Tiedämmekö koronaviruksen todella leviävän ilmateitse?
Vastauksia maskiskeptikoille
Olen aiemmin väittänyt maskin toimivan, koska “se vähentää jopa noin 99 prosenttia niistä pisaroista, jotka erittyvät ihmisen suun kautta hänen puhuessaan”. Tästä on hyötyä vain, jos tiedämme, että virus voi todella tarttua ilmateitse. Meidän on oltava tässä varovaisia, koska monet ihmiset (mukaan lukien Maailman terveysjärjestö WHO) käyttävät sanalle “ilmateitse” määritelmää, joka ei pidä sisällään ilmassa kulkeutuvien pisaroiden aiheuttamia tartuntoja, vaan sillä viitataan hyvin pieniin hiukkasiin, jotka pyörivät ilmassa joskus jopa tuntikausia. Emme tiedä varmasti, onko virus tämän määritelmän mukaan “ilmavälitteinen” eli ilmateitse tarttuva infektio. Vaikuttaa kuitenkin selvältä, että koronavirustaudin keskeinen leviämisreitti on suusta lentävien pisaroiden aiheuttamat tartunnat. Vuodesta 1934 lähtien on ollut tiedossa (ja sitä on jälkeen tutkittu sadoissa eri tutkimuksissa), että hengitystieinfektiot leviävät pisarateitse hengittäessäsi, silmien tai suun kautta. Tiedetään myös, että pienet pisarat voivat haihtua nopeasti ympäröivään ilmaan. Olemme tienneet jo vuodesta 1946 (ja tätäkin on tutkittu sadoissa eri tutkimuksissa), että pisaroiden haihtuminen synnyttää hyvin pieniä hiukkasia, joiden pysäyttäminen on äärimmäisen vaikeaa. Tämä hengitystieinfektioiden leviämismekanismi tunnetaan erittäin hyvin ja se on yhdenmukainen SARS:in (akuutti vakava hengitystieoireyhtymä) leviämisen kanssa.
Valitettavasti Maailman terveysjärjestö WHO on tehnyt asioista varsin sekavia. Se on julkaissut asiakirjan, jossa käsitellään koronavirustauti 2019:n leviämistapoja. Tässä asiakirjassa väitetään, että “nykyisten todisteiden valossa COVID-19-virus leviää pääasiassa ihmisten välillä hengityspisaroiden ja kosketusreittien kautta”. Tämän väitteen tueksi esitettiin viisi viitettä (WHO:n verkkosivuilla on tällä hetkellä kuusi seikkaa, mutta näyttää siltä, viitenumerot ovat väärässä, koska seuraava viite ei liity oikeaan asiakirjaan). Viitteiden lukeminen kuitenkin osoittaa, että niistä yksikään ei tue näkemystä tietystä erityisestä leviämisreitistä. Nämä ovat WHO:n esittämät viitteet:
- Community Transmission of Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2, Shenzhen, China, 2020 (Vakavan akuutin hengitystieoireyhtymä koronavirus-2:n yhteisöllinen leviäminen, Kiinan Shenzhenissä 2020). Tutkimuksessa kirjoitetaan: “Epäilemme, että yhteisölliset tartunnoista ja perheen sisäisistä tartunnoista on mahdollisesti tullut uusia tartuntatapoja kaupungissa. Myös sairaalainfektiot ja -tartunnat voivat aiheuttaa mahdollisen riskin koronavirustauti 2019:n hallitsemiseksi.” Tutkimuksessa ei esitetä näyttöä sille, tapahtuuko tartunta pisarateitse, aerosolien (ja ne voivat leijailla hengitysilmassa tuntikausia varsinkin suljetuissa tiloissa) vai fomiittien kautta.
- A familial cluster of pneumonia associated with the 2019 novel coronavirus indicating person-to-person transmission (Vuoden 2019 uuteen koronavirukseen liittyvä keuhkokuumeinen perheklusteri, joka osoittaa henkilöiden väliset tartunnat). Tämän tutkimuksen painopisteenä oli selvittää, onko keskeinen ongelma analysoida ja hallita supertartuttajatapahtumia vai voivatko myös muun tyyppiset tartunnat olla mahdollisia. Artikkelissa kirjoitetaan: “tutkimuksemme osoitti, että tämän uuden koronaviruksen leviäminen henkilöiden välillä on mahdollista kotiolosuhteissa tai sairaaloissa ja se voi levitä myös kaupunkien välillä.” Mitään analyysiä leviämiskeinoista ei eesitetty, mutta tästä löytyy kuitenkin jonkin verran näyttöä siitä, että maskin käyttö voi olla tehokas keino hidastaa uusia tartuntoja, koska ainoa tartunnalta säästynyt perheenjäsen tässä tapauksessa oli se, joka oli käyttänyt maskia.
