurssien seurantasivusto DolarToday (ylläpidetty Miamista käsin ylläpidetty) käyttää LocalBitcoins-palvelussa tehtyjä Bitcoin-kauppoja päätelläkseen epäsuoraan USD/VES-vaihtokurssin.
Ei tule yllätyksenä, että maailman vilkkaimmat vertaisten väliset Bitcoin-markkinat ovat keskittyneet maihin, joissa pääomavirtoja valvotaan, kansallinen valuutta kärsii korkeasta inflaatiosta tai valtiovalta toimii arvaamattomasti. Matt Ahlborgin analyysi, joka perustuu jälleen kerran LocalBitcoins-palvelusta saatavilla oleviin tietoihin, osoittaa, että Bitcoin-kauppaa käydään eniten asukasta kohden Venäjällä, Venezuelassa, Kolumbiassa, Nigeriassa, Keniassa ja Perussa. Toisinaan sanotaan, että valuuttakilpailu on ikään kuin pakenisi villikarhua: sinun on oltava vain hitainta kaveria nopeampi. Bitcoin ei todennäköisesti uhkaa dollarin olemassaoloa, mutta se ehdottomasti uhkaa tusinaa maailman inflatorisimmista valuutoista.
Bitcoin tarjoaa vakaan omistusoikeusjärjestelmän ilman minkäänlaista turvautumista valtioon (ja siihen liittyvää implisiittistä väkivallan uhkaa), kuten Hasu on kirjoittanut. Tällä ei yleensä ole merkitystä lännessä, missä omistusoikeuksia yleensä kunnioitetaan, mutta se voi olla elämän ja kuoleman kysymys muualla maailmassa. Näin ollen on hyvin ironista, että kryptovaluutan kovimmat arvostelijat ovat yleensä juuri niitä ihmisiä, joilla ei ole koskaan ollut syytä tuntea epäluottamusta valtiovaltaan säästöjensä osalta. Ihmisen reaktio Bitcoiniin on eräänlainen tunnustus, joka osoittaa, onko yksilö tietoinen inflaation noidankehästä ja pankkijärjestelmän epäluotettavuudesta. Äänekkäimmät Bitcoinin kieltäjät yksinkertaisesti osoittavat tietämättömyytensä ja länsikeskeisyytensä.
Ruskinin, Salehin ja Ermakin (2019) uudet havainnot Turkin ja Argentiinan valuuttakriiseistä vahvistavat, että kryptovaluutta on suoraan sovellettavissa kehittyneen maailman ulkopuolella.
[Turkin ja Argentiinan] valuuttakriisit ovat ensimmäiset bitcoinin luomisen jälkeen, ja siksi ne tarjoavat mahdollisuuden tutkia vaihtoehtoisten digitaalisten valuuttojen vaikutusta epävakaisiin suvereeneihin valuuttoihin. Ekstrapoloimalla tämä voi osoittaa, että Nakamoton visio on toteutunut. Vaikka yksityiset digitaaliset valuutat eivät ole korvanneet dollaria, niiden pelkällä olemasssa ololla voi olla vaihtoehtoinen vaikutus siinä mielessä, että ne ovat olemassa keinona sekä vero- että sääntelypolitiikan tarkistamiseen.
Kirjoittajat havaitsivat hieman yllätyksettömästi, että “kansalaiset hyötyvät yksityisten [valtiosta riippumattomien] digitaalisten valuuttojen olemassaolosta”, erityisesti uutena vaihtoehtona hajauttaa, joka “tuottaa kansalaisille hyvinvointihyötyjä”.
Kirjoittajat korostavat myös sitä, että
Yksityisten digitaalisten valuuttojen olemassaolo rajoittaa [paikallista] rahapolitiikkaa luomalla vaihtoehdon paikalliselle fiat-valuutalle. Rahapoliittinen kurinalaisuus alentaa inflaatiota ja johtaa korkeampaan sijoitetun pääoman tuottoon, mikä puolestaan myötävaikuttaa paikallisten sijoitusten lisääntymiseen.
