Vankilat ja säilöönottoympäristöt ovat osa kattavaa COVID-19-torjuntaa
Stuart A. Kinnerin, Jesse T. Youngin ym. kirje The Lancet -lehdessä
Vankilat ovat tartuntatautien keskuspisteitä, koska taustalla olevat infektiot ovat yleisempiä, infektioriskitekijät ovat korkeammat, väistämätön läheinen kontakti usein ahtaissa, huonosti ilmastoiduissa ja epähygieenisissä tiloissa, ja terveydenhuoltopalveluiden heikko saatavuus yhteisöihin verrattuna. [1] Infektiot voivat tarttua vankien, henkilökunnan ja vierailijoiden välillä, vankiloiden välisten siirtojen ja henkilöstön uudelleensijoittamisen seurauksena sekä yhteisöstä. Sellaisinaan vankilat ja muut säilöönottokeskusympäristöt ovat olennainen osa kansanterveydellisiä torjuntatoimia koronavirustauti 2019 (COVID-19) vastaan.
Yksi ensimmäisistä dokumentoiduista influenssaepidemioista sattui Yhdysvaltain Kalifornian osavaltion San Quentinin vankilassa vuoden 1918 influenssapandemian aikana. Kolmessa erillisessä tapauksessa infektio saapui äskettäin vankilaan saapuneen vangin mukana ja yksi vanginsiirto toiseen vankilaan aiheutti tautitapauksia siellä. Eristäminen oli keskeinen osa hallintaa. [2] Viime aikoina Viime aikoina Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Taiwanissa ja Thaimaassa on kerrottu vankilainfluenssan puhkeamisesta. [3] [4] Emme ole tietoisia yhdestäkään julkaistusta influenssatartunnoista nuorten pidätyskeskuksissa tai maahantulijoiden säilöönottoyksiköissä, vaikka mallinnus antaa ymmärtää, että taudin puhkeamiset etenevät vastaavilla tavoin näissä olosuhteissa. [5] Vuoden 2020 alusta lähtien COVID-19-tautitapauksia on dokumentoitu kaikkialla maailmassa, myös Iranissa, jossa 70 000 vankia on vapautettu säilöönotossa tapahtuvia tartuntoja. [6]
Vankiloihin keskittyy ihmisiä, jotka ovat alttiita infektioille, ja ihmisiä, joilla on suurempi komplikaatioriski. COVID-19 kuolleisuus on suurempi vanhempien ja kroonisista sairauksista tai immuunijärjestelmän häiriöistä kärsivien ihmisten keskuudessa. Erityisesti monisairastavuus on normaalia vankilassa olevien ihmisten keskuudessa, usein epidemioiden alkaessa ja ne ovat vaikeampia kuin muussa väestössä, ja vankiloissa oleva väestö ikääntyy monissa maissa. [7] Lisäksi riittämättömät investoinnit vankilaterveyteen, joidenkin vankiloiden huomattava ylikuormitus ja jäykät turvallisuusprosessit voivat viivästyttää diagnoosia ja hoitoa.
Näin ollen COVID-19-tartunnoilla erilaisissa säilöönotto-olosuhteissa on merkitystä kansanterveydelle ainakin kahdesta syystä: ensinnäkin näissä ympäristöissä räjähdysmäinen taudin leviäminen voi hukuttaa vankilan terveydenhuoltopalvelut alleen ja asettaa lisävaatimuksia yhteisöjen erityislaitoksille; ja toiseksi, kun arviolta 30 miljoonaa ihmistä vapautuu vankeudesta maailmanlaajuisesti vuosittain, vankilat ovat yhteisössä tapahtuvan taudin leviämisen vektoreita, mikä vaikuttaa suhteettoman paljon marginalisoituihin yhteisöihin.
Mitä on tehtävä COVID-19:n suurten epidemioiden vaikutusten lieventämiseksi vankiloissa? Yhdysvalloissa on tunnustettu vankiloiden merkitys influenssaepidemioiden torjunnassa kansanterveyden kannalta [8]. Yhdysvaltain tautikeskus on laatinut tarkistusluettelon influenssapandemioiden valmisohjeistuksen vankeinhoidossa. Maailman terveysjärjestö WHO on myös antanut vankilakohtaisia ohjeita COVID-19-vastaisista toimista (taulukko). [9]
—
Vankilakohtaiset ohjeet COVID-19:ään reagoimiseksi
Yhteinen suunnittelu
Ota vankiloiden terveys- ja vankeinhoitoviranomaiset mukaan yhteiseen kansanterveydelliseen toimintaan sen sijaan, että ne suunnittelisivat ja toimisivat erillään.
Riskienhallinta
Suunnittele ja ota käyttöön riittävät järjestelmät, joilla rajoitetaan tautitapausten tuontia ja vientiä yhteisöön tai pois yhteisöstä, sekä torjuntatoimet taudin siirtämisen ja leviämisen torjumiseksi vankiloissa
Ennaltaehkäisy ja valvonta
Kehitetään pääsyvalvontaa ja liikkumisen valvontaa, henkilönsuojatoimia, sosiaalista etäisyyttä, tilojen siisteyttä, puhdistusta ja desinfiointia sekä liikkumisen rajoittamista koskevia protokollia, mukaan lukien ihmisten siirtojen rajoittaminen ja muiden kuin keskeisten ja välttämättömien työntekijöiden ja vierailijoiden pääsyä tiloihin.
