Syvemmälle kaninkoloon

Knut Svanholmin essee Citadel21-verkkolehdessä

Eräs matematiikan oudoimmista käsitteistä on Banachin-Tarskin paradoksi.

Wikipedian mukaan se on “joukko-opillisen geometrian lause, jonka mukaan 3-ulotteisessa avaruudessa kiinteä pallo voidaan jakaa äärellisen moneen osaan ja sitten osia kiertämällä ja siirtämällä voidaan muodostaa kaksi identtistä kopiota alkuperäisestä pallosta muuttamatta palojen muotoa.”

Lähde

Toisin sanoen kyse on keinosta tehdä identtisiä kopioita esineistä purkamalla ja kokoamalla kyseinen esine uudelleen tietyllä tavalla. Teoria perustuu laskettavien ja laskemattomien äärettömyyden joukkojen käsitteisiin, ja siksi teorian testaamiseen tarvittaisiin kirjaimellisesti kuisuus, mutta matemaattiset todisteet ovat olemassa. Jotkut fyysikot ovat esittäneet, että tällä voisi olla käyttöä atomia pienemmissä mittaluokissa, kvanttimaailmassa. Voisiko teoria olla ensimmäinen välähdys multiversumista? Vihje rinnakkaisuniversumien mahdollisuudesta?

Ja mikä tärkeintä… mitä ihmettä tässä höpötän ja mitä tekemistä tällä on Bitcoinin kanssa?

Äärettömyys

Kohtaa äärellisyys, äärettömyys.

Vuonna 2009 syntynyt ystävällinen tyyppi. Bitcoin on matemaattinen käsite, mutta se liittyy fyysiseen maailmaan eri tavoin kuin muut matemaattiset käsitteet. Useimmat perusmatematiikan käsitteet on helppo mieltää, kuten Pythagoraan lauseen tapauksessa asia on. Piirrät vain suorakulmaisen kolmion jokaiselle sivulle neliöt, ja huomaat helposti, että hypotenuusalle piirretyn neliön pinta-ala on sama kuin kateeteille piirrettyjen neliöiden yhteenlaskettu pinta-ala.

Banachin-Tarskin paradoksin kaltainen käsite on tietenkin paljon vaikeampaa mieltää reaalimaailman kuvaukseksi. Bitcoinin taustalla käsitteet on kaikki melko helppoa kääntää kuvaajiksi ja malleiksi, mutta Bitcoinin päällä on huomattavasti vaikeammin ymmärrettävä kerros. Sen yhteys todellisuuteen. Sen arvo.

Arvo on outo käsite. Arvo on kiistatta hyvin todellista, mutta täysin subjektiivista, eikä sitä voi siksi mitata mittapuulla tai mittareilla.

Useimmat, jotka yrittävät esittää bitcoinin arvoa, käyttävät arvon mittayksikkönä Yhdysvaltain dollaria. Yhdysvaltain dollari on itsessään hyvin kehno mittaväline, koska kukaan ei tiedä, kuinka paljon dollareita on olemassa, ja mikä tärkeämpää, kuinka paljon niitä tulee olemaan tulevaisuudessa. Nykyinen maailmanlaajuinen kriisi, koronavirus, on saanut maailman rahanpainajat painamaan rahaa äärimmäisellä brrrrr-tahdilla.

Mikä on siis oikea tapa mitata Bitcoinin arvoa?

Arvon mittaaminen

Kuvittele, että on kaksi ihmistä, jotka ovat päätyneet autiosaarelle. He ovat nimeltään Robinson Crusoe ja Tom Hanks. Kummallakin heistä on hallussaan yksi bitcoin, eikä heillä ole mitään keinoa hankkia lisää bitcoinia. Toisin sanoen nämä kaksi bitcoinia ovat vertauskuvallinen ilmaus koko Bitcoin-verkosta. Sekä Robinson että Tom tietävät, että saarella on olemassa vain kaksi bitcoin-kolikkoa. Robinson osaa kalastaa ja Tom puolestaan metsästää jäniksiä. He vaihtavat kalaa ja jäniksiä keskenään, ja tässä on kyse kulutushyödykkeiden vaihdannasta. Joskus he käyttävät vaihdon välineenä, jos jompikumpi ei ole onnistunut pyydystämään kalaa tai jäniksiä.