Taloustieteen perusopeista seuraa, että monopolin purkamisesta (valtiovallat ovat tosiasiallisesti rahamarkkinoiden paikallisia monopoleja) seuraavien uusien kilpailijoiden markkinoille tulon pitäisi tehdä markkinoista kuluttajien kannalta oikeudenmukaisempia. Aikaisemmin kansalaisten oli pakko säästää paikallisessa valuutassaan ja siedettävä inflaatio, koska vaihtoehtoa ei ollut olemassa. Nyt kun tarjolla on tehokas väistökeino, kansalaiset voivat valita siirtyä pois paikallisesta rahajärjestelmästä, mikä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia keskuspankille (paikallisen valuutan myyminen kasvattaa rahan kiertonopeutta ja kiihdyttää inflaatiota entisestään). Joten jo pelkästään Bitcoinin olemassaolo edesauttaa keskuspankkien rahataloudellista kurinalaisuutta, joka voisi muutoin jatkaa tuhoisaan valuutan arvon heikentämistä.
Aikaisemmin kansalaisten oli pakko säästää paikallisessa valuutassa ja kestää inflaatio, koska heillä ei ollut vaihtoehtoja. Nyt kun sinulla on tehokas varavaihtoehto, kansalaiset voivat mieluummin poistua paikallisesta rahajärjestelmästä, mikä aiheuttaa merkittäviä vahinkoja keskuspankille (paikallisen valuutan myynti lisää rahan liikkumisen nopeutta ja kiihdyttää inflaatiota). Näin ollen jo Bitcoinin olemassaolo edistää keskuspankkien rahakuria, koska ne muuten olisivat voineet harjoittaa tuhoisan tason valuutan heikkenemistä.
Ei arkailijoille
Äärimmäisen korkeiden panosten vuoksi rahajärjestelmän keksiminen uudelleen on äärimmäisen epämiellyttävä tehtävä. Se vaatii järjetöntä innokkuutta ja horjumatonta sitoutumista selkeään näkemykseen tulevaisuudesta. Ottaen huomioon tehtävän laajuus ja sen eksistentiaalinen uhka valtiolle, vain kaikkein sitoutuneimmat voisivat mahdollisesti ottaa sen hartioilleen. Altcoinerien eli vaihtoehtoisten krytpovaluuttojen kannattajien suuri synti ei ole se, että he panostivat väärää ravuria, vaan se, että he tekivät niin riittämättömästä vakaumuksesta. He myivät unelmaa, johon he eivät itse todella uskoneet.
Kuinka monta kryptovaluuttayrittäjää sanoo sinulle ehdottoman vilpittömästi, että he rakentavat järjestelmää kestämään vuosikymmeniä ja haastamaan valtion suoraan? Kuinka monet heistä eivät pelkää vankeuden vaaraa uskomustensa vuoksi? Hyvin harvat, epäilen.
Yläkerran sieluton tunnelma suodattuu koko organisaatiopyramidin läpi. Tästä syystä erotan tappiolla olevien haltijoiden “yhteisöt”, jotka kehottivat toinen toisiaan ostamaan kolikoita niiden hinnan laskiessa, ja joustavat yhteisön, joka elää heilunnasta ja säilyttää uskonsa. Pinnallisesti tarkastellen Bitcoin ja sen monet lohkoketjua hyödyntävistä klooneista näyttävät kovin samanlaisilta. Tärkein ero on sielussa. Vaihtoehtoiset lohkoketjut eivät ole moraalittomia tai huonommilla arvoilla varustettuja, vaan ero on siinä, että ne ovat täysin nihilistisiä. Edistyksellä ja kosmeettisilla innovaatioilla ylpeillään sen sijaan, että he rakentaisivat kestäviä ja valtiosta riippumattomia instituutioita.
Kyllä, voittomotiivi houkuttelee monia Bitcoinin pariin. Silti jokin paljon syvempi ja ensisijaisempi ohjaa Bitcoinia myös — mahdollisuus rakentaa rinnakkainen, luotettava finanssijärjestelmä, joka on toimiva, avoin ja riippumaton valtiovallasta tai vastuuttomista yrityksistä. Tämä motivaatio ei ole vain bitcoinerien etuoikeus. Mutta Bitcoin on kiistämättä edesauttanut eniten rahan ja valtion erottamista toisistaan ja kärsinyt toistaiseksi eniten poliittisista hyökkäyksistä. Mikään muu projekti ei ole saanut osakseen niin paljon mediahysteriaa ja kohdannut matkansa alussa niin monia esteitä kuin Bitcoin.