- Early Transmission Dynamics in Wuhan, China, of Novel Coronavirus–Infected Pneumonia (Uuden keuhkokuumeisen koronaviruksen varhaisen vaiheen tartuntamekaniikka Kiinan Wuhanissa). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vain “tartunnan saaneita ihmisiä, sukulaisia, läheisiä kontakteja ja terveydenhuollon työntekijöitä.” Siinä ei yritetty tunnistaa tartuntatapoja tai selvittää, ovatko kauempana olevien ihmisten tartunnat mahdollisia.
- Clinical features of patients infected with 2019 novel coronavirus in Wuhan, China (2019 uudesta koronaviruksesta tartunnan saaneiden potilaiden kliiniset piirteet Kiinan Wuhanissa). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden “epidemiologisia, kliinisiä, laboratoriollisia ja radiologisia ominaisuuksia sekä hoitoja ja kliinisiä tuloksia”. Siinä ei tarkastella tai kommentoida tartuntatapoja millään tavoin.
- Active Monitoring of Persons Exposed to Patients with Confirmed COVID-19 (Vahvistetuille COVID-19-potilaille altistuneiden henkilöiden aktiivinen seuranta). Tutkimuksessa kirjoitetaan “intensiivisestä seurannasta huolimatta Yhdysvalloissa ei havaittu oireellisten SARS-CoV-2-potilaiden kanssa tiiviisti kanssakäymisissä olleiden ihmisten saaneen koronavirustartuntaa niiden kymmenen ensimmäisen joukossa, jotka olivat saaneet ulkomaanmatkalta COVID-19-tartunnan. Kunkin sairastuneen potilaan ajoitusta koskevat analyysit sekä altistumisen tyypistä ja kestosta saadut tiedot mahdollistavat tartuntariskitekijöiden selvittämisen.” Tätä analyysiä ei ole esitetty tässä artikkelissa, joten se ei anna mitään tietoa tartuntamenetelmistä.
Kirjallisuudessa on kuitenkin kerrottu tapauksista, jotka tukevat päätelmää, että virus leviää ilmateitse. Erityisesti artikkelissa COVID-19 Outbreak Associated with Air Conditioning in Restaurant, Guangzhou, China, 2020 (COVID-19-epidemian puhkeaminen Kiinan Guangzhoun ravintolan ilmastointijärjestelmän kautta vuonna 2020) esitetään: “Viruksen leviämistä tässä epidemiassa ei voida selittää pelkkien pisarateitse tapahtuvien tartuntojen välityksellä. Suuremmat hengitysteitse leviävät pisarat (>5 μm) pysyvät ilmassa vain lyhyen aikaa ja kulkeutuvat vain lyhyitä matkoja, yleensä alle metrin”. Toisessa tutkimuksessa Indirect Virus Transmission in Cluster of COVID-19 Cases, Wenzhou, China, 2020 (Epäsuora viruksen leviäminen COVID-19-tapausklustereissa Wenzhoussa Kiinassa vuonna 2020) todetaan, että “SARS-CoV-2:n havaittu nopea leviäminen tutkimuksessa on voinut johtua tartuntataudin leviämisestä fomiittien (esim. hissinappuloiden tai WC-hanojen) kautta tai viruksen aerosolisaatiosta suljetuissa julkisissa tiloissa (esimerkiksi hissit tai vessat). Kaikki muut kuin seitsemännen kerroksen tartuntatautipotilaat olivat naisia, mukaan lukien WC-tilojen siivoaja, joten toistuva vierailu WC-tiloissa on voinut olla tartunnan lähde. Tartuntatapaukset, jotka olivat käyneet kauppakeskuksessa, mutta eivät kertoneet käyneensä WC-tiloissa, saattoivat saada tartunnan hissistä”. Guangzhoun tautitorjunta- ja ehkäisykeskuksessa on havaittu SARS-CoV-2-viruksen nukleiinihappoa tartunnan saaneen potilaan kodin ovenkahvassa (5), mutta Wenzhoun tautitorjunta- ja ehkäisykeskuksen ympäristölliset testitulokset kauppakeskuksen hissien seinistä ja hissipainikkeesta olivat negatiivisia.” Muita tapauksia, joista ei ole vielä kerrottu tieteellisessä kirjallisuudessa, ovat muun muassa Seattlen kuoroharjoitukset, jonka tuloksena diagnosoitiin 45 koronavirustapausta tai siihen jo oireellisesti sairastuneita. Tämä siitä huolimatta, että osallistujia kehotettiin käyttämään käsidesiä. Ei ole myöskään kerrottu Bostonissa järjestetystä konferenssista, jossa 77 ihmistä sai tartunnan.
