Viitekehys ₿itcoinin epäilijöille
Su Zhun ja Hasun kirjoitussarja
Olen hiljattain suomentanut Su Zhun ja Hasun kirjoittaman neliosaisen kirjoitussarjan, jonka nimi on Viitekehys Bitcoinin epäilijöille. Kirjoituksissaan Zhu ja Hasu käsittelevät laajasti erilaisia ₿itcoinia käsitteleviä kysymyksiä aina raharegiimeistä yhteiskuntasopimusteoriaan.
Kirjoitussarja on sujuvasti ja verrattain yksinkertaisesti kirjoitettu, mutta jokaisessa artikkelissa käsitellään joitakin varsin syvällisiä aiheita.
OSA 1: Rehellinen kuvaus fiat-rahasta
Ensimmäisessä kirjoituksessaan Zhu ja Hasu sanovat, että Bitcoin on elävöittänyt rahasta ja raha- ja pankkiteoriasta nykyisin käytävää keskustelua. Zhun ja Hasun mukaan valtaosa ₿itcoinin kannattajista lukeutuu niin sanotun kestävän rahan kannattajiin, jonka vuoksi monet bitcoinaajat näyttävät olevan kiinnostuneita muun muassa itävaltalaisesta taloustieteestä ja modernista rahateoriasta nykyisen rahajärjestelmän kuvaajana.
Zhun ja Hasun mukaan suvereenilla — itsenäisellä — rahalla on lukemattomia korjaamattomia valuvikoja, mutta näistä ongelmista huolimatta suvereeni raha antaa kansallisvaltiolle sen menestyksen kannalta elintärkeän raha- ja talouspolitiikan työkalupakin.
“Suuri valta tuo mukaan suuren vastuun”, kuten Hämäkkimies on joskus todennut. Suvereenin raha- ja talouspolitiikan työvälineet siis toisaalta kannustavat kansallisvaltioita toimimaan toisinaan järkevästi, mutta hyvin usein myös äärimmäisen varomattomasti ja haitallisesti.
Zhun ja Hasun mukaan voimme nyt bitcoinin ansiosta käydä jälleen rehellistä keskustelua rahasta ja sen luonteesta sekä rahan vaikutuksista yhteiskunnissa.
OSA 2: Bitcoinin yhteiskuntasopimuksen purkaminen
Bitcoin on monien digitaalisen maailman hankkeiden tavoin kärsinyt lukemattomista kasvukivuista, jotka ovat näkyneet muun muassa Bitcoin-protokollan kehittämisestä ja toiminnasta käytävässä kiivaassa (julkisessa) keskustelussa.
Kirjoitussarjan toisessa osassa Hasu lähestyy koko rahajärjestelmää yhteiskuntasopimuksena. Hasu väittää hän, että valtaosa ihmisistä ei näytä ymmärtäneen lainkaan ₿itcoinin toimivan yhteiskuntasopimuksen tavoin. Ero perinteiseen yhteiskuntasopimukseen on vain siinä, että Bitcoin-verkko toimeenpanee yhteiskuntasopimuksen automaattisesti ja rikkomattomasti.
Hasu erittelee kirjoituksessaan ₿itcoinin protokolla ja yhteiskuntasopimuskerroksen toisistaan tarjoten näin erittäin hedelmällisen tavan lähestyä ilmiötä niin teknologisesta, talousieteellisestä kuin myös yhteiskuntafilosofisesta näkökulmasta.
OSA 3: Bitcoin ja itsenäisten omistusoikeuksien lupaus
Kolmannessa artikkelissa Zhu ja Hasu väittävät ₿itcoinin luovan aivan uudenlaisen sosiaalisen institutionaalisen järjestyksen muodon, jonka ansiosta ihmisillä on käytettävissään vahvat ja tarkasti määritellyt omistusoikeudet (ja markkinat) jopa silloin kun väkivaltamonopoli (valtio) ja sen päälle rakentuva oikeusjärjestelmä (tuomiovalta) ovat rikki.
Zhun ja Hasun mukaan ₿itcoinissa ei ole oikeastaan kyse maksupalveluista tai mistään muustakaan turhanpäiväisestä — ne tulevat ikään kuin kaupanpäällisinä. Mistä ₿itcoinissa on siis oikeastaan kyse? Lue artikkeli ja tiedät enemmän!
Tämä on Bitcoinin tärkein innovaatio: se irrottaa omistusoikeudet oikeusjärjestelmästä ja väkivaltamonopolista. Ensimmäistä kertaa on olemassa omaisuutta, joka ei perustu paikallisen vallankäyttäjän valvontaan ja suojeluun. Se on helppo piilottaa, puolustaa, jakaa, siirtää ja todentaa — kaiken voi tehdä itse, mikä antaa sinulle korkeimman tason henkilökohtaisen itsemääräämisoikeuden.
OSA 4: Bitcoiniin sijoittaminen
Kirjoitussarjan viimeisessä osassa Su Zhu ja Hasu käsittelevät lyhyesti ₿itcoinin rahapolitiikan perusperiaatteita, jonka ydin muodostuu ennustettavasti lähestyvästä lopullisesti rajatusta tarjonnasta (~21 miljoonaa kappaletta). Bitcoinilla on kryptovaluutoista monta etua puolellaan, joista merkityksettömin ei ole sen “brändiarvo”. ₿itcoinin käteismäisen rahan ominaisuudet— sen niukkuus, siirrettävyys, kestävyys, tunnistettavuus, lajiesinemäisyys, mitattavuus, skaalautuvuus, nimelliskoko — ovat seurausta sen digitaalisesta luonteesta.
Bitcoin saattaa eräänä päivänä toimia (yleisesti hyväksyttynä) vaihdannan välieenä ja arvon mittana (rahan ensisijaiset tehtävät) ja arvon säilyttäjänä, arvon siirtäjänä ja lykätyn maksun eli velkanmaksun normina (rahan toissijaiset tehtävät). Se, milloin bitcoin toimii esimerkiksi kansallisen kirjanpidon, marginaalituottavuuden mittaamisen, luototuksen ja varallisuuden likviditeetin muotona, riippuu edellä mainittujen tehtävien omaksumisesta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että toistaiseksi pienelle joukolle ihmisiä bitcoin on jo ottanut monia edellä mainittuja rahan ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Tuur Demeester on käsitellyt osaa näistä aiheista kirjoituksessaan Bitcoin-reformaatio.
Zhun ja Hasun mukaan bitcoinin kysynnän lisääntyminen johtuu kolmesta pääkäyttötapauksesta:
- digitaalinen käteinen;
- puolueeton maailmanlaajuinen selvitysverkko; ja
- suojautumiskeinoolemassa olevan järjestelmän kaatumista vastaan
Zhun ja Hasun mukaan ₿itcoinin ei tarvitse olla kaikkia muita kilpailevia inflatoituvia fiat-valuuttoja tai rahajärjestelmiä parempi, vaan pelin voittamiseksi bitcoinin pitää onnistua lyömään kilpailussa vain kaikkein heikoin valuutta.
Toivottavasti nautit lukemastasi ja saat uusia ajatuksia.
Voit lähettää minulle palautetta sähköpostitse osoitteella etunimisukunimi@gmx.com.