Sama ei koske ehdotettuja vaihtoehtoja. Menestyvien kryptovaluuttayrittäjien vaihtoehto on exit. Etukäteismyynti, merkintä ja vähittäisostajille myyminen. Uuden lohkoketjun lanseeraus on houkuttelevan yksinkertaista: rahan kokonaismarkkina on kaikista tuotteista kaikkein suurin ja uuden valuutan luominen pienen murto-osan saamiseksi tuosta kaikesta rahasta ja pienen osuuden uudesta valuutasta säilyttämällä lupaa sanoinkuvaamatonta Kroisos-luokan vaurautta. Vauraus ei kuitenkaan inspiroi, etenkään kun se on saatu käännynnäisten kustannuksella. Yhden ennakkomyynnin dumppaaminen ei ole keino voittaa miljoonien halukkaiden jalkaväkimiesten dogmaattista ja kuolematonta tukea.
Kuten Nassim N. Taleb sanoo: älä kerro mitä ajattelet, näytä minulle salkkusi. Mikä on parempi tapaustutkimus kuin Block.one, joka loi EOS:in ja väittää olevansa lohkoketju 2.0, joka tyhjentää varantonsa ja päättää säilyttää 140 000 BTC taseessaan?
Ainoat merkitykselliset kysymykset
Kymmenen vuoden kokeilun, väärin allokoidun pääoman ja ylimielisyyden jälkeen olemme saaneet arvokkaan opetuksen arvon lisäämisestä. Tiedemiehet ja insinöörit käsittivät rahan ja politiikan vallankumouksen väärin teknologiseksi vallankumoukseksi. Heidän kokeilunsa olivat jatkuvan preskriptivismin kyllästämää:
“Jos vain voisimme luoda tehokkaamman ja toimivamman tietokantarakenteen ja algoritmin, joka kestää Sybil-hyökkäyksiä, ratkaisemme ongelman ja luomme lopullisen ja parhaan kryptovaluutan.”
Hämmästyttävästi tämä ajattelutapa on edelleen vallalla tänä päivänä. Mutta se on toivottomanvirheellinen. Nämä ovat poliittisia ja sosiaalisia kokeiluja. Tärkeimmät tekijät aivan uuden rahajärjestelmän luomisessa tyhjästä eivät ole tekniset toimeenpanon yksityiskohdat, vaan pikemminkin vakuuttavien vastausten tarjoaminen seuraavanlaisiin kysymyksiin:
- Mikä antaa sinulle oikeuden luoda uuden valuutan ja vaikuttaa suhteettomasti sen kohtaloon?
- Miksi hylkäät kaikki vaihtoehdot ja ehdotat niiden korvaamista omallasi
- Mihin valtuutesi perustuu?
- Miten olet huomioinut oikeudenmukaisuuden ja yhtäläiset mahdollisuudet tätä uutta rahaa jaettaessa?
- Miten varmista, että järjestelmässä ei ole korruptiota, vaikka jopa Yhdysvaltain keskuspankki on altis poliittiselle vangitsemiselle?
Bitcoinilla on selkeät vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin. Sen jäljittelijöillä ei ole. Heillä ei ole edes melko hyviä vastauksia, vaan niiden luojat eivät yleensä edes tiedosta näiden kysymysten olevan harkitsemisen arvoisia.
Tiedämme nyt, että hyötypoletit ovat khimairoita. Sinun ei tarvitse olla nero tämän havaitsemiseksi, mutta empiirinen todellisuus on todistanut sen lopullisesti. Hyötyrahakkeiden maailma on samanlainen sellaiseen maailmaan, jossa hankalaa valuutanvaihtoa ei tarvita kansainvälisessä matkailussa, kuten nykyään on asian laita, vaan siirtyäksesi kaupasta toiseen. Hyötyrahakkeet edustavat surullista taantumusta ja niiden hylkääminen on kaikkien parhaaksi. Ainoat luomisen arvoiset kryptovaluutat ovat ne, jotka pyrkivät olemaan rahaa, ja tämä tarkoittaa väistämättä valtion haastamista.