Eräänä päivänä Robinson keksii rakentaa kalastusverkon, jonka ansiosta hän kykenee saamaan aiempaa huomattavasti suurempia kalasaaliita tuntia kohti. Tämä antaa hänelle etulyöntiaseman Tomiin nähden, jonka on nyt pakko keksiä uusia metsästysvälineitä (ja samalla uhrata muuhun kulutettu aikaa), jotta hän kykenisi pyydystämään jäniksiä samaan tahtiin kuin Robinson kalastaa. Robinsonin kalastusverkko ja Tomin kehittämä metsästyskeihäs ovat tuotantohyödykkeitä, ja niistä molemmista on hyötyä saaren taloudelle, koska sekä kaloja että jäniksiä on nyt halvempaa hankkia ja ostaa.

Taloudessa on kuitenkin edelleen vain kaksi bitcoin-kolikkoa. Ennen verkkoa ja keihästä näitä bitcoineja voitiin käyttää arvon säilyttäjinä ja vaihdon väleinä kalojen ja jäniksien suhteen, mutta nyt myös pääomahyödykkeiden arvo on huomioitava taloudessa. Toisin sanoen kokonaisella bitcoinilla pystyi nyt ostamaan paljon enemmän kaloja tai jäniksiä kuin aiemmin.

Koska bitcoinit ovat rajallisia, kaikkeen talouteen lisättyjen pääomahyödykkeiden arvo sisältyy ikuisesti näihin bitcoineihin olettaen, että kukaan ei myy bitcoinejaan tappiolla.

Juuri nyt ihmiset toimivat näin. Volatiliteetti ja hinnanvaihtelut ovat osoitus tästä. Tulevaisuudessa on kuitenkin olemassa hetki, jolloin kukaan ei enää myy bitcoinejaan tappiolla. Kun kaikki ymmärtävät, ettei siinä ole mitään järkeä, alkaa tapahtua kummia.

Kuvittele, että koko maailmantalous siirtyisi bitcoiniin. Kaikki mitä on olemassa, jaettuna 21 miljoonalla. Yksittäinen bitcoin olisi itsessään valtavan arvokas. Mutta se ei lopu tähän. Uusia pääomahyödykkeitä keksitään edelleen ja ottaa käyttöön, mikä tekee kustakin bitcoinista vain aiempaa arvokkaamman. Itse asiassa uusien pääomahyödykkeiden tulo bitcoin-talouteen on paljon yksinkertaisempaa, koska täysin vapaan markkinatalouden voimat ovat paras mahdollinen kiihdytin ihmisten kekseliäisyydelle.

Näitä ajatuksia on mahdoton sivuuttaa, kun olet tajunnut, että ne perustuvat todellisuuteen ja ovat luultavasti jopa väistämättömiä tapahtumia. Ne ovat kaninkolo.

Mutta otetaanpa askel taaksepäin ja tutkitaan toista haastavaa käsitettä. Siis sitä, että informaatio itsessään on kirjaimellisesti arvokasta.

Informaation arvo

Se, että sinulla on enemmän informaatiosta tietystä asiasta kuin muilla, on aina ollut arvokasta. Informaatio on pohjimmiltaan epävarmuuden päätepiste. Pienintä informaation yksikköä kutsutaan bitiksi, ja se on vastaus yksinkertaiseen kyllä/ei-kysymykseen. Yksittäinen bitti voi olla valtavan arvokas, kun se edustaa vastausta tiettyyn kysymykseen, kuten “onko tässä pelissä pelaajalla A etulyöntiasema?”. Jos tiedät vastauksen tähän yhden bitin kysymykseen, voit todennäköisesti voittaa jotain tässä pelissä. Tällainen informaatio on epäsuorasti arvokasta.

Bitcoinin käyttöönoton myötä informaatiosta tuli kirjaimellisesti arvokasta.

Tämä on hyvin abstrakti käsite, ja on melko vaikea ymmärtää, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Olemme kaikki kuulleet sanonnan “eivät sinun avaimesi, eivät sinun bitcoinisi”, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tietyn Bitcoin-osoitteen yksityisten avainten hallussapito tarkoittaa näiden bitcoinien omistamista. Bitcoinissa ei ole eroa tietämisen ja omistamisen välillä. Epäsuorasti arvokas informaatio voidaan muuntaa arvokkaaksi eri keinoin, kuten lyömällä vetoa A-pelaajan puolesta aiemmin mainitussa pelissä, mutta Bitcoinissa omaisuutta edustava informaatio on omaisuutta.