Hoito
Mukauta terveydenhuoltojärjestelmät selkeästi ja avoimesti laajempiin terveys- ja hätäsuunnittelujärjestelmiin, mukaan lukien erityishoitoa tarvitsevien potilaiden siirtoprotokollat. Eristä (epäillyt) tautitapaukset ja kontaktit tartunnan leviämisen hallitsemiseksi vankiloissa. Eristäytymisen ja eristäytyneisyyden mahdolliset vakavat vaikutukset mielenterveyteen näissä olosuhteissa on kuitenkin erityisen tärkeää huomioida. [10] [11] Korkean tulotason maissa saattaa olla mahdollista ylläpitää eristystä ilman, että vangeilta tai muilta kiinniotetuilta riistetään ihmiskontakti.
Tiedon jakaminen
Terveys- ja oikeusviranomaisten ja -ministeriöiden välille olisi luotava tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa tiedon jatkuvuus, joka on olennainen osa tehokasta, koordinoitua ja koko hallitusta koskevaa torjunta- ja pysäytystoimintaa. Vankilaterveyden antaminen terveysministeriön käsiin oikeusministeriön tai vastaavan ministeriön sijaan saattaa todennäköisesti helpottaa tietojen oikea-aikaista jakamista. [13]
—
Vankilaterveys on määritelmän mukaan kansanterveyttä. Tästä ja vankiloiden ja yhteisöjen välisistä erittäin huokoisista rajoista huolimatta vankilat jäävät usein yksin tai niitä kohdellaan erillään muista kansanterveyteen liittyvistä ponnisteluista. COVID-19:n nopea leviäminen vaikuttaa useimpien epidemioiden tavoin suhteettoman paljon heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Siksi vankiloissa ilmenevien tautitapausten vaikutusten lieventämiseksi korkea-asteisissa terveydenhuollon laitoksissa ja sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähentämiseksi yhteiskunnan syrjäytyneimpien keskuudessa on ensiarvoisen tärkeää, että vankilat, nuorisovankilat ja vastaanottokeskukset sisällytetään osaksi laajempaa kansanterveydellistä torjuntakehikkoa.
Meillä ei ole kilpailevia intressejä. Kirjoittajat ovat vastuussa tässä julkaisussa esitetyistä näkemyksistä, eivätkä ne välttämättä edusta Maailman terveysjärjestö WHO:n päätöksiä tai ilmaistua politiikkaa.
—
Viitteet
[1] Dolan K, Wirtz AL, Moazen B, ym., Global burden of HIV, viral hepatitis, and tuberculosis in prisoners and detainees. Lancet. 2016; 388: 1089–1102.
[2] Stanley LL, Influenza at San Quentin Prison, California. Public Health Resports. 1919; 34: 996–1008.
[3] Besney J, Moreau D, Jacobs A, ym. Influenza outbreak in a Canadian correctional facility. Journal of Infection Prevention. 2017; 18: 193–198.
[4]Chao W-C, Liu P-Y, Wu C-L, Control of an H1N1 outbreak in a correctional facility in central Taiwan. Journal of Microbiology, Immunology and Infection. 2017; 50: 175–182.
[5] Finnie TJR, Copley VR, Hall IM, Leach S, An analysis of influenza outbreaks in institutions and enclosed societies. Epidemiology and Infection. 2014; 142: 107–113.
[6] UN urges Iran to free political prisoners amid coronavirus spread. Al Jazeera. 10.3.2020.
[7] Kinner SA, Young JT, Understanding and improving the health of people who experience incarceration: An overview and synthesis. Epidemiologic Review. 2018; 40: 4–11.
[8] Maruschak LM, Sabol WJ, Potter RH, Reid LC, Cramer EW, Pandemic influenza and jail facilities and populations. American Journal of Public Health. 2009; 99: S339-S344.
[9]WHO, Preparedness, prevention and control of COVID-19 in prisons and places of detention.World Health Organization Regional Office for Europe. Kööpenhamina 2020. 15.3.2020.
[10] Brooks SK, Webster RK, Smith LE, ym., The psychological impact of quarantine and how to reduce it: rapid review of the evidence. Lancet. 2020; julkaistu verkossa 26.2.2020.
[11] Wildeman C & Andersen LH. Solitary confinement placement and post-release mortality risk among formerly incarcerated individuals: a population-based study. Lancet Public Health. 2020; 5: e107-e113.
[12] Guthrie JA, Lokuge KM, Levy MH, Influenza control can be achieved in a custodial setting: pandemic (H1N1) 2009 and 2011 in an Australian prison. Public Health. 2012; 126: 1032–1037.
[13] McLeod K, Butler A, Young JT, ym. Global prison healthcare governance and health equity: a critical lack of evidence. American Journal of Public Health. 2020; 110: 303–308.
Suomennos Stuart A Kinnerin (Twitter), Jesse T. Youngin (Twitter), Kathryn Snowin, Louise Southalanin, Daniel Lopez-Acuñan (Twitter), Carina Ferreira-Borgesin (Twitter) ja Éamonn O’Mooren (Twitter) kirjeestä “Prisons and custodial settings are part of a comprehensive response to COVID-19”. Kirjoitus ilmestyi The Lancet -tiedelehdessä 17.3.2020.
Kirjoittajat ovat vankeinhoidon, epidemiologian, lääketieteen, kansanterveystieteen ja päihdetutkimuksen asiantuntijoita. Osa kirjoittajista työskentelee yliopistossa ja osa Maailman terveysjärjestö WHO:n palveluksessa.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