Mutta valtion kohtaaminen suoraan vaatii kymmeniä tai miljoonia kiihkouskovaisia, jotka uskovat vakaaseen arvopohjaan ja ovat valmiita sijoittamaan pääomaa hankkeen tukemiseksi. Älykkäät kryptografiset primitiivit ja uusien bysanttilaiselle virheelle vastustuskykyisten algoritmien parissa puuhastelu eivät inspiroi ja houkuttele omistautumaan asialle. On oltava joitakin keskeisiä arvoja, jotka asetetaan kaiken muun yläpuolelle. Useimmat rahapluralisteista perustelee kantansa turvautumalla kuluneisiin kliseisiin, kuten “kannatan innovaatioita”. Tämä on epäjohdonmukaista. Jos he kieltäytyvät olemassa olevista vakiintuneista vaihtoehdoista, kuten Bitcoinista, ja kampanjoivat jonkin vaihtoehtoisen projektin puolesta, he myös kohtaavat vastalauseita vasemmalle kallellaan olevien kryptoedistysmielisten suunnasta.
“Miksi kannatat x:ää lohkoketju 2.0:ksi? Miksi ei p, q tai r?” Kysymys on tärkeä. Koska yhteisiä syvälle juurtuneita yhteisiä arvoja, joita valitsemasi projekti ja vain se tukisi, ei ole uponneita kustannuksia lukuun ottamatta, ei kryptoedistysmielisen vaihtoehtoiselle ketjulle ole puolustusta. Täten edistysmielisestä tulee väistämättä taantumuksellinen.
Arvot erottavat Bitcoinin muista
Mitkä ovat nämä arvot, joita bitcoinerit pitävät tärkeinä? Bitcoinismi on nouseva poliittinen ja taloudellinen filosofia, joka yhdistää itävaltalaisen taloustieteen, libertarismin, vahvojen omistusoikeuksien kunnioittamisen, kontraktarismin ja yksilön itsenäisyyden filosofian. Jotkut libertaarit eivät hyväksy yhteiskuntasopimusteoriaa väittäen sen nojaavan pakkokeinoihin (koska et ole allekirjoittanut yhteiskuntasopimusta missään vaiheessa). Näin ei ole Bitcoinin tapauksessa. Kukaan ei oletusarvoisesti kuulu siihen: se tarjoaa mahdolliselle käyttäjälle erittäin selkeän sopimuksen. Sinulla on oikeus, mutta ei velvollisuutta, osallistua koko maailmanhistorian kaikkein avoimimpaan, todennettavissa olevaan, heikennyksestä vapaaseen ja selkeimmin jäsenneltyyn rahajärjestelmään.
Muita arvoja, joita pidän Bitcoinin kannalta tärkeinä, ovat edullinen todentaminen (jotta kuka tahansa voi osallistua) täysin tarkastettavuus (joten odottamatonta inflaatiota ei ole), liikkeeseenlaskun oikeudenmukaisuus (kaikki ovat maksaneet asemastaan riippumatta “täyden markkinahinnan” BTC:stään joko pörssissä tai louhimalla), yhteensopivuus taaksepäin (pehmeät haaraumat ovat parempia kuin kovat haaraumat) ja tietysti avoin todentajajoukko, joka estää todentajien eli täysien solmujen välisen vehkeilyn ja sensuurin, johon se väistämättä johtaa. Kysy kysymys Bitcoin-lempivaihtoehdoltasi: Mitkä ovat projektin taustalla olevat arvot? Jos niitä on, huomaat, että niihin ei ole sitouduttu kovin vahvasti; innovaatio on asetettu johdonmukaisuuden yläpuolelle.
Siten bitcoinerit ovat jyrkkä vastakohta opportunisteille, joille menestys tarkoittaa voitokasta exitiä rahakehankkeestaan. Bitcoinereille menestys on päivä, jolloin ei tarvitse poistua minnekään. Heidän eittämättä eskatologinen filosofiansa ennakoi aikaa, jolloin he voivat osallistua suljetun silmukan Bitcoin-talouteen, jossa ei enää ole vanhan finanssijärjestelmän hankaluuksia. He eivät haaveile rahakkaasta poistumisesta ainakaan perinteisessä mielessä. Sen sijaan he kaipaavat sellaiseen rahakantaan perustuvaa järjestelmää, jossa säästöt eivät mielivaltaisesti vähenne, koska minkäänlaista rahapoliittista mielivaltaa ei enää ole.
