Ruotsi toivoi laumasuojan hillitsevän koronavirustautia. Älkää tehkö niin kuin me teimme. Se ei toimi.
25 ruotsalaislääkärin ja -tutkijan avoin kirje
Ruotsia on usein pidetty globaalina humanitaarisena suurvaltana. Ruotsia pidetään valopilkkuna muun muassa pakolaisten vastaanottamisen ja ilmaston lämpenemistä vastaan taistelun kaltaisissa seikoissa. Koronavirustautipandemiassa (COVID-19) Ruotsi on myös herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta seuraamalla omaa tietään omaksumalla “pehmeän” lähestymistavan. Ruotsi ei ole hyödyntänyt lukitus- ja sulkutoimia, nojannut enimmäkseen vapaaehtoisiin rajoituksiin ja torjunut maskinkäytön.
Tätä lähestymistapaa on pidetty liberaalimpana ja se on näkynyt Yhdysvalloissa “Ole kuin Ruotsi” -kyltteinä (“Be Like Sweden”) ja lauluina. Siellä, missä toimenpiteet ovat olleet vähäiset, kuolleisuusluvut ovat kuitenkin olleet korkeimmillaan. Yhdysvalloissa nopeasti lukitus- ja sulkutoimista luopuvat kärsivät ja sama näkyy myös muissa maissa.
Ruotsin kansanterveysviraston (Folkhälsomyndigheten, FHM) kevyen lähestymistavan motiivit ovat jokseenkin mysteeri. Jotkut muut maat, jotka käyttivät alun perin tätä strategiaa, hylkäsivät sen nopeasti kuolonuhrien määrän kasvaessa ja valitsivat sen sijaan viiveellä lukitus- ja sulkutoimet. Mutta Ruotsi on ollut uskollinen lähestymistavalleen.
Miksi? Laumasuojan saavuttaminen, kun suuri osa väestöstä (mieluiten nuoremmat) ovat saaneet tartunnan ja siten vastustuskyky muodostuu, ei ole ollut Ruotsin kansanterveysviraston virallinen tavoite. Mutta se on sanonut, että väestössä muodostuva vastustuskyky voi auttaa tukahduttamaan taudin leviämisen, ja jotkut Kansanterveysviraston lausunnot viittaavat sen olevan salainen tavoite.
Kauhistuttava kuolleisuus
Lisätodisteena tästä on, että Ruotsin kansanterveysvirasto vaatii pienten lasten käyvän koulua ja pitkään jatkunutta testauksen merkityksen vähättelyä. Kansanterveysvirasto on kieltänyt tunnustamasta viruksen oireettoman eli asymptomaattisen leviämisen merkityksen (tämä on huolestuttavasti kannustanut niitä kotitalouksia, joissa on koronavirustartunnan saaneita ihmisiä, menemään töihin ja kouluihin) ja kieltäytyy edelleen suosittelemasta julkista maskinkäyttöä niiden tehokkuuden osoittavasta valtavasta näytöstä huolimatta. Lisäksi Ruotsin viranomaisten ilmoittamana tavoitteena ei ole ollut epidemian minimimoinen, vaan pikemminkin sen hidastaminen terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi.
Useat viranomaiset, mukaan lukien Maailman terveysjärjestö WHO, ovat tuominneet laumasuojastrategian. “Se voi johtaa todella julmaan laskentoon, jossa ihmiset, elämä ja kärsimys eivät ole keskiössä”, WHO:n terveyshätätilanneohjelman pääjohtaja tohtori Mike Ryan sanoi toukokuussa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
Riippumatta siitä, onko laumasuoja Ruotsin strategian tavoite tai sivuseuraus, miten se on toiminut? Ei kovin hyvin ainakaan Kansanterveysviraston omien testitulosten mukaan. Vasta-aineita kantavien ruotsalaisten osuuden arvioidaan olevan alle 10 prosenttia, joten laumasuojan saavuttaminen ei ole lähelläkään. Silti Ruotsin kuolleisuusaste kauhistuttaa. Ruotsissa kuolonuhrien lukumäärä on suurempi kuin Yhdysvalloissa: 20. heinäkuuta Ruotsissa oli 556 kuolemantapausta ja Yhdysvalloissa 425 kuolemantapausta miljoonaa asukasta kohti.
Ruotsissa on myös yli neljä ja puoli kertaa enemmän kuolonuhreja kuin kaikissa neljässä muussa Pohjoismaassa yhteensä. Ruotsissa luku on yli seitsemän kertaa suurempi miljoonaa asukasta kohti. Ruotsi on ollut useiden viikkojen ajan maailman kärkikastia, kun on kyse nyt raportoiduista kuolemantapauksista asukasta kohti. Tästä huolimatta strategia pysyy olennaisilta osiltaan samana.
