Voiko (kangas)maski todella pysäyttää ilmassa leviävän koronaviruksen? Eikö virus ole liian pieni?
Vastauksia maskiskeptikoille
Koronavirushiukkaset ovat niin pieniä, että ne mahtuvat useimpien kotitalouskangasmateriaalien läpi. Lääketieteellisissä maskeissa, kuten N95-hengityssuojaimissa, käytetään erityisiä materiaaleja, jotka on koottu useista kerroksista ja niissä käytetään tiukasti kudottuja kangasmateriaaleja. Tämän tuloksena erityisvalmisteisiin N95-hengityssuojaimiin ja N95-kirurgisiin hengityksensuojaimiin muodostuu monikerroksinen suoja, josta pienen pienten virushiukkasten on hyvin vaikea päästä läpi. Terveydenhuollon ammattilaiset asettelevat myös kirurgisia maskeja ja hengityssuojaimia toisinaan päällekkäin minimoidakseen kaikki ylimääräiset aukot, joista virushiukkaset saattavat kulkeutua läpi.
Monien keskustelijoiden päät ovat menneet pyörälle tästä. He eivät ymmärrä, että tartunnan saaneen maskin käyttäjän suusta ja nenästä lentelevät pisarat ovat huomattavasti suurempia kuin virushiukkaset, ja niiden lentely sinne tänne voidaan estää jopa 99-prosenttisesti, kuten tässä tuoreessa New England Journal of Medicine -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan. Tutkimuksessa käytettiin laservalosirontaa vaikutuksen havaitsemiksi. (Tutkimuksessa on myös videoita, joiden avulla voit itse suoraan nähdä, mitä tapahtuu.)
Emme vielä varmuudella tiedä, ovatko hengitettäessä hengityselimistöstä poistuvat pisarat myös merkityksellinen tartuntareitti. Nämä pisarat ovat paljon pienempiä ja niiden sisältämä viruskuorma on huomattavasti esimerkiksi puhuessa erittyviin pisaroihin nähden pienempi, mutta en ole löytänyt tutkimuksia, joissa olisi suoraan selvitetty tätä kanavaa COVID-19-tartuntojen tapauksessa.
Hyvä uutinen on kuitenkin, että meillä on tutkimus, joka osoittaa kunnolla paikoillaan sovittamattoman merkityksen kausiluonteisen koronaviruksen siirtymiseen, joka perustuu uloshengitysilmassa leviävien pisaroiden sisältämien virushiukkasten määrään. Tässä tutkimuksessa huonosti istuva maski onnistui 100-prosenttisesti estämään nämä kausikoronaviruksen leviämiset.
On jopa tutkimus, jossa testattiin kangasmaskin tehokkuutta COVID-19-tartunnan estämiseksi. Valitettavasti tutkimuksessa oli joitakin puutteita:
- Oireisten ihmisten pitäisi pysyä kotona, joten puhetilanteiden testaamisesta olisi ollut paljon enemmän hyötyä kuin yskimistilanteiden testaamisesta.
- Testi tehtiin hieman yli 20 senttimetrin etäisyydeltä. Tällä etäisyydellä ihmiset eivät tavallisesti ole, jos he noudattavat fyysistä etäisyydenpitoa koskevia ohjeita.
- Vain neljä potilasta testattiin.
- Data-analyysiä ei suoritettu oikein.
Emme voi korjata kolmea ensimmäistä ongelmaa, mutta voimme korjata neljännen. Kun näin tehdään, niin huomaamme, että kangasmaskit estivät yli 95 prosenttia viruskuormasta.
Kangasmaskia tai muunlaisia itse tehtyjä maskeja käyttävien suojaa voidaan helposti parantaa asettamalla helposti suodatinpussi tai paperipyyhe suodatustehon parantamiseksi. Esimerkiksi Hongkongin kuluttajaneuvoston suosittelemaan maskimalliin sisältyy paperipyyhe, joka laitettiin mukaan sen jälkeen, kun tutkijat “tutkivat paperipyyhettä elektronimikroskoopilla ja huomasivat, että kankaan koko, siinä olevat raot ja pintarakenne muistuttavat kirurgisen maskin keskikerrosta”.
—
—
Suomennos Jeremy Howardin (Twitter) kokoamista usein kysytyistä kysymyksistä “Masks — FAQ for Skeptics”. Artikkeli ilmestyi fast.ai:n verkkosivuilla 20.4.2020.
Jeremy Howard on datatieteilijä, sarjayrittäjä ja sijoittaja. Hän on yksi fast.ai-tutkimusjärjestön perustajista. Hän työskentelee nykyään doc.ai:n ja platform.ai:n tieteellisenä johtajana. Aiemmin Howard perusti Enlitic-nimisen lääketieteelliseen tutkimukseen erikoistuneen koneoppimisyrityksen, jonka lisäksi hän työskenteli uransa alussa useita vuosia McKinseyn kuin myös AT Kearneyn palveluksessa.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