Ero on hienovarainen, mutta sen vaikutukset ovat valtavat. Kun informaatio on sama asia kuin omistusoikeus, rahasta tuleekin eräs kielen ilmentymä. Se asettaa kaikki maailman sananvapauslait koetukselle, koska nyt voit vaatia omistajuutta yksinkertaisesti viestimällä. Rajat tietämisen ja omistamisen välillä ovat nyt ikuisesti epäselvät. Maailma ei ole enää entisensä. Ei ollenkaan.

Viestintä on aina ollut avain edistykseen, mutta nyt se on kirjaimellisesti avain.

Tämä avaa suuria tuntemattomia alueita, ja tuntemattomien alueiden mahdollisesti sisältämät rikkaudet ovat käsittämättömiä.

Käsitteiden yhdistäminen

Yhdistetään nyt nämä kaksi käsitettä.

• Rajallinen joukko poletteja, jotka edustavat ääretöntä mahdollista tulevaisuuden taloutta.
• Nämä poletit ovat pelkkää informaatiota , jota voidaan siirtää ihmisten välillä hetkessä kaikkialla maailmassa.

Tämä keksintö tai löytö on kaikkea muuta isompi.

Se saattaa tehdä ihmiskunnasta Kardašovin asteikolla II-tyypin sivilisaatioksi muutamassa vuodessa vuosisatojen sijaan. Omistettavin ja arvokkain hyödyke, joka ei ole ryövättävissä.

Väkivallan loppu, sodan loppu.

Kun ei voi tietää, kuinka paljon joku toinen ihminen omistaa, eikä sitä voi riistää häneltä pois väkisin, ei ole vain mitään muuta keinoa rikastua kuin tarjoamalla jotain arvokasta kanssaihmisille.

On mahdotonta ymmärtää täysin, mitä tämä tarkoittaa. Olemme luolapeikkoja, jotka yrittävät ymmärtää, mitä Boston Dynamics tekee. Elämme suhteellisen rauhallisina aikoina, mutta kaikki meistä maksavat veroja, ja mikä vielä merkityksellisempää, kaikkia meistä hallitsevat keskuspankkkiirit. Keskuspankkitoiminta on ja on aina ollut hirvittävä rikos koko ihmiskuntaa vastaan. Sotarikos, jos niin halutaan sanoa. Bitcoinin avulla jokainen meistä voi irtautua ja ohittaa mafiosot riisumalla heidät aseista. Väärentämisen aseesta ei ole enää hyötyä.

Banachin-Tarskin paradoksi vaikuttaa selkeältä rajanvedolta todellisuuden ja mahdollisen maailman välillä. Mutta niin olivat negatiiviset luvutkin. Miinus yhden neliöjuuri ja joukko muita matemaattisia käsitteitä, jotka ilmestyivät eräiden nerojen aivoituksista, paljon ennen kuin niillä oli mitään todellista sovellusta olivat samanlaisia rajanvetoja. Bitcoin tasapainoilee maailmankatsomuksemme rajoilla, todellisen ja kuviteltavissa olevan välillä. Mitä enemmän annamme itsellemme tilaa kuvitella ja unelmoida, sitä hyödyllisempi siitä tulee. Kuten Niels Bohr sanoi: “Jos kvanttimekaniikka ei vielä ole järkyttänyt sinua, et ole vielä ymmärtänyt sitä”. Sama pätee Bitcoiniin.

Kaninkolosta ei ole ulospääsyä, ja se vaikuttaa pohjattomalta. Mutta uskallus laskeutua syvemmälle on parasta käyttöä rajalliselle ajallesi.

Tämä on suomennos Knut Svanholm (Twitter) artikkelista “Deeper Down the Rabbit Hole”. Kirjoitus ilmestyi Citadel21-verkkojulkaisussa 21.8.2020.

Knut on ruotsalainen merenkulun ammattilainen, joka innostui kirjoittamaan Bitcoinista vuonna 2017. Knut on ruotsalainen merenkulun ammattilainen, joka innostui kirjoittamaan Bitcoinista vuonna 2017. Knutilta on ilmestynyt kaksi kirjaa, jotka ovat saatavilla suomeksi.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).