Esittely: Antti Vekkeli

Ikä: 33 v (34 täyteen routen aikana)
Paino: 71 kg
FTP: ≈ 320 W
FTP W/kg: ≈ 4,5 W
Ajettuna elokuuhun 2017: 9500 km / 320 h
Pyörä: Canyon Ultimate CF SLX

Idea Haute Routelle osallistumisesta tuli täysin puskista eräänä syyspäivänä, kun Nikita Zhuk kertoi Strava-kommentissansa aikovansa osallistua sille. Tapahtuma oli minulle täysin tuntematon, mutta nopean googletuksen jälkeen kiinnostus heräsi eikä osallistumista tarvinut paria viikkoa pidempää pohtia. Siinä vaiheessa en ollut koskaan ajanut vuoristossa ja korkeimmat nousut olivat olleet paikalliset alle 100 metrin mäet. Tämän kevään Mallorcan reissulla onneksi pääsin ajamaan vähän isompaakin rinnettä ja se vain vahvisti käsitystä, että pitkien nousujen ajaminen on hienoa puuhaa.

Oma pyöräilyharrastukseni lähti liikkelle vuoden 2010 aikana kun vanhasta ruosteisesta 90-luvun hybridistäni katkesi taka-akseli työmatkalla. Tällöin ajattelin, että olisi varmaan parasta vaihtaa uusi pyörä ja ostin Konan cyclocrossarin jokapaikanhöyläksi. Uusi pyörä kun tuntui kevyeltä vanhaan verrattuna ja ei pitänyt hirveää meteliä niin aloin ajamaan lenkkejä sekä huvikseni, että kuntoilumielessä.

Pian huomasin, että maantiellä ajo oli hauskinta ja lenkkien pituus kasvoi ajan myötä. Ajattelin että tarvitsisin täysverisen maantiepyörän joten ostin Wilier-merkkisen maantiepyörän rungon, josta rakensin menopelin tuleviksi vuosiksi. Ajan myötä harjoittelu muuttui suunnitelmallisemmaksi vaikkei kunnon kohottamisen lisäksi minulla vielä ollut mitään erityistä tavoitetta.

Alkukeväästä vuonna 2015 tuli täysi tauko kaikelle urheilulle. Eräänä aamuna sängystä noustessa rintakehässä tuntui oudolta ja kevyellä työmatkalla alkoi poikkeuksellisesti hengästyttämään. Lääkäri kuunteli keuhkot ja kertoi samantien sen olevan (spontaani) ilmarinta. Seuraavat kuukaudet kuluivat ensin pari kertaa TAYS:issa maatessa ja sitten kotona toipuessa. Tämän myötä kunto sekä motivaatio katosi ja loppukesä meni muihin asioihin keskittyen.

Kiinnostus pyöräilyyn palasi talven aikana ja järjestelmällisellä työnteolla TrainerRoadin ohjelmia seuraten alkoi kuntokin hiljalleen löytymään. Seuraavana kesänä pyöräilyn kautta tutuksi tullut kaveri houkutteli lähtemään viivalle maantiekisoihin. Asiaa turhaan jännitettyä muutaman viikon mietinnän jälkeen osallistuin 2. kategorian yhteislähtöön. Kisafiilis jäi sen verran päälle, että tänä kautena on tullut käytyä ajamassa useampikin lähtö. Paras sijoitukseni on ollut Satakunnan ajojen prologin voitto.

Haute Routeen valmistautuminen on ollut kuluneen kauden päätavoite ja se on sujunut suunnitelmieni mukaisesti. Mitään erityistä tavoitetta en ole sijoituksen suhteen asettanut itselleni, sillä pääasia on selvitä enimmäkseen ehjänä maaliin. Ajatuksena on silti ajaa nousut tasaisen kovaa omaan tahtiin turhaa repimättä mutta ei myöskään liikaa säästellen. Nämä ovat mietteet ainakin vielä kun istuu mukavasti kotisohvalla levänneenä, pian sen näkee miltä meno maistuu oikeasti tien päällä. Joka tapauksessa uskon, että tästä tulee hieno ja varmasti unohtumaton reissu!

One clap, two clap, three clap, forty?

By clapping more or less, you can signal to us which stories really stand out.