Bitcoinerit suhtautuvat tosissaan näiden perustavanlaatuisten ominaisuuksien säilyttämiseen. Paitsi, että ennalta määritettyä bitcoinien toimitusaikataulu on pidettävä yllä, vaan se on niin olennaista protokollalle ja omistusoikeusjärjestelmälle, että sen muuttaminen johtaisi vanhan järjestelmän tuhoon. Rajattu tarjonta ei ole Bitcoinin ominaisuus; tarjontarajoite on Bitcoin. Se on ontologisesti perustavanlaatuinen, aivan niin kuin kansalaisten suostumus tulla hallituiksi on luovuttamaton osa Yhdysvaltain perustuslakia. Voit toki kaataa hallinnon ja asettaa samannimisen itsevaltaisen hallinnon tilalle, mutta se on jotain muuta kuin alkuperäinen hallinto. Sen perusarvoihin perustuva olemus muuttuu. Ihanteet eivät ole ehdollisia. Ne eivät ole vain toteutuksen yksityiskohtia. Arvot ovat järjestelmä; järjestelmä koodaa arvot.
Ja mikä olisi parempi roolimalli kuin Satoshi itse. Satoshi on perimmäinen uhrisankari. Hän vietti paljon aikaa luodakseen Bitcoinin tyhjästä, julkaisi koodin, johti projektia hetken aikaa ja astui sitten pois, pysyvästi pois. Hänen louhimansa kolikot — välttämättömyydestä verkon tukemiseksi, kun kukaan muu ei tehnyt tätä — jäivät koskemattomiksi. Satoshi oli nykyajan Prometheus. Satoshi varasti rohkeasti valtiolta sen eniten arvostaman asian — sen oikeuden vapaaseen rahaan luomiseen — ja antoi sen ihmisille puhtaimmalla mahdollisella tavalla.
Entä valtio? Jos uhka on niin vakava, miksi se ei puutu asiaan? Bitcoinereilla on turhauttavan usein vastaus kaikkiin vastaväitteisiin.
Tosiasia on, että kielto ei lopettaisi Bitcoinia, ellet usko siihen, että kansainvälinen yhteisö, joka kallistuu aina vain epäjärjestäytyneempään ja anarkistisempaan suuntaan, yhdistäisivät voimansa tämän uhan torjumiseksi. Kuvittelepa tämä! Pohjois-Korea, Iran, Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia ovat kaikki samaa mieltä yhdestä asiasta. Ja tätä arvostelijat pitävät yhtenä parhaimmista argumenteista Bitcoinia vastaan.
Onhan se kirottua, jos he näin tekevät, kirottuja, jos eivät.
Oletetaan, että suurimmat maat ovat yhtä mieltä Bitcoinin kieltämisestä. Tämä vain muuttaisi Bitcoinin pimeiden markkinoiden hyödykkeeksi. Tämä ei kuitenkaan riitä sen tuhoamiseksi. Tarkastellaan hetken verran toista laajalti kiellettyä hyödykettä, joka on riippuvainen merkittävästä sen luomiseen käytettävästä energiasta ja jota tuotetaan teollisten ja epämuodollisten toimijoiden toimesta, jota levitetään pääasiassa pimeillä markkinoilla ja josta miljoonat käyttävät. Viittaan tietysti kannabikseen. Saat sitä luultavasti hyvin nopeasti lailliselta tai laittomalta jälleenmyyjältä alle puolessa tunnissa. On koomista uskoa, että Bitcoinin kieltäminen vähentäisi sen suosiota. Se vain vahvistaisi Bitcoinin kirjaimellista olemassaolon syytä (ransk. raison d’être) puolustautumiskeinona arvaamattoman valtion oikuilta. Valtio, jota niin selvästi rahahyödyke uhkaa, paljastuisi maailmalle vainoharhaisena ja hallitsevana, mikä tekee sen todellisen loismaisen luonteen ilmiselväksi.