Suomessa ilmenneistä supertartuttajatapahtumista — esimerkiksi Helsingin Musiikkitalossa, Etelä-Suomessa järjestetyistä häistä ja yli sadan lääkärin koulutustapauksesta — ei vielä ole tarjolla luotettavaa tieteellistä tutkimusta tai asiantuntija-arviota. Urheilutapauksissa ja festivaaleilla tartuntoja tapahtuu todennäköisesti paljon, kun ihmiset ovat paikoillaan ja ympäristössä lauletaan tai huudetaan, jonka tuloksena pisaroita leviää ilmassa solkenaan ja osa niistä päätyy kauemmaksi kuin välittömään läheisyyteen. Tällaiset tapahtumat ovat myös syitä isoihin tautipesäkkeisiin.
Ehkä mielenkiintoisin tapa tartuntareittien ymmärtämiseksi on Etelä-Korean Soulissa Guro-gussa sijaitseva puhelinvaihdekeskus. Täältä on havaittu 8. maaliskuuta jälkeen 163 vahvistettua koronatartuntatapausta. Näistä 163:sta 97 ihmistä työskenteli rakennuksessa (11. kerros = 94; 10. kerros = 2; 9. kerros = 1) ja 66 oli heidän kontaktejaan. Joten melkein kaikki rakennuksessa ilmenneet tartuntatapaukset olivat peräisin yhdestä ainoasta kerroksesta. Tämä viittaa vahvasti siihen, että tartuntatauti leviää pääsääntöisesti ilman kautta, koska jos erilaiset kosketuspinnat olisivat pääasiallinen tartuntareitti (esim. hissin painikkeet, ovenkahvat jne.), niin tartuntatapauksia olisi ilmaantunut merkittävissä määrin myös muissa kerroksissa. Ilmaitseitse tapahtuva tartunta ei ole spekulaatiota, vaan sekä arkijärki että saatavilla oleva tieteellinen todistusaineisto viittaavat vahvasti sen mahdollisuuteen. Lidia Morawska ja Junji Cao ovat kirjoittaneet artikkelissaan Airborne transmission of SARS-CoV-2: The world should face the reality seuraavasti:
Yhteenvetona todettakoon, että tartuntojen leviämistrendin perusteella ja virusinfektioiden perusteiden ymmärtämisen perusteella uskomme vahvasti, että virus todennäköisesti leviää ilmassa. Jos näin on, menee vähintään useita kuukausia, ennen kuin tiede kykenee vahvistamaan tämä. Tämä on arvokasta menetettyä aikaa, joka voitaisiin käyttää epidemian asianmukaiseksi hallitsemiseksi yllä esitetyillä toimenpiteillä ja estää tartuntoja ja ihmishenkien menetyksiä. Siksi vetoammekin siihen, että kansainväliset ja kansalliset viranomaiset tunnustuvat sen tosiasian, että virus leviää ilmateitse, ja suosittelemme edellä mainitut riittävät torjuntatoimet, jotta onnistumme estämään SARS-CoV-2-viruksen leviämisen.
Olen löytänyt vain yhden tapauksen, jossa tartunta on ilmeisesti peräisin kosketuspintojen kautta. Tässä tapauksessa Singaporessa ollut ihminen istui kirkonpenkillä, jolla oli aiemmin istunut COVID-19-potilas, ja lopulta toinenkin ihminen oli saanut tartunnan. On toki mahdollista, että koronavirus levisi kirkonpenkin kautta, vaikka on myös mahdollista, että koska ihmiset kävivät samassa kirkossa, niin he olivat jossain yhteydessä ennen jumalanpalvelusta tai sen jälkeen.
—
Suomennos Jeremy Howardin (Twitter) kokoamista usein kysytyistä kysymyksistä “Masks — FAQ for Skeptics”. Artikkeli ilmestyi fast.ai:n verkkosivuilla 20.4.2020.
Jeremy Howard on datatieteilijä, sarjayrittäjä ja sijoittaja. Hän on yksi fast.ai-tutkimusjärjestön perustajista. Hän työskentelee nykyään doc.ai:n ja platform.ai:n tieteellisenä johtajana. Aiemmin Howard perusti Enlitic-nimisen lääketieteelliseen tutkimukseen erikoistuneen koneoppimisyrityksen, jonka lisäksi hän työskenteli uransa alussa useita vuosia McKinseyn kuin myös AT Kearneyn palveluksessa.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