Ota opiksi Ruotsin virheistä
On mahdollista, että Ruotsin kansanterveysvirasto todella uskoi Ruotsin lähestymistavan olevan sopivin ja kestävin. Se saattoi uskoa, että muut maat, joista monet noudattivat lukitus- ja sulkutoimia, pärjäisivät huonommin. Ehkä tämä, ei laumasuoja sinänsä, on tärkein syy siihen, että viranomaiset pitävät epätoivoisesti kiinni strategiastaan. Tai ehkä he ovat haluttomia myöntämään aikaisempia virheitään ja kantamaan vastuuta tuhansista tarpeettomista kuolemantapauksista, jonka vuoksi he eivät ole valmiita muuttamaan suuntaansa. Tulos on kuitenkin tässä vaiheessa yksiselitteinen.
Uskomme, että Ruotsia voidaan käyttää malliesimerkkinä, mutta ei siinä muodossa kuin alun perin ajateltiin. Se voi sen sijaan toimia kontrolliryhmänä ja vastata kysymykseen siitä, kuinka tehokkaita Ruotsin vapaaehtoinen fyysinen etäisyys ja irralliset toimenpiteet ovat suhteessa lukitus- ja sulkutoimiin, aggressiiviseen testaamiseen, tartuntaketjujen jäljittämiseen ja maskinkäyttöön.
Ruotsissa strategia on johtanut kuolemaan, suruun ja kärsimykseen. Lisäksi ei ole mitään viitteitä siitä, että Ruotsin talous olisi menestynyt monia muita maita paremmin. Tällä hetkellä olemme antaneet muulle maailmalle esimerkin siitä, miten tappavan tartuntataudin kanssa ei pidä toimia.
Lopulta tämä menee ohi ja elämä palaa tavanomaisiin uomiinsa. Uudet lääketieteelliset hoitokeinot parantavat ennustetta. Toivottavasti saamme rokotteen. Yritä pärjätä siihen asti. Älä yritä ruotsalaista tapaa.
Allekirjoittaneet
Sigurd Bergmann, Ph.D., emeritusprofessori, Norjan tiede- ja teknologiayliopisto
Tohtori Leif Bjermer. Ph.D., professori, keuhkosairaudet ja allergologia, Lundin yliopisto
Barbara Caracciolo, epidemiologian tohtori
Marcus Carlsson, Ph.D., matematiikan apulaisprofessori, Lundin yliopisto
Tohtori. Lena Einhorn, virologian tohtori
Tohtori Stefan Einhorn, Ph.D., molekulaarisen onkologian professori, Karoliininen instituutti
Andrew Ewing, Ph.D., kemian ja molekyylibiologian professori, Göteborgin yliopisto
Tohtori Manuel Felicites, Ph.D., endokriinisen leikkaushoidon johtaja, NÄL-sairaala
Tohtori Jonas Frisén, Ph.D., kantasolututkimuksen professori, Karoliininen instituutti
Marie Gorwa, Ph.D., mikrobiologian professori, Lundin yliopisto
Tohtori Åke Gustafsson, Ph.D., kliininen mikrobiologia, Uppsalan yliopistosairaala
Tohtori Olle Isacsson, Ph.D., endokrinologian professori, Göteborgin yliopisto
Tohtori Claudia Hanson, Ph.D., maailmanterveyden apulaisprofessori Karoliininen instituutti
Tohtori Stefan Hanson, Ph.D., kansainvälinen terveys Karoliininen instituutti
Tohtori Jan Lötvall, Ph.D., kliinisen allergologian professori, Göteborgin yliopisto
Tohtori Bo Lundbäck, Ph.D., hengityselinsairauksien epidemiologian professori, Göteborgin yliopisto
Åke Lundkvist, Ph.D., virologian professori, Uppsalan yliopisto
Tohtori Cecilia Söderberg-Nauclér, Ph.D., mikrobipatogeneesin professori, Karoliininen instituutti
Finn Nilson, Ph.D., riskienhallinnan apulaisprofessori, Karlstadin yliopisto
Andreas Nilsson, Ph.D., psykologian professori, Göteborgin yliopisto
Tohtori Björn Olsen, Ph.D., tartuntatautien professori, Uppsalan yliopisto
Jens Stilhoff Sörensen, Ph.D., apulaisprofessori, School of Global Studies, Göteborgin yliopisto
Jakob Svensson, Ph.D., tieteellinen data-analyysi, Max Planck Institute, Greifswald
Tohtori Anders Vahlne, Ph.D., klniisen virologian professori, Karoliininen instituutti
Tohtori Anders Wahlin, Ph.D., hematologian emeritusprofessori, Umeån yliopisto
Suomennos 25 ruotsalaislääkärin ja -tutkijan mielipidekirjoituksesta “Sweden hoped herd immunity would curb COVID-19. Don’t do what we did. It’s not working.”. Mielipidekirjoitus ilmestyi USA Today -lehdessä 21.7.2020.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