Valtion paras keino taistella Bitcoinia ja Bitcoinin inspiroimia yksityisiä rahoja vastaan on, ironista kyllä, myöntyä tekno-itävaltalaisten vaatimuksiin ja toimeenpanna uudistuksia. Tämä edellyttäisi valuutan heikentämisestä luopumista, epätasa-arvoa lisäävän löysän raharegiimin lopettamista, taloudelliseen suhdannekiertoon puuttumisen lopettamista (joista valtioiden toimet tekivät vain pahempia), rahan hinnan aika-arvon ylimielisestä säätelyn lopettamista ja lopettaa rahoitusjärjestelmän käyttäminen sodankäynnin välineenä.
Tällaiset muutokset näyttävät lyhyellä aikavälillä häviävän epätodennäköisiltä. Uuskeynesiläisen teorian du jour on ilahduttavan akselerationistinen kammotus nimeltään “moderni rahateoria” (engl. MMT, Modern Monetary Theory), jonka mukaan valtio voi näennäisesti ostaa rajoittamattomia määriä mitä tahansa myynnissä olevaa hyödykettä omalla valuutallaan seurauksista piittaamatta. Tällä hetkellä sosialismia ihannoivat ja kollektivismin rajamailla kieppuvat poliitikot ovat vahvoilla ja heitä kannattavat äänestäjät sotajalalla. Bernie Sanders, Elizabeth Warren, Alexandria Ocasio-Cortez ja Jeremy Corbyn muutamia mainitakseni. Argentiinan kaltaisessa kehitysmaissa kirchnerismi saa jalansijaa. Tulos on se, että kaikki rahoitusomaisuus on vapaassa pudotuksessa kohti nollaa kollektivismin vahvistuessa. Argentiinan naapurimaassa Chilessä, joka on yleensä suhtautunut myötämielisemmin vapaaseen markkinatalouteen, nyt kaksi avoimen kommunistisesti ajattelevaa lainsäätäjää asettavat esityslistan. Venezuelassa — no se on Venezuela. Iso-Britanniassa työväenpuolue on ottanut käyttöön hätkähdyttävän kielteisiä epäliberaaleja politiikkatoimia, kuten massiivisia pakkomyyntejä. Ja maailman vapaan markkinatalouden pääkaupunki Hongkong on kirjaimellisesti murhanhimoisen ja itsevaltaisen miehittäjän hyökkäyksen kohteena.
Riittää sanoa, että vapaat markkinat ja vahvat omistusoikeudet — toimivien kapitalististen talouksien kulmakivet — ovat maailmanlaajuisen hyökkäyksen kohteena. Tilanne ei todennäköisesti muutu toiseksi. Yhä turhautuneempi maailmanlaajuinen alaluokka vaatii interventioita ja sietää talouskehityksen romahduksen, jos se tarkoittaa eriarvoisuuden vähenemistä.
Ja rahapoliittiset instituutiomme ovat hylänneet viimeisetkin järjen rippeet. Todistamme kiehtovaa ja samalla surullista spektaakkelia, jossa Yhdysvaltain presidentti on avoimessa sodassa Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan kanssa rahan hinnasta. Panoksena on puristaa hieman enemmän mehua täysin finansialisoituneesta taloudesta ensi vuonna koittavien presidentinvaalien aattona. Tämä oli kaikki, mitä vaadittiin väitetysti epäpoliittisen Yhdysvaltain keskuspankin kaappaamiseksi. Hedgerahastot käyttävät henkeäsalpaavaa paperiliittimen maksimoinnin vuoksi miljoonia dollareita koneoppimisalgoritmeihin, jotta ne kykenisivät ennustamaan rahapoliittisten ylipappiemme kulmakarvojen nykäyksistä tulevan korkouran suunnan — ikään kuin ne lukisivat tulevaisuutta kanan sisälmyksistä. Rahat menivät hyvään tarkoitukseen!
Käytössäsi: keskeytyksetön rahoituskone
Negatiiviset korot ovat nyt osa valtavirtaa käytännössä kaikissa kehittyneiden maiden keskuspankeissa. IMF spekuloi avoimesti yhä syvemmin negatiivilla koroilla, mukaan lukien fyysisten käteisvavarojen pakollisesta arvonalennuksesta. Riippumatta siitä, uskotko siihen, että säästäjällä on jumalallinen oikeus positiiviseen tuottoon, säästäjät ryhtyvät hankaliksi, kun heille ehdotetaan säästöjen takavarikointia. Jos mielivaltaisen negatiiviset korot ovat hyväksyttäviä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, milloin keskuspankit pysähtyvät hengittämään ja päästävät säästäjät pälkähästä? On epätodennäköistä, että jostain tulisi jotain rajoittamaan tällaista lähestymistapaa rahapolitiikkaan, jossa “päämäärät oikeuttavat keinot”.
Säästäjät eivät välttämättä saa paniikkia koron ollessa -1 prosenttia, koska pankki tarjoaa loppujen lopuksi hyödyllistä palvelua. Säästäjät saattavat marista -3 prosentista ja ryhtyvät ihmettelemään rahan ylivaltiaiden toimintakykyä. Negatiivisen viiden prosentin kohdalla säästäjät ryhtyvät hamstraamaan kultaa ja ihmettelevät, mistä Bitcoinissa on oikein kyse.
Tehdään nopea yhteenveto Bitcoinin ensimmäisestä vuosikymmenestä, koska monet ihmiset eivät arvosta järjestelmän vahvuutta:
- Siirtopalkkioita on maksettu yhteensä 1 miljardia USD.
- Louhijat ovat saneet yhteensä 14 miljardia USD vastineeksi palveluistaan verkon turvaamiseksi
- Kaikkien Bitcoin-haltijoiden keskimääräinen kustannuspohja on noin 100 miljardia USD
- Kaikkien kierrossa olevien bitcoinien markkina-arvo on noin 190 miljardia USD.
- Verkko on käsitellyt noin 2 biljoonan USD arvosta siirtotapahtumia
- Bitcoin-verkko tuottaa tällä hetkellä 80 exahashia sekunnissa (eli 8 * 10¹⁹ hashia eli tiivistettä). Laskelmien ajaminen erikoistuneilla laitteilla maksaa n. 19,8 miljoonaa USD päivässä
Saatat pilkata Bitcoinia, ei sillä niin väliä. Bitcoin on käytössäsi silloin kun tarvitset sitä. Et ehkä tarvitse sitä nyt; ehkä et tarvitse sitä koskaan. Mutta kun maailmasta tulee vielä nykyistäkin sortavampi, autoritaarisempi ja sekasortoisempi, saatat jonakin päivänä lohduttautua sillä, että maailmanhistorian korkeimman varmuuden varallisuuden suojelujärjestelmä odottaa sinua kärsivällisesti.
Siihen asti Bitcoin jatkaa raksuttamistaan.
Kiitos Matt Walsh.
Suomentajan huomiot
[1] Valtion koosta, koon kasvusta ja hillitsemisestä, ks. esim. Higgs, R. (2012 [1987]). Crisis and Leviathan: Critical Episodes in the Growth of American Government. Oakland, CA: Independent Institute; Racheter, D. P. & Wagner, R. E. (toim.) (1999). Limiting Leviathan. Cheltenham, UK: Edward Elgar; Higgs, R. (2004). Against Leviathan: Government Power and a Free Society. Oakland, CA: Independent Institute; Marciano, A. (toim.) (2011). Constitutional Mythologies: New Perspectives on Controlling the State. New York, NY: Springer.
Suomennos Nic Carterin (Twitter) kirjoittamasta artikkelista “A most peaceful revolution”. Artikkeli on julkaistu alun perin Mediumissa 7.9.2019.
Carter työskentelee Castle Island Ventures -pääomarahastoyhtiössä partnerina. Hän vastaa julkisista lohkoketjuhankkeista. Aiemmin hän oli perustamassa Coinmetricsiä ja heiluttaa nykyisin yhtiön hallituksessa puheenjohtajan nuijaa. Carter on monipuolinen ajattelija, joka on toistuvasti korostanut Bitcoinin olevan enemmän kuin osiensa summa.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
